Tässä asetuksessa säädetään räjähdysvaarallisista aineista annetun lain (263/1953) ja kemikaalilain (744/1989) soveltamisesta palo- ja räjähdysvaarallisten sekä terveydelle vaarallisten ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin. Palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin palaviin nesteisiin, joiden leimahduspiste on yli 55 °C.

Tässä asetuksessa säädetään myös räjähdysvaarallisista aineista annetun lain soveltamisesta palavien nesteiden ja palavien kaasujen muuhun kuin teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä tapahtuvaan säilyttämiseen ja käsittelyyn sekä palavien nesteiden ja palavien kaasujen varastosäiliöiden ja putkistojen valmistukseen.

Tätä asetusta ei sovelleta vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn eikä varastointiin puolustusvoimissa siltä osin kuin niistä säädetään erikseen.

Hapettavia kemikaaleja koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta ammoniumnitraatin teolliseen käsittelyyn, varastointiin eikä säilyttämiseen siltä osin kuin niistä säädetään ammoniumnitraattiasetuksessa (171/1984).

Tätä asetusta ei sovelleta räjähdeasetuksessa (473/1993) tarkoitettujen räjähteiden valmistukseen, käyttöön, luovuttamiseen, kauppaan, varastointiin, käsittelyyn satamassa, maahantuontiin eikä hävittämiseen. Asetusta sovelletaan kuitenkin vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin räjähteiden valmistuksen yhteydessä siten, että valvonnan hoitaa turvatekniikan keskus räjähdevalvonnan yhteydessä.

Tätä asetusta ei sovelleta radioaktiivisiin aineisiin eikä radioaktiivisia aineita sisältäviin tuotteisiin.

Tätä asetusta ei sovelleta satama-alueella eikä ratapihalla tilapäisesti säilytettäviin, kuljetusvälineessä, kuten kontissa, säiliökontissa, ajoneuvossa tai rautatievaunussa, jatkokuljetusta varten oleviin vaarallisiin kemikaaleihin.

Toiminnanharjoittajan tulee olla tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi selvillä käsittelemiensä ja varastoimiensa kemikaalien fysikaalisista ja kemiallisista, palo- ja räjähdysvaarallisista sekä terveydelle ja ympäristölle vaarallisista ominaisuuksista ja luokituksesta.

Toiminnanharjoittajan tulee tuotantolaitoksen toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla huolehtia kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista tuotantolaitoksessa siten, ettei toiminnasta aiheudu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja.

Toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että tuotantolaitoksessa olevat valmistus- ja käsittelylaitteistot, varastosäiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot ovat niitä koskevien säännösten ja määräysten mukaiset.

Tuotantolaitos on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle asuinalueista, yleisessä käytössä olevista alueista, kouluista, hoitolaitoksista, teollisuuslaitoksista, varastoista, liikenneväylistä ja muusta ulkopuolisesta toiminnasta sekä luonnon kannalta erityisen tärkeistä ja erityisen herkistä alueista ja muista ympäristönsuojelun kannalta tärkeistä kohteista, että käsiteltävistä tai varastoitavista kemikaaleista ei onnettomuus- tai häiriötilanteissa aiheudu ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa.

Tuotantolaitoksen sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva sekä rakennuslain (370/1958) mukaisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset. Tuotantolaitosta ei myöskään saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti.

Tuotantolaitosta ei ilman erityistä, perusteltua syytä saa sijoittaa tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Jos kysymyksessä olevalle pohjavesialueelle kuitenkin sijoitetaan kemikaaleja teollisesti käsittelevä tai varastoiva tuotantolaitos, rakenteellisin ja käyttöteknisin erityistoimenpitein on huolehdittava siitä, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa.

Tuotantolaitoksen sijoituspaikkaa valittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon, ettei toiminta laitoksen ulkopuolella lisää onnettomuusvaaraa laitoksessa.

Tuotantolaitoksen rakennukset ja laitteistot tulee suunnitella, mitoittaa ja rakentaa siten, että onnettomuusvaara on estetty ja onnettomuuden seuraukset on rajoitettu kemikaalien ominaisuudet ja käsittely- ja varastointiolosuhteet huomioon ottaen riittävän tehokkaasti.

Tuotantolaitoksessa tulee huolehtia rakenteellisin toimenpitein tai toiminnan luonteeseen nähden riittävän tehokkaalla muulla tavalla asiattomien pääsyn estämisestä tuotantolaitoksen alueelle ja siitä, ettei kemikaalia joudu asiattomien haltuun.

Tuotantolaitoksen laitteistot, säiliöt ja kemikaalien säilytystilat tulee varustaa laitoksen toimintaan ja laajuuteen nähden riittävillä laitteistojen turvallisen käytön ja onnettomuustilanteisiin varautumisen edellyttämillä varoitus- ja turvamerkinnöillä.

Muut varoitus- ja turvamerkinnät tulee tehdä siten kuin niistä erikseen säädetään.

Tuotantolaitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huolto ja kunnossapito tulee järjestää laitoksen toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävän tehokkaalla tavalla.

Käyttö-, huolto- ja asennustehtävissä työskenteleville tulee antaa tuotantolaitoksen toimintaan ja sen laajuuteen nähden riittävästi turvalliseen toimintaan tähtäävää koulutusta, opastusta ja ohjausta.

Kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta sekä muita kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevia velvoitteita määritettäessä otetaan huomioon kaikki saman toiminnanharjoittajan hallinnassa olevalla tuotantolaitoksella käsiteltävät ja varastoitavat terveydelle ja ympäristölle vaaralliset sekä palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit.

Jos samalla toimipaikalla toimii useita toiminnanharjoittajia, joista osa harjoittaa laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia ja osa vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia ja jos toiminnanharjoittajien toiminta muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, luvat myöntää, ilmoitukset käsittelee ja tarkastukset tekee turvatekniikan keskus.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa luvan voi hakea ja ilmoituksen tehdä kukin toiminnanharjoittaja tai se, jonka toimipaikan toiminnanharjoittajat ovat tähän valtuuttaneet.

Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on luvanvaraista.

Muu kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi kuin 12 §:ssä määritelty on vähäis-tä.

Suhdelukujen summa määritetään 12 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q kuitenkin tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 sarakkeessa 1 ilmaistua vähimmäismäärää.

Jakeluaseman katsotaan harjoittavan kemikaalin vähäistä varastointia.

Suhdelukujen summa määritetään 12 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q kuitenkin tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 sarakkeessa 3 ilmaistua vähimmäismäärää.

Jäljempänä 15 §:ssä tarkoitetuissa tuotantolaitoksissa toimintaperiaateasiakirja sisältyy turvallisuusselvitykseen.

Suhdelukujen summa määritetään 12 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että Q kuitenkin tarkoittaa vastaavaa liitteen I osan 1 tai 2 sarakkeessa 4 ilmaistua vähimmäismäärää.

Toiminnanharjoittajan tulee laatia tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma, jos teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista.

Hakemukseen on liitettävä liitteessä II tarkoitetut selvitykset. Lupahakemus voidaan käsitellä, vaikka kaikkia liitteessä II tarkoitettuja tietoja ei kysymyksessä olevan tuotantolaitoksen osalta ole saatavissa. Tällöin kuitenkin edellytetään, että hakemuksesta käyvät ilmi riittävät luvan myöntämiseen tarvittavat tiedot ottaen huomioon tuotantolaitoksen toiminta ja laajuus.

Hakemusta voidaan tarvittaessa täydentää hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Hakemus liitteineen toimitetaan turvatekniikan keskukseen kolmin kappalein.

Turvatekniikan keskuksen tulee 17 §:ssä tarkoitettua lupahakemusta käsitellessään pyytää lausunnot työsuojelupiiriltä, alueelliselta ympäristökeskukselta, palopäälliköltä sekä tarvittaessa kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselta.

Muilta osin lupahakemuksen käsittelyssä noudatetaan hallintomenettelylakia (598/ 1982).

Edellytyksenä luvan myöntämiselle laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn tai varastointiin on, että toiminta täyttää kemikaalilaissa ja räjähdysvaarallisista aineista annetussa laissa sekä tässä asetuksessa ja sen nojalla säädetyt vaatimukset.

Lupapäätökseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset hyväksymismerkinnöillä varustettuina.

Turvatekniikan keskuksen on toimitettava tieto lupapäätöksestä työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle, palopäällikölle sekä kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle.

Toimintaperiaateasiakirjassa toiminnanharjoittajan tulee selostaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Asiakirjan laatimisessa on noudatettava liitteessä III esitettyjä periaatteita ottaen huomioon tuotantolaitoksessa esiintyvä suuronnettomuus- ja muu onnettomuusvaara.

Toimintaperiaateasiakirja tai yhteenveto asiakirjasta liitetään 17 §:ssä tarkoitettuun lupahakemukseen. Tarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittajan tulee esittää asiakirja ja osoittaa, miten siinä esitettyjen toimintaperiaatteiden noudattamisesta on huolehdittu.

Jollei laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittava toiminnanharjoittaja ole velvollinen laatimaan 1 momentissa tarkoitettua asiakirjaa eikä sitä ole muusta syystä laadittu, toiminnanharjoittajan tulee muutoin huolehtia, että toiminnassa otetaan huomioon kemikaaleihin liittyvien onnettomuuksien ehkäisemisperiaatteet.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä henkilö, joka vastaa siitä, että 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja periaatteita noudatetaan. Tämä henkilö vastaa myös siitä, että tuotantolaitoksessa on henkilö, joka tuntee käsiteltäviä ja varastoitavia kemikaaleja koskevat säännökset (käytönvalvoja). Tuotantolaitoksessa voi olla useita käytönvalvojia.

Käytönvalvojan tulee osoittaa pätevyytensä turvatekniikan keskuksen tai sen hyväksymän asiantuntevan laitoksen järjestämässä kokeessa.

Toimintaperiaateasiakirjasta tulee ilmetä 4 momentissa tarkoitetut henkilöt. Jollei asiakirjaa ole laadittu, toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva luettelo käytönvalvojista.

Toimintaperiaatteista vastaava henkilö ja käytönvalvoja huolehtivat siitä, että tuotantolaitoksessa toimitaan kemikaaleja koskevien säännösten ja määräysten sekä lupaehtojen mukaisesti.

Turvallisuusselvitys tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Turvallisuusselvityksessä tulee olla liitteessä IV luetellut tiedot ja luettelo tuotantolaitoksessa olevista vaarallisista kemikaaleista.

Turvallisuusselvitystä voidaan tarvittaessa täydentää käsittelyn yhteydessä. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä turvallisuusselvitykseen.

Turvallisuusselvitys toimitetaan turvatekniikan keskukseen kolmin kappalein.

Turvatekniikan keskuksen on ilmoitettava toiminnanharjoittajalle turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätöksensä kohtuullisessa määräajassa. Johtopäätökset voidaan esittää 19 §:ssä tarkoitetussa lupapäätöksessä.

Ennen 1 momentissa tarkoitettujen johtopäätösten ilmoittamista turvatekniikan keskuksen tulee varata työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle ja palopäällikölle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä.

Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi. Tarkistettu selvitys tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen.

Tarkistetun turvallisuusselvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 23 §:ssä säädetään.

Turvatekniikan keskus voi hakemuksesta rajoittaa turvallisuusselvityksessä vaadittuja, liitteessä IV esitettyjä tietoja, jos jotkut tuotantolaitoksessa olevat kemikaalit eivät voi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa.

Poikkeusta tulee hakea turvatekniikan keskukselta riittävän ajoissa ennen turvallisuusselvityksen toimittamiselle asetetun määräajan päättymistä. Hakemukseen on liitettävä liitteessä V esitetyt selvitykset.

Hakemus liitteineen toimitetaan turvatekniikan keskukseen kolmin kappalein.

Ennen poikkeuksen myöntämistä turvatekniikan keskuksen tulee tarvittaessa varata työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle ja palopäällikölle mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksesta.

Toiminnanharjoittajan tulee asettaa tuotantolaitosta koskeva turvallisuusselvitys ja siihen liittyvä vaarallisten kemikaalien luettelo yleisön nähtäväksi.

Toiminnanharjoittaja voi turvatekniikan keskuksen suostumuksella rajoittaa turvallisuusselvityksessä yleisölle annettavia tietoja, joita se pitää liike- tai ammattisalaisuutena tai muuten perustellusti luottamuksellisina.

Toiminnanharjoittajan laatima, tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma tulee toimittaa turvatekniikan keskukseen riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.

Pelastussuunnitelmassa on oltava arvio onnettomuuksien tuotantolaitoksen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista ja liitteessä VI tarkoitetut tiedot.

Pelastussuunnitelma tulee laatia kuullen tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa ja ottaen huomioon kunnan pelastustoiminnan järjestelyt.

Turvatekniikan keskuksen tulee ennen pelastussuunnitelmaa koskevien johtopäätösten ilmoittamista pyytää lausunto palopäälliköltä. Johtopäätökset voidaan esittää 19 §:ssä tarkoitetussa lupapäätöksessä.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkastaa pelastussuunnitelma ainakin kolmen vuoden väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa korjata ja ajanmukaistaa se. Tarkastamisessa on otettava huomioon tuotantolaitoksessa ja pelastustoimen järjestelyissä tapahtuneet muutokset, teknisen tietämyksen lisääntyminen ja tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka suuronnettomuuksien torjumisessa on toteutettava.

Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa palopäällikölle.

Toiminnanharjoittajan ja asianomaisen palokunnan tulee pitää riittävän usein, ainakin kolmen vuoden väliajoin harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi.

Kunnan velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma säädetään erikseen.

Turvatekniikan keskus toimittaa turvallisuusselvityksen yhteydessä toimitetut tiedot pelastussuunnitelman laatimista varten palopäällikölle oman lausuntonsa kanssa.

Turvallisuusselvitystä edellyttävän toiminnan harjoittajan tulee tiedottaa turvallisuustoimenpiteistä ja onnettomuustapauksissa noudatettavaa käyttäytymistä koskevista toimintaohjeista sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin kyseisessä tuotantolaitoksessa alkunsa saanut suuronnettomuus voi vaikuttaa.

Tiedotteesta on käytävä ilmi vähintään liitteessä VII tarkoitetut asiat.

Tiedote on tarkistettava joka kolmas vuosi ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. Tiedotus on uusittava, jos tuotantolaitoksessa on tapahtunut muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia suuronnettomuusvaaraan. Muussa tapauksessa tiedotus on uusittava ainakin viiden vuoden väliajoin.

Turvatekniikan keskuksen on määriteltävä lupahakemuksessa ja turvallisuusselvityksessä saamiensa tietojen perusteella alueet, joissa suuronnettomuuden todennäköisyys voi kasvaa tuotantolaitoksen sijainnin ja toisten tuotantolaitosten läheisyyden takia.

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös niitä toimipaikkoja, joilla toimii useita toiminnanharjoittajia ja joiden toiminta muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden.

Vaarallisen kemikaalin varastoalueeksi vahvistamista voi hakea kunta, varastoalueen omistaja tai haltija taikka se, jonka varastoalueen toiminnanharjoittajat ovat tähän yhteisellä sopimuksellaan valtuuttaneet.

Varastoalueeksi vahvistamisen yhteydessä selvitetään alueen sijoituksen, liikennejärjestelyjen, maapohjan, yhteiskäytössä olevien siirtoputkistojen sekä tyhjennys- ja täyttölaitteistojen ja niiden käyttöjärjestelyjen ja huolto- ja kunnossapitotoimien soveltuvuus varastoalueen toimintaan samoin kuin alueen kulunvalvonnan, palontorjunnan ja onnettomuuksiin varautumisen riittävyys ottaen huomioon alueelle suunniteltu toiminta ja sen laajuus.

Varastoalueeksi vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan asettaa varastoalueen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja.

Ennen kuin alue vahvistetaan varastoalueeksi, turvatekniikan keskuksen on pyydettävä asiasta työsuojelupiirin, alueellisen ympäristökeskuksen, palopäällikön sekä tarvittaessa kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen lausunto.

Turvatekniikan keskus voi edellyttää maan rajan ylittävien teollisuusonnettomuuksien vaikutuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen mukaisia lisäselvityksiä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotantolaitoksista, joissa mahdollisesti tapahtuvilla suuronnettomuuksilla voi olla maan rajojen ylittäviä vaikutuksia.

Turvatekniikan keskuksen tulee huolehtia, että yleissopimuksen mukaiset kuulemismenettelyt naapurimaiden kanssa tehdään, jos Suomen alueella oleva tuotantolaitos kuuluu sopimuksen soveltamisalaan ja siinä mahdollisesti tapahtuvasta suuronnettomuudesta voi olla maan rajan ylittäviä vaikutuksia.

Vastaavasti turvatekniikan keskuksen tulee huolehtia, että yleissopimuksen mukaiset kuulemismenettelyt Suomessa tehdään, jos muun sopimusosapuolen alueella oleva tuotantolaitos kuuluu sopimuksen soveltamisalaan ja siinä mahdollisesti tapahtuvasta suuronnettomuudesta voi olla Suomeen ulottuvia vaikutuksia.

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava järjestelmällisesti laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen tekninen toteutus, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät sekä niiden toimivuus, jollei se ole hyväksynyt muita tuotantolaitoksen valvontaan soveltuvia keinoja, joiden avulla se voi varmistua edellä tarkoitetuista asioista.

Turvatekniikan keskus tekee laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittaville tuotantolaitoksille tarkastusohjelman tämän pykälän mukaisesti.

Edellä 2 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan pidentää, jos tuotantolaitoksella on käytössään osoitettuja, järjestelmällisiä menettelyitä, joiden perusteella turvatekniikan keskus voi varmistua tuotantolaitoksen teknisestä turvallisuudesta, toimintaperiaatteista ja johtamisjärjestelmistä sekä niiden toimivuudesta taikka jos tuotantolaitoksen suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällisen arvion perusteella tuotantolaitokselle on laadittu muu ohjelma.

Edellä 2 momentissa säädettyjä määräaikoja voidaan vastaavasti lyhentää, jos se turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeellista.

Turvatekniikan keskus tekee tarkastusohjelman yhteistyössä työsuojelupiirin, alueellisen ympäristökeskuksen ja palopäällikön kanssa.

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen tekninen toteutus, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät säännöllisesti tarkastusohjelman mukaisesti.

Edellä 2 momentissa esitettyjen vaatimusten toteutumista arvioidessaan turvatekniikan keskus voi ottaa huomioon myös muun viranomaisen tarkastuksesta esitetyt tulokset.

Turvatekniikan keskuksen on tarkastettava tuotantolaitos tai sen osa luvan myöntämisen jälkeen ennen käyttöönottoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tarkastusta varten toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kirjallisesti turvatekniikan keskukselle tuotantolaitoksen tai sen osan käyttöönotosta viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa.

Muut tarkastukset tehdään tarkastusohjelman mukaisesti.

Turvatekniikan keskuksen on tarvittaessa ilmoitettava tarkastuksesta työsuojelupiirille, alueelliselle ympäristökeskukselle, palopäällikölle sekä kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle.

Turvatekniikan keskuksen on laadittava kunkin tarkastuksen jälkeen tarkastuskertomus, johon merkitään tarkastetut kohteet sekä havaitut puutteet.

Tarkastuskertomus toimitetaan toiminnanharjoittajalle ja 38 §:ssä tarkoitetuille, tarkastukseen osallistuneille viranomaisille.

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.

Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä tai varastoinnista on tehtävä ilmoitus palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle.

Ilmoitus on tehtävä kaksin kappalein hyvissä ajoin ennen teollisen käsittelyn tai varastoinnin aloittamista.

Palopäällikön tulee lähettää toinen kappale 40 §:n mukaisesti saamastaan ilmoituksesta kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. Vastaavasti kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen on lähetettävä toinen kappale 40 §:n mukaisesti saamastaan ilmoituksesta palopäällikölle.

Palopäällikön tai hänen määräämänsä palotoimen viranhaltijan tulee tarkastaa 40 §:ssä tarkoitettu vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava tuotantolaitos, jossa käsitellään tai varastoidaan palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja, kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen määräämän viranhaltijan tulee vastaavasti tarkastaa 40 §:ssä tarkoitettu vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittava tuotantolaitos, jossa käsitellään tai varastoidaan terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta.

Jos vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa tuotantolaitoksessa käsitellään tai varastoidaan sekä palo- ja räjähdysvaarallisia että terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, 1 momentissa tarkoitetut tarkastukset on tehtävä samanaikaisesti. Jos kuitenkin palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja käsitellään tai varastoidaan erittäin vähäisiä määriä, palopäällikön tai hänen määräämänsä palotoimen viranhaltijan ei tarvitse osallistua tarkastukseen. Vastaavasti kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen määräämän viranhaltijan ei tarvitse osallistua tarkastukseen, jos terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja käsitellään tai varastoidaan erittäin vähäisiä määriä.

Tarkastuksissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota tuotantolaitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, josta ilmenevät tuotantolaitoksessa mahdollisesti havaitut puutteet ja tarkastajien ehdotukset niiden korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastuspöytäkirja annetaan toiminnanharjoittajalle.

Toiminnanharjoittajan on annettava asetetussa määräajassa selvitys tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.

Jos 42 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa ilmenee, ettei tuotantolaitos täytä tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen säännösten vaatimuksia, puutteiden korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niitä koskevista määräajoista päättää palopäällikkö, jos on kysymys palo- ja räjähdysvaarallista kemikaaleista, ja kunnan kemikaalivalvontaviranomainen, jos on kysymys terveydelle tai ympäristölle vaarallisista kemikaaleista.

Ristiriitaisten vaatimusten ehkäisemiseksi palopäällikön ja kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tulee olla riittävästi yhteistyössä määräyksiä antaessaan.

Palopäällikön on lähetettävä turvatekniikan keskukselle sen edellyttämät tiedot palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavista tuotantolaitoksista, joista on tehty 40 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, ja niissä tehdyistä tarkastuksista kemikaaliasetuksessa tarkoitettuun luparekisteriin tallennettaviksi. Sama koskee kunnan kemikaalivalvontaviranomaista terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä harjoittavien tuotantolaitosten osalta. Jos on kysymys 42 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tuotantolaitoksesta, tiedot kemikaalirekisteriin toimittaa se viranomainen, jolle 40 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös 6 luvussa tarkoitettuja muutosilmoituksia.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että muutokset tuotantolaitoksessa tehdään turvallisuustasoa laskematta ja tuotantolaitoksessa noudatettavien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on saatava tuotantolaitoksen muutokselle lupa, jos muutos on tuotantolaitoksen perustamiseen rinnastettava laajennus tai muu tällainen muutos. Lupamenettelystä ja tarkastuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 luvussa säädetään.

Edellä 40 §:ssä tarkoitettua vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia koskevista merkittävistä laajennuksista ja muista tällaisista muutoksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus kaksin kappalein palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. Viranomaisten yhteistyöstä ja tarkastuksista on voimassa, mitä 41 ja 42 §:ssä säädetään.

Ilmoitukseen on liitettävä tarvittavat laajennusta tai muuta muutosta koskevat selvitykset.

Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava tuotantolaitos siirtyy uudelle toiminnanharjoittajalle, tämän on ilmoitettava siitä viipymättä turvatekniikan keskukselle.

Vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen toiminnanharjoittajan muutoksesta on vastaavasti tehtävä kirjallinen ilmoitus kaksin kappalein palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. Viranomaisten yhteistyöstä on voimassa, mitä 41 §:ssä säädetään.

Turvatekniikan keskus voi tässä luvussa tarkoitettujen muutosilmoitusten käsittelyn yhteydessä antaa säännösten vaatimusten täyttämiseksi toimintaa koskevia määräyksiä tai ehtoja.

Vastaavasti voivat palopäällikkö ja kunnan kemikaalivalvontaviranomainen antaa muutosilmoitusten käsittelyn yhteydessä säännösten täyttämiseksi tarpeelliseksi harkitsemiaan määräyksiä tai ehtoja.

Jos teollinen käsittely tai varastointi lopetetaan kokonaan taikka tuotantolaitoksen jokin osa poistetaan käytöstä, tuotantolaitoksen omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnan lopettamisen jälkeen tuotantolaitoksen tai sen käytöstä poistettavan osan rakenteet ja alueet tarvittaessa puhdistetaan niin, ettei niistä aiheudu henkilö-, ympäristö- eikä omaisuusvahinkoja.

Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen toiminta lopetetaan taikka keskeytetään vuotta pidemmäksi ajaksi, siitä on ilmoitettava turvatekniikan keskukselle. Vastaavasti on vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin lopettamisesta tai keskeyttämisestä ilmoitettava palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, joiden on tiedotettava toisilleen saamastaan ilmoituksesta.

Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneistoissa sekä niihin verrattavissa tiloissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Muita palavia kaasuja näissä tiloissa ei saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C, saa säilyttää enintään 50 litraa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja huoneistoja käsittävässä rakennuksessa saa erillisessä varastotilassa tai huolto- tai työpaikkahuoneessa kuitenkin säilyttää palavia kaasuja, erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä yhteensä enintään 100 litraa. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C, saa säilyttää enintään 200 litraa.

Sairaaloissa, oppilaitoksissa ja muissa niihin verrattavissa kohteissa voi lisäksi olla niiden toiminnan kannalta tarpeellisia, erillisiä palavien nesteiden varastoja, jos ne muodostavat oman paloteknisen osaston.

Palavia kaasuja ja palavia nesteitä ei saa säilyttää yhtä useamman asuinhuoneiston käsittävän rakennuksen yhteisessä kellari- tai ullakkotilassa, joka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja enimmäismääriä laskettaessa ei oteta huomioon alkoholijuomia eikä sellaisia palavia nesteitä ja palavia kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa, nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.

Moottoriajoneuvosuojassa saa säilyttää palavaa nestettä ja palavaa kaasua ajoneuvoon, työkoneeseen ja niihin verrattavaan laitteeseen kuuluvassa, moottoriin kiinteästi liitetyssä polttoainesäiliössä sen tilavuuden mukaisen määrän. Tämän lisäksi saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 60 litraa sekä enintään 200 litraa palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 °C.

Edellä 1 momentissa mainittuja enimmäismääriä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia palavia nesteitä ja palavia kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa, nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.

Myymälähuoneena käytettävässä paloteknisessä osastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 25 litran suuruisissa astioissa yhteensä enintään 1 000 litraa. Tästä määrästä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä saa olla yhteensä enintään 200 litraa, jotka saavat olla pakattuina enintään 2 litran astioihin.

Myymälähuoneistossa voi lisäksi olla myymälähuoneesta erillään aerosolien ja palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat oman paloteknisen osaston.

Aerosolit ja palavat nesteet tulee myymälähuoneistossa sijoittaa niitä varten erikseen varattuihin paikkoihin erilleen sytytyslähteistä ja muista herkästi syttyvistä palavista aineista siten, että ne eivät tulipalotilanteessa estä myymälähuoneistosta poistumista. Palavan nesteen leviäminen myymälähuoneistossa palavan nesteen säilytykseen varatun paikan ulkopuolelle tulee estää.

Myymälähuoneistossa tulee olla riittävä alkusammutuskalusto.

Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee säilyttää kemikaalilaissa säädettyjen vaatimusten mukaisissa päällyksissä niille varatuissa paikoissa erillään elintarvikkeista ja rehuista.

Myrkylliset ja erittäin myrkylliset kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa tai muutoin siten, etteivät asiaankuulumattomat saa niitä haltuunsa.

Keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit tulee säilyttää toisistaan erillään siten, etteivät ne onnettomuus- tai vahinkotapauksissa pääse aiheuttamaan terveys- tai ympäristöhaittaa.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen kemikaalin säilytystilassa tulee lisäksi huolehtia asianmukaisesta järjestyksestä ja ilmanvaihdosta sekä siitä, että vahinkotapauksissa kemikaali voidaan kerätä talteen tai tehdä vaarattomaksi.

Asianomainen valvontaviranomainen voi hyväksyä säilytettäväksi 51―53 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa vaarallisia kemikaaleja enemmän kuin mainituissa pykälissä säädetään, jos se turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.

Asianomainen valvontaviranomainen voi yksittäistapauksissa rajoittaa vaarallisten kemikaalien säilytysmääriä 51―53 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa tai määrätä säilytykselle muita turvallisuuden kannalta tarpeellisiksi katsottuja rajoituksia tai ehtoja.

Valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa palavan kaasun ja palavan nesteen kiinteäksi varastosäiliöksi tarkoitettua säiliötä käyttöön, ennen kuin se on tarkastuslaitoksen tarkastuksessa (rakennetarkastus) todettu olevan rakenteeltaan säännösten mukainen.

Säiliölle, jonka tilavuus on 1 000 m ³ tai enemmän, on tehtävä rakennetarkastuksen lisäksi rakennusaikainen tarkastus asennus- ja hitsaustöiden alkuvaiheessa. Tarkastuksen tekee tarkastuslaitos.

Rakennetarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka on annettava tarkastuksen tilanneelle valmistajalle tai maahantuojalle. Valmistajan tai maahantuojan on toimitettava pöytäkirja säiliön tilaajalle.

Tarkastuslaitos voi hyväksyä maahan tuodun varastosäiliön rakennetarkastukseksi tai sen osiksi asianmukaisesti ulkomailla suoritetut rakennetarkastukseen liittyvät toimenpiteet, jos näistä esitetään hyväksyttävissä oleva todistus.

Rakennetarkastusta ei tarvitse tehdä paineastiasäädöksissä tarkoitetuille säiliölle, joiden vaatimustenmukaisuus on osoitettu paineastiasäädösten mukaisesti.

Jos valmistettavat tai maahan tuotavat enintään 100 m ³ suuruiset palavan kaasun tai palavan nesteen varastosäiliöt ovat rakenteeltaan ja pinnoitukseltaan samanlaisia, rakennetarkastus voidaan suorittaa sarjatarkastuksena. Sarjatarkastuksessa tarkastuslaitos tarkastaa sarjan ensimmäisen säiliön ja sen jälkeen yhden säiliön kahdestakymmenestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen säiliöiden valmistajan tulee nimetä valmistuksen valvoja, joka valvoo säiliöiden valmistusta ja huolehtii siitä, että säiliöt rakennetaan säännösten mukaisesti. Lisäksi valmistuksen valvoja huolehtii siitä, että valmistaja tai maahantuoja tekee sarjan muille kuin 1 momentin mukaisesti tarkastetuille säiliöille rakennetarkastuksen. Valvojan tulee olla säiliöiden valmistajan palveluksessa.

Määräysten mukaisiksi todettuihin säiliöihin kiinnitetään valmistuksen valvojan valvonnassa kilvet, joissa on säiliömerkintöjen lisäksi tarkastuslaitoksen merkintä.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske paineastioista annettujen säännösten mukaisia säiliöitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla vastuuhenkilöllä tulee olla tehtävien hoitamisessa tarvittava asiantuntemus ja kokemus sekä tarvittavat valtuudet.

Säiliön valmistajan tulee antaa säiliön tilaajalle kirjallinen todistus siitä, että säiliö on rakennettu ja tarkastettu säännösten mukaisesti. Todistuksen allekirjoittaa 1 momentissa tarkoitettu vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tulee lisäksi huolehtia siitä, että tilaajalle luovutetaan säiliön rakennepiirustukset, rakentamis- ja tarkastusasiakirjat, perustusta ja sen tarkastusta koskevat asiakirjat sekä säiliölle tilaajan kanssa yhteistyössä laadittu huolto- ja tarkastussuunnitelma.

Palavan nesteen ja palavan kaasun yli 100 m ³ suuruisen varastosäiliön korjaustöiden ja oleellisten rakenteellisten muutostöiden osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään.

Laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa tuotantolaitoksessa käytettävien palavan kaasun ja palavan nesteen putkistojen, joiden käyttöpaine on vähintään 0,5 bar (ylipaine), rakennevaatimusten ja vaatimusten osoittamisen osalta on voimassa, mitä paineastiasäädöksissä säädetään. Lisäksi putkistojen suhteen on noudatettava, mitä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä tarkemmin säädetään.

Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa tuotantolaitoksessa sattuneesta onnettomuudesta on seurauksena kuolema, vakava loukkaantuminen taikka muu kuin vähäinen omaisuus- tai ympäristövahinko, toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava siitä turvatekniikan keskukseen.

Jos toiminnanharjoittajan tekemä myöhempi tutkimus paljastaa uusia seikkoja 2 momentissa tarkoitetussa selvityksessä ilmoitetuista asioista tai niistä tehdyistä johtopäätöksistä, toiminnanharjoittajan tulee saattaa selvitys ajan tasalle.

Turvatekniikan keskuksella on lisäksi oikeus saada tarvittavia lisätietoja onnettomuuden syiden selvittämiseksi ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Vähäisessä teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattuneesta onnettomuudesta on vastaavasti ilmoitettava palopäällikölle ja kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, joiden tulee edelleen ilmoittaa onnettomuudesta turvatekniikan keskukselle. Onnettomuutta koskevasta selvityksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä 2―4 momentissa säädetään.

Turvatekniikan keskuksen on tutkittava laajamittaisessa teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattunut onnettomuus, jos se on onnettomuuden syyn selvittämiseksi tai kysymyksessä olevan tuotantolaitoksen teknisen turvallisuuden taikka onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeellista.

Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen ja palopäällikkö voivat vastaavasti tutkia vähäisessä teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattuneen onnettomuuden. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa tutkia myös vähäisessä teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa sattuneen onnettomuuden.

Tässä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkastuslaitoksella tarkoitetaan turvatekniikan keskuksen hyväksymää tarkastuslaitosta.

Tarkastuslaitoksen hyväksymisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä maakaasuasetuksen 3 a―3 e §:ssä säädetään tarkastuslaitoksen hyväksymisestä.

Turvatekniikan keskus voi yksittäistapauksessa myöntää laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavalle tuotantolaitokselle tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen ja sen nojalla annetuista säännöksistä, jos niiden noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta ja jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

Vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen osalta 1 momentissa tarkoitettu oikeus on palopäälliköllä, jos on kysymys palo- ja räjähdysvaarallista kemikaaleista, ja kunnan kemikaalivalvontaviranomaisella, jos on kysymys terveydelle tai ympäristölle vaarallisista kemikaaleista.

Poikkeusta ei kuitenkaan voida myöntää vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetussa neuvoston direktiivissä 96/82/EY säädetyistä velvoitteista.

Tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen ylin valvonta kuuluu turvatekniikan keskukselle.

Turvatekniikan keskuksen tehtävänä on lisäksi valvoa tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavissa tuotantolaitoksissa.

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja koskevien tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä tarvittaessa tarkastuksia tehden.

Palopäällikön tehtävänä on valvoa palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja koskevien tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä tarvittaessa tarkastuksia tehden.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia säännöksiä ja ohjeita palo- ja räjähdysvaarallisten sekä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä tämän asetuksen muusta soveltamisesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä voidaan säätää, että teollisessa käsittelyssä tai varastoinnissa käytettävät laitteet on tarkastettava määräajoin, sekä antaa määräaikaistarkastuksia ja niitä tekevien liikkeiden hyväksymistä ja pätevyysvaatimuksia koskevia tarkempia säännöksiä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 3 päivänä elokuuta 1990 annettu asetus (682/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 30 päivänä maaliskuuta 1983 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (344/1983), palavista nesteistä 15 päivänä huhtikuuta 1985 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (313/1985) sekä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 9 päivänä kesäkuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (415/1998) jäävät kuitenkin edelleen voimaan.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tässä asetuksessa tarkoitettua teollista käsittelyä tai varastointia koskevaa lupaa ei tarvitse hakea tai ilmoitusta tehdä toiminnanharjoittajan, jolla on toimintaa koskeva tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettu lupa vaarallisen kemikaalin tai nestekaasun teolliseen käsittelyyn tai varastointiin tai joka on tehnyt toiminnasta ilmoituksen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä säädetyllä tavalla taikka joka tämän asetuksen tullessa voimaan oli muutoin oikeutettu harjoittamaan teollista käsittelyä tai varastointia tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla.

Jos tuotantolaitoksella ei ole 69 §:ssä tarkoitettua lupaa tai hyväksymistä, toiminnanharjoittajan on viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2000 tehtävä ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitetusta teollisesta käsittelystä tai varastoinnista ilmoitus turvatekniikan keskukselle, palopäällikölle tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle sen mukaan, miten luvan- tai ilmoituksenvaraisuus 3 luvun mukaan määräytyy.

Ilmoituksen vastaanottaja voi vaatia toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan kemikaalilaissa, räjähdysvaarallisista aineista annetussa laissa ja tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi tarvittavilla tiedoilla, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonta sitä edellyttää.

Turvatekniikan keskus voi tässä luvussa tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyn yhteydessä antaa säännösten vaatimusten täyttämiseksi toimintaa koskevia määräyksiä tai ehtoja.

Vastaavasti palopäällikkö ja kunnan kemikaalivalvontaviranomainen voivat antaa vastaanottamiensa ilmoitusten käsittelyn yhteydessä säännösten vaatimusten täyttämiseksi toimintaa koskevia määräyksiä tai ehtoja.

Ilmoitusten tiedot tulee tallentaa turvatekniikan keskuksen ohjeiden mukaan kemikaaliasetuksessa tarkoitettuun luparekisteriin.

Edellä 69 tai 70 §:ssä tarkoitetun toiminnan muutoksia koskevista ilmoituksista ja lupien hakemisesta on voimassa, mitä 45―50 §:ssä säädetään.

Jos kemikaali luokitellaan vaaralliseksi tai kemikaalin luokitus muuttuu toiminnan aloittamisen jälkeen, kemikaalin teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan on vuoden kuluessa luokituspäätöksen voimaantulosta haettava lupa tai tehtävä ilmoitus sen mukaan kuin luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta sekä luvan hakemisesta ja ilmoituksen tekemisestä tässä asetuksessa säädetään, jollei toimintaan ole 17 tai 69 §:ssä tarkoitettua lupaa tai hyväksyntää, jollei siitä ei ole tehty 40 tai 70 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta tai jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun, laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan toiminnanharjoittajan tulee myös esittää 21 §:ssä tarkoitetut toimintaperiaatteet vuoden kuluessa luokituspäätöksen voimaantulosta, jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Edellä 14 §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan tulee laatia toimintaperiaateasiakirja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2000, jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä muuta säädetä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimetty käsittelyn tai varastoinnin valvoja voi toimia 21 §:ssä tarkoitettuna käytönvalvojana. Edellä 21 §:ssä tarkoitettu pätevyys tulee kuitenkin osoittaa ennen, kuin valvoja voidaan nimetä uuden tuotantolaitoksen käytönvalvojaksi.

Vastaavasti 29 §:ssä tarkoitettu tiedottaminen on tehtävä 1 momentin 1 ja 2 kohdissa mainittuihin määräaikoihin mennessä.

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotantolaitosten pelastussuunnitelma on toimitettava turvatekniikan keskukseen mainittuun määräaikaan mennessä. Vastaavasti 3 kohdassa tarkoitetun tuotantolaitoksen pelastussuunnitelma on toimitettava palopäällikölle.

Edellä 31 §:ssä tarkoitetulle varastoalueelle, jonka toiminta on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, mutta jolla ei ole tällä asetuksella kumotun asetuksen 47 tai 74 §:ssä tarkoitettua vahvistusta varastoalueeksi, tulee hakea varastoalueeksi vahvistamista viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2001 siten, kuin 32 §:ssä säädetään.

Tämän asetuksen voimaan tullessa turvatekniikan keskuksen, palopäällikön tai kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen käsiteltävänä oleva, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla vireille pantu asia käsitellään ja ratkaistaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ratkaisun tekee kuitenkin se viranomainen, jolle asia tämän asetuksen perusteella kuuluu, mitä varten hakemus- tai ilmoitusasiakirjat tulee viipymättä toimittaa asianomaiselle viranomaiselle.