Suomessa asuvan alle 18-vuotiaan lapsen elatuksen turvaamiseksi lapselle maksetaan elatustukea sekä ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin elatusavun perimiseksi ja vahvistamiseksi tai muuttamiseksi siten kuin tässä laissa säädetään.

Tätä lakia sovellettaessa lapsen katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta Suomessa.

Kunnassa hoitaa tämän lain mukaisia tehtäviä sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:ssä tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin (toimielin).

Toimielimelle kuuluvista tehtävistä huolehtii sen kunnan toimielin, missä lapsella on kotikunta.

Tämän lain nojalla kunnan järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jollei lailla toisin säädetä.

Elatustukea ei makseta niiltä kokonaisilta kalenterikuukausilta, joina lapsi on kunnan kustannuksella hoidettavana laitos- tai perhehoidossa.

Elatustuen määrä on yhdelle lapselle 637 markkaa kalenterikuukaudessa elatusvelvollisen osalta, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Elatustuen määrää korotetaan tai alennetaan elinkustannusten nousua tai laskua vastaavasti siten kuin laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin (660/1966) säädetään.

Kun elatustukea maksetaan 5 §:n 4 kohdan perusteella, tuki maksetaan täysimääräisen elatustuen ja elatusavun määrän erotuksen suuruisena.

Kun elatustukea maksetaan elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella ja kun elatusavun määrä on täysimääräistä elatustukea alhaisempi muusta kuin 5 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta syystä, tuki maksetaan vain vahvistetun elatusavun suuruisena.

Kun elatustukea maksetaan elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella tuen myöntämiskuukaudelta tai sitä aikaisemmalta ajalta, elatustuen määrästä vähennetään lapselle vastaavalta ajalta osittain maksetut elatusavut. Elatustuen määrästä vähennetään myös lapselle sotilasavustuslain (781/1993) 13 §:n nojalla annettu sotilasavustus.

Siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana oikeus elatustukeen päättyy, tukea maksetaan vain oikeuden päättymispäivää ja sitä edeltäneitä kalenterikuukauden päiviä vastaava osa täysimääräisestä elatustuesta.

Elatustuki myönnetään hakemuksesta, jonka voi tehdä lapsen huoltaja, holhooja tai uskottu mies. Hakemuksen voi tehdä myös muu henkilö, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on, sekä 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi itse. Muun kuin huoltajan tekemän hakemuksen johdosta on kuultava huoltajaa.

Kun elatustukea haetaan elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella, toimielimen on viipymättä annettava hakemus tiedoksi elatusvelvolliselle ja varattava hänelle tilaisuus selityksen antamiseen määräajassa hakemuksen johdosta. Jos elatusvelvollisen olinpaikkaa ei ole voitu selvittää, toimielin voi myöntää elatustuen häntä kuulemattakin.

Elatustuki maksetaan tuen hakijalle tai, jos lapsen etu sitä vaatii, muulle 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle ja toimielimen sopivaksi katsomalle henkilölle.

Jos toimielin katsoo lapsen edun vaativan, että elatustuki maksetaan muulle henkilölle kuin tuen aikaisemmalle nostajalle, toimielimen on ennen asian ratkaisemista varattava tälle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

Elatustukea koskeva päätös on viipymättä annettava tiedoksi hakijalle ja elatusvelvolliselle sekä päätöksessä määrätylle ja aikaisemmalle tuen nostajalle siten kuin sosiaalihuoltolain 45 §:n 3 momentissa säädetään.

Elatustuki myönnetään toistaiseksi sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty toimielimelle. Elatustuki voidaan erityisestä syystä myöntää myös taannehtivasti enintään kolmelta hakemuksen tekemistä lähinnä edeltäneeltä kuukaudelta. Tuki myönnetään kuitenkin vain sellaiselta kuukaudelta, jonka alkaessa 5 §:ssä säädetyt elatustuen maksamisen edellytykset ovat olleet olemassa.

Elatustukea maksetaan siihen päivään asti, jona lapsi täyttää 18 vuotta, jollei 14 §:ssä säädetystä muuta johdu.

Elatustuki maksetaan kunkin kuukauden 10 päivään mennessä tuen nostajan ilmoittamalle tilille Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen.

Elatustuen maksuajasta ja maksutavasta voidaan tilapäisesti poiketa, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos poikkeamiseen muutoin on erityinen syy. Tällöin tuen nostaja menettää elatustukierän, jota hän ei ole nostanut kuuden kalenterikuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana se on ollut nostettavissa, jollei toimielin erityisestä syystä toisin päätä.

Elatustuki maksetaan täysin markoin. Sen estämättä, mitä 7 ja 8 §:ssä säädetään, elatustukierää, jonka suuruus lasta ja elatusvelvollista kohti olisi pienempi kuin 30 markkaa, ei makseta.

Jos elatustuen maksamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia, toimielimen on tarkistettava, ovatko tuen maksamisen edellytykset edelleen olemassa ja tarvittaessa päätettävä tuen maksaminen lopetettavaksi tai määrättävä sen määrä uudelleen.

Elatusavun suorittamisen laiminlyöntiin perustuva elatustuen maksaminen voidaan lopettaa, jos on todennäköistä, että vastaisuudessa elatusvelvolliselta saadaan perityksi säännöllisesti vähintään kuukausittain erääntyvää elatusapua vastaava määrä.

Elatustuen maksaminen voidaan lopettaa myös, jos isyyttä lapseen nähden ei ole vahvistettu sen johdosta, että lapsen äiti on vastustanut isyyden selvittämistä tai vahvistamista, ja on ilmeistä, että lapsen oikeus riittävään elatukseen on turvattu ilman elatustuen maksamista.

Elatustuen maksaminen ei vaikuta elatusvelvollisen velvollisuuteen suorittaa elatusapu täysimääräisenä. Kun elatustukea maksetaan elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella, oikeus elatusapuun siirtyy maksetun elatustuen määrää vastaavalta osalta toimielimelle. Lapsella on oikeus saada tämän takautumissaatavan ylittävä osa elatusavusta.

Sen jälkeen kun toimielin on päättänyt elatustuen maksamisesta elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella , toimielimellä on oikeus periä elatusvelvolliselta kaikki suorittamatta olevat elatusapuerät niille lapsen elatuksesta annetun lain 16 b §:n mukaisesti laskettuine viivästyskorkoineen. Toimielimen oikeus elatusavun perimiseen jatkuu niin kauan kuin perittävissä olevaa kunnan takautumissaatavaa on jäljellä tai, jos kysymys on palkan ulosmittauksesta, kunnes ulosottolain (37/1895) 4 luvun 9 a §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset ovat täyttyneet. Elatusvelvollinen, joka on saanut tiedon elatustuen myöntämisestä, voi sinä aikana, kun oikeus elatusavun perimiseen kuuluu toimielimelle, täyttää maksuvelvollisuutensa ainoastaan suorittamalla elatusapuerät toimielimelle.

Kun eri kuntien toimielimet ovat eri ajanjaksoilta maksaneet elatustukea, oikeus kaikkien suorittamatta olevien elatusapuerien perimiseen kuuluu sen kunnan toimielimelle, joka on viimeksi myöntänyt elatustukea.

Kunnan takautumissaatava on perittävä elatusvelvolliselta viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona elatustuki on maksettu. Muutoin oikeus maksun saamiseen on menetetty.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, takautumissaatava saadaan periä sen panttina olevasta omaisuudesta.

Jos 1 momentissa mainitun ajan kuluessa elatusvelvollinen on asetettu konkurssiin, saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai se on valvottu julkisessa haasteessa, sanotun ajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista tai konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta taikka niistä varoista, joista julkisessa haasteessa ilmoitetut saamiset on suoritettava.

Jollei elatusvelvollinen toimielimen asettamassa kohtuullisessa määräajassa suorita ennen elatustuen hakemista erääntyneitä ja suorittamatta olevia elatusapueriä toimielimelle tai aseta hyväksyttävää vakuutta niiden suorittamisesta taikka ala riittävässä määrin suorittaa elatusapua vapaaehtoisesti, toimielimen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin elatusavun perimiseksi ulosottotoimin. Toimenpiteisiin ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä silloin, kun on ilmeistä, että perintä jäisi tuloksettomaksi.

Varoista, jotka ovat kertyneet elatusvelvollisen vapaaehtoisina suorituksina tai ulosottotoimin sinä aikana, jolloin elatusvelvolliselta on peritty elatusapua 15 §:n 2 momentin nojalla, suoritetaan ensin elatusavun saajalle elatusapu siltä osin kuin se ylittää maksetun elatustuen, sekä tälle elatusavulle kertynyt viivästyskorko. Loppuosa kertyneistä varoista käytetään kunnan takautumissaatavan korvaukseksi.

Kultakin kalenterivuodelta olevan takautumissaatavan kokonaismäärää käsitellään yhtenä eränä elatusvelvollisen suorituksia kohdennettaessa. Jos kahdella tai useammalla kunnalla on takautumissaatavaa samalta vuodelta, kunkin kunnan saatavaa käsitellään yhtenä eränä.

Elatusvelvollisen myöhemmin suorittamat tai häneltä ulosottotoimin perityt varat kohdennetaan vanhimmalta perittävissä olevalta kalenterivuodelta olevan takautumissaatavan korvaukseksi. Jos kahdella tai useammalla kunnalla on takautumissaatavaa samalta kalenterivuodelta, kertyneet varat jaetaan pääomien suhteessa. Jaossa voidaan jättää ottamatta huomioon takautumissaatava, jonka määrä on asetuksella säädettyä markkamäärää pienempi.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta varojen kohdentamisesta ja jaosta kuntien kesken huolehtii elatustukea viimeksi myöntäneen kunnan toimielin. Toimielimellä on oikeus vähentää muille kunnille tilitettävistä määristä asetuksella säädettävä toimenpidepalkkio. Toimenpidepalkkiota vastaava määrä luetaan takautumissaatavan vähennykseksi.

Kunnan takautumissaatavaa ei peritä siltä osin kuin elatusavun suorittamatta jättäminen on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä.Toimielin päättää takautumissaatavan perimättä jättämisestä elatusvelvollisen hakemuksesta tai omasta aloitteestaan.

Jos elatustukea on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena taikka jos tuen nostaja on vastaanottanut elatusapua suoraan elatusvelvolliselta samana aikana, jolta elatustukea on maksettu, aiheettomasti maksettu elatustuki peritään takaisin tuen nostajalta.

Mitä tässä luvussa säädetään aiheettomasti maksetusta elatustuesta, koskee myös sellaista elatusapua, jonka toimielin on aiheettomasti tilittänyt elatustuen nostajalle, vaikka se olisi kuulunut kunnan takautumissaatavan korvaukseksi. Aiheettomasti maksettua elatusapua vastaava määrä vähennetään takautumissaatavan määrästä.

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata samalle lapselle myöhemmin maksettavista elatustukieristä, jos perittävä määrä on maksettu samalle nostajalle, jolle myös kuitattavat elatustukierät maksetaan.

Takaisinperintää koskeva toimielimen lainvoimainen päätös voidaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan tai osaksi, jos takaisinperintä on tuen nostajan olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta eikä aiheeton maksaminen ole johtunut nostajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Toimielin päättää takaisinperinnästä luopumisesta nostajan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan.

Jos lapsi on joutunut tai on vaarassa joutua elatuksen puutteeseen eikä vanhemman velvollisuutta suorittaa elatusapua ole vahvistettu tai jos vahvistettu elatusapu on lapsen elatukseen riittämätön, toimielimellä on oikeus ajaa lapsen puolesta kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi.

Jos lapselle maksetaan elatustukea, toimielimellä on oikeus ajaa kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi, vaikka lapsi ei ole joutunut tai ei ole vaarassa joutua elatuksen puutteeseen. Jos lapselle maksetaan elatustukea, toimielimellä on oikeus ajaa kannetta myös elatusavun alentamiseksi.

Toimielimen on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhtymistä varattava lapsen huoltajalle ja elatusvelvolliselle tilaisuus tulla kuulluksi.

Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 45 ja 46 §:ssä säädetään.

Toimielimen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, jollei lääninoikeus toisin määrää.

Lääninoikeuden tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa saa kuitenkin 21 §:n nojalla tehdystä päätöksestä.

Elatustuen nostajan sekä lapsen huoltajan ja holhoojan on annettava toimielimille tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen elatusavun perimiseksi elatusvelvolliselta.

Elatustuen nostajan on välittömästi ilmoitettava toimielimelle elatustuen maksamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuneista muutoksista.

Elatusvelvollisen on toimielimen määräyksestä annettava sille selvitys olinpaikastaan, työpaikastaan, tuloistaan, varoistaan ja muista maksukykyynsä vaikuttavista seikoista toimielimen asettamassa määräajassa.

Rangaistus elatusavun suorittamisen välttämiseksi tehdystä velallisen rikoksesta säädetään rikoslain 39 luvun 1―6 §:ssä.

Jos se, joka 26 §:n 1 tai 3 momentin nojalla on velvollinen antamaan toimielimelle tämän pyytämän tiedon tai selvityksen, jättää sen antamatta toimielimen asettamassa määräajassa, hänet on tuomittava, jollei muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, elatusturvarikkomuksesta sakkoon.

Elatustukea ei saa ulosmitata.

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle henkilölle, on mitätön.

Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä tammikuuta 1977 annettu laki (122/1977) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa annetussa muussa laissa taikka asetuksessa tai päätöksessä on viitattu 2 momentissa kumottuun lakiin, viittauksen katsotaan soveltuvin osin kohdistuvan tämän lain vastaavaan säännökseen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Toimielimen on hakemuksetta muutettava lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain nojalla myönnetyt elatustuet tämän lain mukaisiksi elatustuiksi tämän lain voimaan tullessa. Elatustukea maksetaan 5 §:n 4 kohdassa säädetyin edellytyksin myös silloin, kun elatusapu on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 8 §:ssä säädettyä elatustuen enimmäismäärää pienemmäksi.

Jos elatustukea maksetaan tämän lain voimaan tullessa lapselle, joka kykenee itse elättämään itsensä tai joka on kunnan kustantamassa laitos- tai perhehoidossa, elatustuen maksaminen jatkuu tämän lain voimaantulosta riippumatta sen mukaan kuin lain voimaan tullessa voimassa olevassa laissa säädetään. Tukea maksavalla toimielimellä on kuitenkin lain voimaantulon jälkeen oikeus harkita uudelleen tuen myöntämisen edellytykset.

Ennen tämän lain voimaantuloa maksettuun elatustukeen perustuvaa kunnan takautumissaatavaa käsitellään saamisoikeuden vanhentumisen ja kertyneiden suoritusten kohdentamisen kannalta lain voimaantulon jälkeen kunkin kunnan osalta yhtenä kokonaisuutena. Tämä saatava vanhentuu lopullisesti vuoden 2004 päättyessä. Myös se osa tästä saatavasta, joka ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden sännösten mukaan olisi vanhentunut ennen vuoden 2004 päättymistä, saadaan periä vuoden 2004 loppuun. Lisäksi tässä tarkoitettuun saatavaan sovelletaan, mitä 16 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Sellaisten varojen jakamiseen, jotka ovat kertyneet ennen tämän lain voimaantuloa, mutta joita ei siihen mennessä ole jaettu elatusavun saajan ja kunnan kesken tai elatustukea maksaneiden kuntien kesken, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain voimaantulon jälkeen kunnan takautumissaatavan suoritukseksi kertyvät varat kohdennetaan ensi sijassa 33 §:ssä tarkoitetun saatavan suoritukseksi, kunnes se on suoritettu tai sitä koskeva oikeus on vanhentunut. Suoritus, joka on kertynyt velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 4 §:n nojalla, on kuitenkin kohdennettava etuoikeutetulle elatusavulle ja etuoikeutetulle kunnan takautumissaatavalle.

Jaettaessa lain voimaantulon jälkeen ker- tyneitä varoja kuntien kesken 33 §:ssä tarkoitettujen saatavien suoritukseksi sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa lääninoikeuksissa vireillä oleviin lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 21 §:n nojalla annettuja päätöksiä koskeviin valituksiin ja 27 §:ssä tarkoitettuihin hakemuksiin ja valituksiin sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 29 §:n nojalla annetut päätökset ovat voimassa mainitun lain 31 §:n mukaisesti tämän lain tultua voimaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 34 §:n nojalla annettujen passin myöntämiskieltoa koskevien päätösten täytäntöönpano sekä tämän lain voimaan tullessa vireillä olevien passinmyöntämiskieltoa koskevien asioiden käsittely raukeavat tämän lain voimaan tullessa.