Asemakaavan ja erillisen tonttijaon tulee perustua sellaiseen mittaukseen ja pohjakarttaan kuin tässä asetuksessa säädetään.

Kaavoitusmittauksessa on valittava kaavoituksen tarkoitukseen sekä rakentamisen ja muun maankäytön alueellisiin vaatimuksiin soveltuva ja tarkoituksenmukainen menetelmä.

Kaavoitusmittauksen tulee perustua runkopisteisiin.

Kaavoitusmittauksessa on käytettävä valtakunnallista koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää, jolleivät erityiset syyt muuta vaadi.

Kaavan toteuttamista ja kaavoitusta varten tarpeellisiksi katsottavat yksityiskohdat on mitattava kohteen ja valmistettavan kartan mittakaavan edellyttämällä tarkkuudella.

Maanpinnan korkeussuhteet on kuvattava kartassa korkeuskäyrillä ja korkeuspisteillä. Korkeussuhteet voidaan lisäksi esittää muulla havainnollisella tavalla.

Pohjakartta on laadittava yleisiä kartan kuvausperiaatteita noudattaen.

Kaavan pohjakarttana tulee käyttää maastoa kuvaavaa karttaa. Kartta voi olla viivamerkintöihin perustuva kartta (viivakartta). Se voi olla myös kartta, joka koostuu vastaavalla tarkkuudella tehdyistä ortogonaa- liprojektiossa olevista ilmakuvista sekä tarpeellisista viivamerkinnöistä (ilmakuvakartta). Ilmakuvakartassa on osoitettava vähintään maanpinnan korkeussuhteet sekä viivamerkinnöin kiinteistöjaotus, rakennukset ja tiet, tarpeellinen nimistö sekä merkittävät johdot.

Maanmittauslaitos valvoo kaavoitusmittauksia.

Jos kunnan käytössä on teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehtävään soveltuvan diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneen, kaavoitusmittauksiin käytännössä perehtyneen viranhaltijan palvelu, valvoo tällainen viranhaltija 1 momentissa säädetystä poiketen kunnassa suoritettavaa kaavoitusmittausta. Maanmittauslaitos voi kuitenkin kunnan hakemuksesta ottaa valvottavakseen yksittäisen kaavoitusmittauksen.

Lisäksi Maanmittauslaitos voi kunnan hakemuksesta siirtää määräämässään laajuudessa sanottuja valvontatehtäviään ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa tehtävään soveltuvan insinöörin tai teknikon tutkinnon suorittaneelle ja kaavoitusmittauksiin käytännössä perehtyneelle kunnan palveluksessa olevalle viranhaltijalle.

Ennen kaavoitusmittauksen aloittamista on valvojalle toimitettava suunnitelma sekä mittauksen päätyttyä asiakirjat ja kartta tarkastettaviksi.

Jos kartta täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kaavoitusmittauksen valvojan on hyväksyttävä se ja kartalle on tehtävä merkintä hyväksymisestä.

Kunnan on säilytettävä sen suorituttamasta kaavoitusmittauksesta laaditut asiakirjat ja kartat.

Tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonta kuuluu ympäristöministeriölle.

Asemakaavaa tai tonttijakoa taikka niiden muutosta ei saa hyväksyä, jos pohjakartta on siinä määrin vanhentunut, ettei sitä enää voida käyttää kaavoituksen perustana. Vähäinen muutos voidaan kuitenkin hyväksyä pohjakartan vanhentuneisuudesta huolimatta, jollei muutos olennaisesti vaikuta alueen tai sen lähiympäristön kaavoitukseen tai tonttijakoihin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa suoritettuun kaavoitusmittaukseen perustuva asemakaava tai tonttijako taikka niiden muutos saadaan tämän asetuksen säännösten estämättä hyväksyä siltä osin kuin kaavoitusmittaus on suoritettu aikaisemmin voimassa olleiden säännösten edellyttämällä tarkkuudella, jollei alueen luonteesta tai kehityksestä muuta johdu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Sitä sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen aloitettaviin kaavoitusmittauksiin.