Rajavartiolaitoksen rajavartiotehtävistä, tullitehtävistä, pelastus- ja avustustehtävistä, poliisitehtävistä sekä erinäisten säännösten noudattamista koskevista valvontatehtävistä rajavartiolaitoksen valvonta-alueella samoin kuin pelastusviranomaisille ja poliisille annettavasta virka-avusta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ja muista tehtävistä säädetään lailla.

Rajavartiolaitoksen päällikkö johtaa rajavartiolaitosta ja toimii ministerin apuna rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa asioissa rajavartiolaitoksesta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ministeriössä, jäljempänä asianomainen ministeriö.

Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus ratkaista rajavartiolaitosta ja sen toimialaa koskevat asianomaisen ministeriön päätettäväksi säädetyt, muut kuin periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset asiat, jollei toisin säädetä.

Rajavartiostot, merivartiostot, vartiolentolaivue sekä raja- ja merivartiokoulu toimivat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisina.

Rajavartiolaitoksen esikuntaan kuuluu rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, hallinnollinen osasto, henkilöstöosasto, raja- ja meriosasto sekä teknillinen osasto. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää rajavartiolaitoksen esikunnan ja rajavartiolaitoksen muun hallintoyksikön tarkemmasta kokoonpanosta.

Rajavartiolaitoksen esikunta suorittaa sille asianomaisen ministeriön osastona ja rajavartiolaitoksen johtoesikuntana kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät.

Rajavartiolaitoksen esikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen esikunta käsittelee ja ratkaisee asianomaisen ministeriön ratkaistavaksi säädetyt asiat, jotka koskevat rajavyöhykelain (403/1947) 4 a §:ssä, ulkomaalaislain (378/1991) 3 §:n 2 momentissa ja passilain (642/1986) 11 §:n 1 momentissa sekä eräiden alueiden ja kohteiden ilmakuvauksesta annetun asetuksen (858/1993) 4 §:ssä tarkoitettuja lupia samoin kuin asiat, jotka koskevat virka-avun antamista rajavartiolaitoksen valvonta-alueen ulkopuolella.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa rajavartiolaitoksen esikuntaa ja toimii rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämän ollessa estyneenä. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö toimii samalla asianomaisen ministeriön osaston osastopäällikkönä.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ratkaisee rajavartiolaitoksen esikunnassa käsiteltävät sotilaskäskyasiat sekä esittelystä hallintoasiat, jollei niitä säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka asetuksella säädetään tai tämän asetuksen nojalla määrätään rajavartiolaitoksen esikunnan tai sen virkamiehen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen esikunnan hallinnollisen osaston osastopäälliköllä ja toimistopäälliköllä on oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta.

Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä on oikeus ratkaista 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut asiat, jotka koskevat henkilöiden maahantuloa tai maastalähtöä muualta kuin avoinna olevan rajanylityspaikan kautta.

Merivartioston komentaja ja merivartiosto, rajavartioston komentaja ja rajavartiosto sekä vartiolentolaivueen komentaja ja vartiolentolaivue huolehtivat rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta siten kuin rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta määrää.

Raja- ja merivartiokoulu huolehtii rajavartiolaitoksessa annettavasta koulutuksesta. Raja- ja merivartiokoulussa annetaan opetusta sekä suomen että ruotsin kielellä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarkempia määräyksiä hallintoyksikköjen tehtävistä sekä sotilaskäsky- ja hallintoasiain käsittelystä ja ratkaisemisesta.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksen sekä raja- ja merivartiokoulun johtosäännön.

Rajavartiolaitoksen esikunta vahvistaa muun hallintoyksikön työjärjestyksen.

Upseerin tutkinto ja yleisesikuntaupseerin tutkinto suoritetaan puolustusvoimissa. Näihin tutkintoihin johtavaa opetusta voidaan antaa myös raja- ja merivartiokoulussa.

Rajavartiolaitoksen opistoupseerin tutkinto suoritetaan raja- ja merivartiokoulussa. Tähän tutkintoon johtavaa opetusta voidaan antaa myös muualla kuin raja- ja merivartiokoulussa.

Raja- ja merivartiokoulussa annetaan koulutusta rajavartiolaitoksessa palveleville asevelvollisille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville.

Raja- ja merivartiokoulussa suoritettavaan kurssiin kuuluvaa opetusta voidaan antaa myös muualla kuin raja- ja merivartiokoulussa.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Pääsykokeen perusteella valittavaan opiskeluun pyrkivän on annettava kirjallinen palvelussitoumus siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien rajavartiolaitoksen päällikön määräämän vähimmäisajan, jos hänet hyväksytään oppilaaksi.

Jos asianomainen irtisanoutuu palvelussitoumusaikanaan tai irtisanotaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset niin kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää.

Raja- ja merivartiokoulun 10 §:n 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen tulee kuulua oppiaineina ainakin: hallinto, rajavalvonta, rajatarkastus, tullivalvonta, pelastus- ja avustustoiminta, maanpuolustus, poliisitoiminnan perusteet sekä liikuntakasvatus.

Rajavartijan ja merivartijan peruskurssin suorittamista varten oppilaan tulee osoittaa saavuttaneensa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä edellytetyt asianomaisen kurssin tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot 1 momentissa mainituissa oppiaineissa. Lisäksi hänen tulee suorittaa toisen kotimaisen kielen ymmärtämisen kurssi ja yhden vieraan kielen alkeiskurssi. Merivartiostossa palvelevan oppilaan tulee lisäksi suorittaa kurssi merenkulussa ja merimiestaidossa. Vartiolentolaivueessa palvelevan oppilaan tulee lisäksi saavuttaa sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa (281/1995) tarkoitettu lupakirja.

Opistoupseerin tutkintoa varten oppilaan tulee osoittaa saavuttaneensa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä edellytetyt opistoupseerin tutkinnon tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot 1 momentissa mainituissa oppiaineissa ja lisäksi johtamisessa, taktiikassa, kasvatus- ja opetustaidossa ja sotatekniikassa sekä suorittaa kurssi ainakin äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä. Merivartiostossa palvelevan oppilaan tulee lisäksi suorittaa kurssi merenkulussa ja merimiestaidossa sekä meripelastustoiminnan johtamisessa. Vartiolentolaivueen ilma-aluksen ohjaajatehtäviin tai huoltotehtäviin koulutettavan oppilaan tulee saavuttaa lisäksi sellainen taito, jonka nojalla hänelle myönnetään ilmailulaissa tarkoitettu lupakirja.

Upseerin tutkintoon ja yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavan opetuksen ja upseerin jatkokoulutuksen sekä erikoisupseerin rajavartiokurssin oppiaineina ovat 1 momentissa mainitut oppiaineet ja lisäksi meripelastustoiminta, joissa oppilaan tulee saavuttaa raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä määrätyt rajavartiolaitoksen tehtävien menestyksellisen johtamisen edellyttämät tiedot ja taidot.

Oppilaiden opintosuoritukset arvostellaan raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä yksilöityjen arvosteluperusteiden mukaisesti.

Oppilaalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.

Oppilaan opiskelu voidaan keskeyttää sairauden tai riittämättömän edistyksen vuoksi tai muusta pätevästä syystä.

Ennen opiskelun keskeyttämistä asianomaista oppilasta on kuultava. Opiskelun keskeyttäminen syy on ilmoitettava oppilaalle.

Muu oppilas kuin rajavartiolaitoksen virkamies voidaan erottaa raja- ja merivartiokoulusta 1 momentissa tarkoitetusta pätevästä syystä. Asevelvollisten ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettujen opiskelussa noudatetaan, mitä siitä erikseen säädetään.

Kenraalimajurin ja sitä vastaavan viran sekä sitä ylemmän upseerin viran perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitoksen virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden sijoittamisesta hallintoyksiköihin lukuunottamatta 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen virkojen sijoittamista.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää rajavartiolaitoksen palvelukseen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää valtion virkamieslain (750/1994) 6 ja 8 §:ssä säädetyt valtion viran yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi hänen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.

Sotilasvirkaan nimitettävältä henkilöltä vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa ja on terveydeltään sekä ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva.

Mitä 2 momentissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Luutnantin ja yliluutnantin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto. Muuhun upseerin virkaan vaaditaan lisäksi, että virkaan nimitettävällä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa upseerin virassa.

Majurin ja komentajakapteenin sekä everstiluutnantin ja komentajan virkaan vaaditaan upseerin tutkinnon lisäksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus.

Everstin ja kommodorin virkaan vaaditaan upseerin tutkinnon lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto ja palveluskokemusta vähintään kahdessa rajavartiolaitoksen hallintoyksikössä. Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalimajurin ja kontra-amiraalin virkaan vaaditaan edellä säädetyn lisäksi käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito ja johtamiskokemus rajavartiolaitoksen hallintoyksikön tai rajavartiolaitoksen esikunnan osaston osastopäällikön tehtävässä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä kelpoisuusvaatimuksesta poiketen nuoremman rajavartijan sotilasvirkaan määräajaksi nimitettävältä ei vaadita rajavartijan peruskurssin 1. osan suorittamista.

Muun siviiliviran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on sellainen kyky ja taito kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii.

Rajavartiolaitoksen virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Viran täyttämättä jättämisestä päättää nimittävä viranomainen. Kuitenkin 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun viran täyttämättä jättämisestä päättää asianomainen ministeri. Muun upseerin viran ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun viran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin nimittää virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Muuhun rajavartiolaitoksen upseerin virkaan nimittää tasavallan presidentti sotilaallisten nimitysasiain esittelyssä asianomaisen ministerin esittelystä.

Nimittävä viranomainen määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää everstin ja kommodorin tehtävään. Everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin rajavartiolaitoksen päällikkö määrää rajavartiolaitoksen esikunnan osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön tehtävään, merivartioston, rajavartioston ja vartiolentolaivueen komentajan ja apulaiskomentajan tehtävään sekä koulun johtajan ja apulaisjohtajan tehtävään.

Hallintoyksikön päällikkö määrää kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin tehtävään hallintoyksikössä samoin kuin everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin muuhun kuin 2 momentissa tarkoitettuun tehtävään.

Päätöksen virkamiehen siirtämisestä toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään tekee 24 §:n mukaan tehtävään määräävä viranomainen.

Päätöksen virkamiehen siirtämisestä hallintoyksiköstä toiseen hallintoyksikköön tekee rajavartiolaitoksen päällikkö lukuun ottamatta 23 §:n 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä.

Virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan toisessa virastossa tai muun työnantajan kuin valtion palvelukseen sekä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisessa noudatetaan, mitä valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 41 ja 42 §:ssä säädetään.

Päätettäessä virkavapauden myöntämisestä rajavartiolaitoksen päällikölle ja apulaispäällikölle sovelletaan valtion virkamiesasetuksen 21 §:ää.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntämisestä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää rajavartiolaitoksen virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi. Rajavartiolaitoksen päällikön osalta asiasta päättää asianomainen ministeriö.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos irtisanomisesta tai virkasuhteen purkamisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunnan alainen viranomainen, asiasta on ennen päätöksen tekemistä hankittava rajavartiolaitoksen esikunnan lausunto.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 §:n nojalla päättää rajavartiolaitoksen päällikkö. Edellä 6 §:n 1 momentissa sekä 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa viroissa palvelevien virkamiesten irtisanomisesta päättää kuitenkin nimittävä viranomainen.

Siviilivirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on 65 vuotta.

Rajavartiomiehen on virassaan ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei rajavartiolaitoksen arvo siitä kärsi.

Rajavartiomiehen tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämää ammattitaitoa ja kuntoa.

Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan osastojen osastopäällikön tehtävässä palvelevat virkamiehet ja hallinnollisen osaston toimistopäällikkö.

Rajavartioston komentaja toimii rajavaltuutettuna ja rajavartioston apulaiskomentaja rajavaltuutetun sijaisena.

Rajavartiolaitos antaa työterveyshuollon osana virkamiehilleen maksutonta sairaanhoitoa. Maksuttomaan sairaanhoitoon kuuluu lääkärin hoito, joka käsittää myös sairauden ja hoidon määrittelemiseksi tarpeelliset tutkimukset, sekä sairaalahoitoa siltä osin kuin tällaista hoitoa voidaan antaa puolustusvoimien sairaaloissa.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 52 §:n 1 momentissa tarkoitettu rajavartioviranomainen on hallintoyksikössä palvelevan osalta hallintoyksikön päällikkö.

Rajavartiomies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, johon kuuluu omaisuuden pelastamista tai suojaamista taikka vartiointia taikka järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämistä, matkan järjestämistä, liikenteen harjoittamista, ampuma-aseiden, räjähdysaineiden tai muiden vaarallisten aineiden kauppaa, tavaroiden maahantuontia tai vientiä taikka etsivätoimintaa, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä siihen lupaa.

Sivutoimiluvan virkamiehelle myöntää rajavartiolaitoksen esikunta, jollei sen myöntäminen valtion virkamiesasetuksen 18 §:n 1 kohdan nojalla kuulu asianomaiselle ministeriölle.

Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on viipymättä ilmoitettava rajavartiolaitoksen esikunnalle, jollei ilmoitusvelvollisuudesta toisin säädetä.

Nimittämisestä virkamieheksi enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää hallintoyksikön päällikkö.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti. Muissa tapauksissa nimittämisestä päättää viranomainen, joka nimittää vastaavaan virkaan.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimitetystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehestä.

Upseerin ja opistoupseerin sotilasarvoista on rajavartiolaitoksessa voimassa, mitä sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen (500/1994) 5 ja 6 §:ssä säädetään.

Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri-, ohjaaja- ja teknikkoluutnantti, insinööri-, ohjaaja- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri-, ohjaaja- ja teknikkokapteeni taikka -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa, sotilaan koulutusta, virka-asemaa tai tehtävää upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa, sekä antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.

Upseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä luutnantiksi on upseerin tutkinnon suorittaminen.

Erikoisupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä insinööri-, ohjaaja- tai teknikkoluutnantiksi on nimittäminen ilma-aluksen päällikön, sotilasinsinöörin, sotilasteknikon tai sotilasyliteknikon sotilasvirkaan.

Opistoupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä sotilasmestariksi, vänrikiksi tai aliluutnantiksi on 19 §:n 1 kohdassa tarkoitetun opistoupseerin tutkinnon suorittaminen.

Upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin ylentämisen edellytyksenä 36 §:ssä tarkoitettua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.

Edellä 1 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.

Merivartijan ja rajavartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen siviilivirassa palvelevan henkilöstön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvona voi olla nuorempi merivartija, nuorempi rajavartija, vanhempi merivartija, vanhempi rajavartija, ylimerivartija ja ylirajavartija.

Edellä 2 momentissa säädetyt palvelusarvot voivat olla eri luokkaisia siten kuin rajavartiolaitoksen päällikkö määrää.

Tasavallan presidentti ylentää asianomaisen ministerin esittelystä rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin sotilasja palvelusarvoista annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin 8―17 kohdassa tarkoitettuun sekä vastaavan erikoisupseerin sotilasarvoon.

Hallintoyksikön päällikkö ylentää hallintoyksikössä palvelevan henkilön muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon.

Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä vastaavista puolustusvoimien sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä säädetään tai määrätään. Sotamiehen sotilasarvoa vastaa rajavartiolaitoksessa kuitenkin rajajääkäri.

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävät pienoisliput ja viirit.

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvan ja päällikkyysmerkkien käyttäminen ilman rajavartiolaitoksen esikunnan lupaa muihin kuin rajavartiolaitoksen viranomaistarpeisiin on kielletty.

Asianomainen ministeriö vahvistaa rajavartiolaitoksen virkapuvut. Sotilasvirassa palvelevan rajavartiomiehen virkapukuna on rajavartiolaitoksen sotilaspuku. Muun virkamiehen virkapukuna on rajavartiopuku.

Tarkempia määräyksiä virkapuvun kokoonpanosta ja käytöstä sekä rajavartiolaitoksen virkamiesten suoja- ja erityisvaatetuksesta antaa rajavartiolaitoksen päällikkö, joka vahvistaa myös virkapuvussa sekä suojaja erityisvaatetuksessa käytettävät erikoismerkit ja erikoistunnukset.

Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palvelevat virkamiehet ovat velvollisia käyttämään virkapukua.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi määrätä tai oikeuttaa muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen käyttämään virkapukua.

Rajavartiomiehellä on asianomaisen ministeriön vahvistama virkamerkki, joka on pidettävä virkatehtävää suoritettaessa mukana. Virkamerkki on tarvittaessa ja vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.

Muulle rajavartiolaitoksen virkamiehelle annetaan asianomaisen ministeriön vahvistama rajavartiolaitoksen henkilökortti.

Valtio varustaa rajavartiomiehen rajavartiolaitoksen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Käytettäessään henkilöön kohdistuvia voimakeinoja rajavartiolaitoksesta annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaisesti rajavartiomies saa käyttää vain sellaisia voimankäyttöyttövälineitä, joiden käyttöön hän on saanut koulutuksen.

Sotilaskurinpitolain (331/1983) soveltamisesta rajavartiolaitoksessa on voimassa, mitä sotilaskurinpitoasetuksessa (969/1983) ja tässä asetuksessa säädetään. Vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä koulun johtaja ovat sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitettuja joukko-osaston komentajia.

Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies, jollei tutkinta asian laadun vuoksi kuulu poliisille.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan määräämä virkamies, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

Sotilaskurinpitolain 46 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo ja hallintoyksikön päällikön hallintoyksikössään palvelevalle henkilöstölle julkaisema päätösluettelo.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa vähintään kerran vuodessa rajavartiolaitoksessa pidettävät rangaistus- ja ojennuskortistot.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun varoituksen antamisessa noudatettavasta menettelystä.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta päättää sen hallintoyksikön päällikkö, jossa virkamies palvelee, jollei toisin säädetä.

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Rajavartiolaitoksen virkamies tai rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittava taikka naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa oleva kutsutaan poliisin tai muun tutkintaa toimittavan viranomaisen toimittamaan kuulusteluun tai kuulemistilaisuuteen sen hallintoyksikön päällikön välityksellä, jossa kutsuttava palvelee.

Kutsussa on mainittava kuulustelun tai kuulemisen aika ja paikka sekä, mitä asia koskee. Jollei kutsuttava voi palvelustehtävän vuoksi saapua kuultavaksi tai kuulusteluun, asianomaisen päällikön on ilmoitettava siitä viipymättä kutsun esittäneelle viranomaiselle.

Jos rajavartiolaitoksesta annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu kiireellinen sairaankuljetus edellyttää sairaankuljetuksesta annetun asetuksen (565/1994) 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön mukanaoloa potilaan kuljetuksen aikana, kuljetusta rajavartiolaitokselta pyytävän tulee osoittaa tällainen henkilö potilaan saattajaksi.

Sen lisäksi, mitä esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) 1―22 §:ssä säädetään esitutkinnan toimittamista ja pakkokeinojen käyttämistä koskevien seikkojen kirjaamisesta, rajavartiolaitoksen tai rajavartiomiehen tietoon myös muutoin tullut rikosasia on kirjattava.

Rangaistusmääräysmenettelyssä käsitellyn rikosasian kirjaamisena pidetään tiedoksi annetun rangaistusvaatimuksen jäljennöskappaleen säilyttämistä ja rikesakkomenettelyssä tiedoksi annetun rikesakkomääräyksen jäljennöskappaleen säilyttämistä. Rikosasiasta, jonka johdosta rajavartiomies on antanut rajavartiolaitoksesta annetun lain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetun huomautuksen, kirjataan syylliseksi epäillyn henkilötiedot, rikosnimike, tekoaika ja tekopaikka.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 17 §:n 2 momentin ja 18 §:n nojalla kiinniotetusta henkilöstä kirjataan henkilö- tai muut tunnistetiedot, tiedot kiinniottoon johtaneesta rajavalvontaan tai rajatarkastukseen kuuluvasta toimenpiteestä, tiedot turvallisuustarkastuksesta ja sen johdosta tai muutoin mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetun omaisuuden haltuunottamisesta, tiedot kiinniotetun kuljettamisesta sekä kiinniottoaikaa ja -paikkaa sekä kiinnioton päättymistä ja haltuun otetun omaisuuden takaisin luovuttamista tai muuta käsittelyä koskevat tiedot.

Oikeudesta tallettaa edellä 52―53 §:ssä tarkoitetut kirjattavat tiedot rajavartiolaitoksen rikostietorekisteriin tai muuhun automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävään rekisteriin säädetään rajavartiolaitoksesta annetussa laissa.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pelastuspalkkiosta luopumisesta sekä 60 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pelastuspalkkion jakamisesta päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan aluksen meripelastustyöstä aiheutuneiden käyttökustannusten ylittävästä osuudesta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille ja asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille. Palkkio jaetaan virkamiesten kuukausipalkkojen mukaisessa suhteessa. Muiden kuin virkamiesten osalta kuukausipalkkaa vastaavana määränä pidetään puolta rajavartiolaitoksen virkamiesten alimmasta kuukausipalkasta. Aluksessa palvelevan henkilön pelastuspalkkion määrä voi olla kuitenkin enintään yhden kuukausipalkan suuruinen.

Edellä 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vaatimus vähintään reservin aliupseerin koulutuksesta ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Edellä 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetty vaatimus rajavartijan peruskurssin 1. osan suorittamisesta ei koske oppilasta, joka pyrkii opiskelemaan ilma-aluksen ohjaajatehtävään tai huoltotehtävään kelpuuttavaa opistoupseerin tutkintoa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä tässä asetuksessa tarkoitettuja kursseja, tutkintoja sekä jatkokoulutusta ennen tämän asetuksen voimaan tuloa suoritetut kurssit, tutkinnot ja jatkokoulutus vastaavat. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 11 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa säädetyistä vaatimuksista.

Koulutusjärjestelmän uudistumisen vuoksi siirtymäkaudella vuosina 1999―2006 annetaan aikaisemman koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneille rajavartiomiehen tehtävässä palveleville upseereille, erikoisupseereille ja opistoupseereille sekä kaikille merivartijoille ja rajavartijoille rajavartiomiehen tehtävien edellyttämä täydennyskoulutus.

Valtion virkamieslain 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetusta virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai tehtävässä eroamisiän jälkeen päättää muun kuin tasavallan presidentin nimittämän virkamiehen osalta rajavartiolaitoksen päällikkö.

Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.