1998

48/1998 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös rahoitusleasingsopimuksella vuokratun hyödykkeen merkitsemisestä konsernitilinpäätökseen

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun kirjanpitolain (1336/1997) 6 luvun 18 §:n 1 momentin nojalla päättänyt:
1 § Soveltamisala

Tätä päätöstä on sovellettava, kun kirjanpitovelvollinen vuokralleottajana merkitsee rahoitusleasingsopimuksella hallintaansa vastaanottaman hyödykkeen konsernitilinpäätökseensä niin kuin se merkittäisiin ostettuna, ja kun kirjanpitovelvollinen vuokralleantajana merkitsee rahoitusleasingsopimuksella vuokralleottajan hallintaan luovuttamansa hyödykkeen konsernitilinpäätökseensä niin kuin se merkittäisiin myytynä.

Päätös koskee muita kirjanpitovelvollisia kuin kirjanpitolain 8 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja rahoitustarkastuksen valvonnassa olevia yhteisöjä.

Tämä päätös ei sisällä rahoitusleasingsopimuksen sopimusoikeudellista määrittelyä.
2 § Rahoitusleasingsopimus

Sen lisäksi mitä kirjanpitolain 6 luvun 18 §:n 1 momentissa säädetään, sopimuksen käsitteleminen rahoitusleasingsopimuksena edellyttää, että sopimuksen mukaan vuokralleantaja saa kohtuullisena pidettävän tuoton sijoittamalleen pääomalle sekä pääoman palautuksen ja että sopimus täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

 1)

sopimuksessa määrättyjen leasingmaksujen nykyarvo vuokrakauden alkaessa on vähintään yhtä suuri kuin hyödykkeen todennäköinen luovutushinta;

 2)

vuokrakausi käsittää pääosan hyödykkeen jäljellä olevasta taloudellisesta pitoajasta;

 3)

omistusoikeus siirtyy vuokralleottajalle ilman eri sopimusta vuokrakauden päättyessä tai vuokralleottajalla on oikeus ostaa hyödyke vuokrakauden päätyttyä hintaan, joka on niin paljon sen todennäköistä luovutushintaa alempi, että oikeuden käyttämistä on sopimuksen tekohetkellä pidettävä todennäköisenä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu nykyarvo määritetään käyttäen sopimuksen mukaista korkokantaa. Jos korko ei ilmene sopimuksesta, nykyarvo määritetään käyttäen korkokantaa, jolla vuokralleottaja saisi hyödykkeen hankkimiseen tarvittavan luoton sopimuksen tekohetkellä.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna vuokrakauden pääosana pidetään aina vuokra-aikaa, joka on vähintään kolme neljäsosaa vuokrakauden alkaessa arvioidusta hyödykkeen taloudellisesta pitoajasta. Muussa tapauksessa sopimusta voidaan pitää rahoitusleasingsopimuksena, jos siihen sisältyy ehto, jonka mukaan vuokralleottaja voi vuokrakauden päätyttyä jatkaa sopimusta merkittävästi nykyistä edullisemmilla ehdoilla.
3 § Merkitseminen vuokralleottajan konsernitilinpäätökseen

Vuokralle otettu hyödyke ja siitä suoritettavat leasingmaksut merkitään vuokralleottajan konsernitilinpäätökseen seuraavasti:

 1)

sopimuksen alkuajankohdan mukainen leasingmaksujen nykyarvo merkitään konsernitaseessa yhtäältä hyödykkeen hankintamenona vastaaviin asianomaiseen aineellisten hyödykkeiden nimikkeeseen ja toisaalta vastattaviin vieraaseen pääomaan jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaiseen;

 2)

edellä 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno kirjataan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi hyödykkeen taloudellisena pitoaikana;

 3)

leasingmaksut jaetaan korkomenoksi ja leasingvelan lyhennykseksi.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu aktivointi ei saa ylittää hyödykkeen todennäköistä luovutushintaa.

Jos ei ole todennäköistä, että osto-oikeutta tullaan käyttämään, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hankintameno poistetaan sopimuksen mukaisena vuokra-aikana, jos se on taloudellista pitoaikaa lyhyempi.

Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu jakautuma ei ilmene leasingsopimuksesta, korkomenon osuus määritetään siten, että jäljellä olevalle pääomalle laskettava korkoprosentti pysyy koko ajan muuttumattomana.

Vuokralleottajan konsernitilinpäätöksen liitetietona on ilmoitettava:

 1)

rahoitusleasingsopimuksin hallintaan saatujen ja konsernitaseen vastaaviin merkittyjen hyödykkeiden arvo tase-erittäin;

 2)

konsernitaseen vastattaviin merkityt rahoitusleasingvelat jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin; sekä

 3)

vastaiset leasingmaksut, joiden suorittamiseen on sitouduttu, tulevien tilikausien mukaisina yhteissummina.
4 § Merkitseminen vuokralleantajan konsernitilinpäätökseen

Vuokralle annettu hyödyke ja siitä saadut maksut merkitään vuokralleantajan konsernitilinpäätökseen seuraavasti:

 1)

sopimuskauden alkaessa konsernitaseen vastaaviin saamiseksi merkitään nettosijoitus, jolla tarkoitetaan leasingmaksujen ja hyödykkeen jäännösarvon (bruttosijoituksen) nykyarvoa;

2)

saadut leasingmaksut jaetaan korkotuloiksi ja suoritukseksi saamisesta, ja korkotulot kirjataan varovaisuuden periaatetta noudattaen niin, että korkoprosentti jäljellä olevalle nettosijoitukselle pysyy muuttumattomana.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu nykyarvo lasketaan käyttäen sopimuksessa määrättyä korkokantaa.

Milloin vuokralleantaja on hyödykkeen valmistaja tai jälleenmyyjä, myyntivoitto tai -tappio merkitään konsernitilinpäätökseen liiketoimintaan kuuluvan myynnin tavoin. Myyntivoitto tai -tappio lasketaan vähentämällä hyödykkeen todennäköisestä luovutushinnasta tai sitä pienemmästä leasingmaksujen ja jäännösarvon nykyarvojen yhteismäärästä hyödykkeen poistamatta oleva hankintameno. Jos leasingsopimuksen mukainen korkokanta on vallitsevaa markkinakorkoa pienempi, määritetään myyntivoiton tai -tappion laskemisessa käytettävä nykyarvo sopimuksen tekohetken markkinakorkokannan mukaisesti.

Vuokralleantajan konsernitilinpäätöksen liitetietona on ilmoitettava:

 1)

vastaisten leasingmaksujen ja jäännösarvojen yhteismäärä;

 2)

edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän ja tasearvon erotus; sekä

 3)

jäännösarvojen yhteissumma.
5 § Päätöksen soveltamista koskevat ohjeet ja lausunnot

Kirjanpitolautakunta voi kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla antaa ohjeita ja lausuntoja tämän päätöksen soveltamisesta.
6 § Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1998.

Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1998

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Neuvotteleva virkamies Timo Kaisanlahti