Tässä päätöksessä säädetään Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen, lääninhallitusten ja kuntien suorittamista lihantarkastuksesta ja eräiden liha-alan laitosten valvonnasta valtiolle tai kunnalle perittävistä maksuista.

Valtiolle perittävät maksut ovat valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita.

Tämän päätöksen 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut kiinteät maksut peritään silloin, kun ne vastaavat tarkastuksesta aiheutuneita kustannuksia. Maksujen korottamisesta ja alentamisesta vastaamaan tarkastuksesta aiheutuneita kustannuksia säädetään 5 ja 6 §:ssä.

Tässä päätöksessä tarkoitettujen maksujen perusteena otetaan tarkastuksesta aiheutuvia kustannuksia laskettaessa huomioon vastaavat kustannuserät kuin mitä valtion maksuperustelain mukaisten suoritteiden omakustannusarvoa laskettaessa.

Lihantarkastuksesta peritään seuraavat maksut/eläin:

Lihantarkastusmaksuun sisältyy teurastamossa tai teurastuspaikassa tapahtuva ante mortem -tarkastus.

Lihantarkastusmaksuun sisältyvät myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain (1195/1996) mukaisesta teurastamojen ja teurastuspaikkojen valvonnasta sekä teurastamon ja teurastuspaikan yhteydessä olevan kylmävaraston valvonnasta aiheutuvat kustannukset.

Leikkaamojen valvonnasta peritään 18 markaa kultakin leikkaamoon tulevalta lihatonnilta. Jos leikkaamo sijaitsee teurastamon tai teurastuspaikan yhteydessä, tämä maksu peritään 2 §:ssä tarkoitettujen maksujen lisäksi.

Jos liha leikataan leikkaamossa, joka sijaitsee sen teurastamon tai teurastuspaikan yhteydessä, jossa eläin on teurastettu ja sen liha tarkastettu, on edellä 1 momentissa tarkoitettuja maksuja alennettava 55 prosentilla.

Erillisten lihan kylmävarastojen ja leikkaamojen yhteydessä olevien kylmävarastojen valvonnasta peritään valvonnasta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu.

Teurastamon ja teurastuspaikan yhteydessä olevan kylmävaraston valvontamaksuista säädetään 2 §:n 3 momentissa.

Jos 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut maksut eivät kata tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuneita kustannuksia, voidaan tämän päätöksen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettujen maksujen sijasta periä aiheutuneet kustannukset kattava maksu.

Tämän päätöksen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja maksuja on alennettava vastaamaan aiheutuneita tarkastus- tai valvontakustannuksia, jos tosiasialliset tarkastus- ja valvontakustannukset jäävät laitoksen tehokkuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi alemmiksi kuin miksi maksu 2 ja 3 §:n mukaisesti muutoin muodostuisi.

Maksuja saadaan alentaa enintään 55 prosentilla.

Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.