1998

844/1998 Valtioneuvoston päätös suojametsistä

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun metsälain (1093/1996) 12 §:n 1 momentin nojalla:
1 § Suojametsäalueen rajaus

Suojametsäalueen muodostavat Lapin läänissä Enontekiön ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan sekä Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sijaitsevat alueet, joiden rajat on käyty ja merkitty maastoon 13 päivänä joulukuuta 1979 kiinteistörekisteriin merkityssä maanmittaustoimituksessa n:o 823.
2 § Metsätalous suojametsissä

Suojametsäalueella metsää tulee hoitaa ja käyttää erityistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta metsärajan alenemista.
3 § Metsän uudistaminen

Metsän uudistaminen suojametsäalueella voi perustua luontaiseen uudistamiseen, kylvöön, istutukseen tai niiden yhdistelmään. Tavoitteena on käyttää luontaista uudistamista aina, kun siihen on metsälain (1093/1996) 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset.

Kylväen tai istuttaen tapahtuvassa metsän uudistamisessa tulee välttää laajoja yhtenäisiä uudistusalueita.
4 § Hakkuu- ja uudistamissuunnitelma

Metsälain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakkuu- ja uudistamissuunnitelman tulee sisältää metsäasetuksen (1200/1996) 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tiedot leimikon puuston tilavuudesta ennen hakkuuta ja sen jälkeen.

Metsäkeskus voi 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi vaatia hakkuuseen ja metsän uudistamiseen liittyviä muita tietoja metsän uudistamisen turvaamiseksi, jos paikalliset olosuhteet niin vaativat.
5 § Uudistumisen seuranta

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on seurata suojametsäalueen metsien sekä Lapin ja Oulun läänien korkeiden alueiden uudistumista. Metsäkeskus, jonka toimialueella suojametsään kuuluva uudistamisalue sijaitsee, on velvollinen avustamaan Metsäntutkimuslaitosta seurannan toteuttamisessa.

Metsäntutkimuslaitoksen on toimitettava selvitys metsien uudistumisen tuloksesta metsätalousasioissa toimivaltaiselle ministeriölle ja metsäkeskukselle kymmenen vuoden välein. Ensimmäinen selvitys tulee toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001.

Jos Metsäntutkimuslaitos ennen 2 momentissa tarkoitetun kymmenvuotiskauden päättymistä havaitsee uudistumisen olevan vaarantumassa, sen on ilmoitettava asiasta metsätalousasioissa toimivaltaiselle ministeriölle ja asianomaiselle metsäkeskukselle ja tehtävä tilanteen korjaamiseksi tarvittava ehdotus.
6 § Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Sen johdosta, että päätöksen voimaantuloa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä, päätöstä on hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 §:n 2 momentin nojalla noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
7 § Muutoksenhaku

Tästä päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus liitteenä.

Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Metsäneuvos Jouko Paloniemi

Saamenkielinen käännös

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Tiedoksisaantipäivä on seitsemäs päivä siitä päivästä, jolloin kuulutus tämän päätöksen nähtävilläpitämisestä on pantu asianomaisen kunnan ilmoitustaululle.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

― valittajan nimi ja kotikunta

― päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan

― postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ílmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

― valtioneuvoston istunnon pöytäkirjanote, johon sisältyy jäljennös valtioneuvoston päätöksestä

― selvitys valitusajan alkamisajankohdasta

― asiamiehen valtakirja

― muut asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valtioneuvoston istunnon pöytäkirjanote on tilattavissa valtioneuvoston kansliasta, postiosoite PL 275, 00171 Helsinki. Puh. 09-1602043 ja 1602065. Pöytäkirjanotteesta peritään lunastusmaksu.

Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00―16.15.

Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 1000 markkaa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Korkeimman hallinto-oikeuden

postiosoite

PL 180, 00131 Helsinki

käyntiosoite

Unioninkatu 16, 00130 Helsinki

puhelinvaihde

(09) 18531

telekopio

(09) 1853 382