1998

464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:
1 § Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:

 1)

jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;

 2)

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä

 3)

ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
2 § Yliopistot

Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

Turun yliopisto

Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

Åbo Akademi

Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

Svenska handelshögskolan

Turun kauppakorkeakoulu

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

Tampereen teknillinen korkeakoulu

Teknillinen korkeakoulu

Kuvataideakatemia

Sibelius-Akatemia

Taideteollinen korkeakoulu

Teatterikorkeakoulu.
3 § Korkeakoulut

Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:

 1)

puolustusvoimiin kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu;

 2)

ammattikorkeakoulut, joita ovat

Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola

Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi

Hämeen ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola

Lahden ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Svenska yrkeshögskolan

Tampereen ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu ― Åbo yrkeshögskola; sekä

 3)

väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joita ovat

Espoon-Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Etelä-Karjalan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Itä-Uudenmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu ― Östra Nylands temporära yrkeshögskola vid Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi

Helsingin väliaikainen ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Kotkan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu

Temporära yrkeshögskolan Sydväst

Vaasan väliaikainen ammattikorkeakoulu ― Vasa temporära yrkeshögskola

Varsinais-Suomen väliaikainen ammattikorkeakoulu

Väliaikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu ― Temporära Diakoniyrkeshögskolan

Väliaikainen humanistinen ammattikorkeakoulu

Yrittäjien väliaikainen ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakouluihin luetaan 1 momentin 2 kohdassa mainittujen lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu.
4 § Aikaisemmat korkeakoulut

Edellä 2 §:ssä lueteltuihin yliopistoihin rinnastettavia korkeakouluja ovat aikaisemmin olleet Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Handelshögskolan vid Åbo Akademi sekä Svenska social- och kommunalhögskolan, aiemmalta nimeltään Svenska Medborgarhögskolan.

Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut ammattikorkeakoulut ovat aikaisemmin olleet väliaikaisia ammattikorkeakouluja. Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Nylands temporära svenska yrkeshögskola. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi on ollut nimeltään myös Helsingin väliaikainen liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Kokkolan väliaikainen ammattikorkeakoulu. Svenska yrkeshögskolan on ollut nimeltään myös Vasa temporära tekniska yrkeshögskola.
5 § Alemmat korkeakoulututkinnot

Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

 1)

humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot, oikeusnotaarin tutkinto, sosionomin tutkinto ja farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan suoritettu farmaseutin tutkinto;

 2)

1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen asetusten mukaan suoritettavat elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; sekä

 3)

aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

akateemisen sihteerin tutkinto

alempi oikeustutkinto

ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

diplomiekonomin tutkinto

diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto

hallintovirkamiestutkinto

hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

kirjastotutkinto

kirjeenvaihtajan tutkinto

kunnallistutkinto

kuvataiteen tutkinto

lainopillinen diplomitutkinto

liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

lääketieteen kandidaatin tutkinto

nuorisonohjaajan tutkinto

nuorisotyön tutkinto

näyttelijäkurssin tutkinto

odontologian kandidaatin tutkinto

oopperalaulajan tutkinto

opettajakandidaatin tutkinto

ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

sosiaalihuoltajatutkinto

sosiaalivakuutustutkinto

taloudellis-hallinnollinen tutkinto

teatteritutkinto

toimittajatutkinto

vankeinhoitotutkinto

varanotaarin tutkinto

verovirkamiestutkinto

voimistelunopettajan tutkinto

yhteiskunnallinen tutkinto

yleinen vakuutustutkinto.
6 § Ylemmät korkeakoulututkinnot

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

 1)

filosofian, elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot;

 2)

farmasian, filosofian, hallinto-opin, kasvatustieteiden, lainopin, oikeustieteen, Sacri ministerii, taloustieteiden, terveydenhuollon ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

 3)

ennen 1 päivää tammikuuta 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kauppatieteiden, liikuntatieteiden, maatalousja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot;

4)

eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkinnot; sekä

 5)

aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

agronomin tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

kuvataideakatemian loppututkinto

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

puutarha-agronomin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

teologinen erotutkinto

valtiotieteellinen virkatutkinto

ylempi oikeustutkinto.
7 § Yliopistojen jatkotutkinnot

Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkintoja. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.

Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet vastaavat tohtorin tutkintoa.
8 § Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) mukainen upseerin tutkinto sekä upseerin tutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n mukaan, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen 1 momentissa mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka vastaa tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa, ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.
9 § Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

diakonian ammattikorkeakoulututkinto

kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto

konservointialan ammattikorkeakoulututkinto

kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto

käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto

laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto

liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

liikunnan ammattikorkeakoulututkinto

maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto

matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto

merenkulun ammattikorkeakoulututkinto

musiikin ammattikorkeakoulututkinto

nuorisotyön ja vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinto

sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto

sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinto

tekniikan ammattikorkeakoulututkinto

tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinto

terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

viestintä- ja kuvataidealan ammattikorkeakoulututkinto.

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat myös aikaisempien opetusministeriön päätösten mukaisesti suoritetut:

 1)

insinöörin, miljöörakentajan, miljöörakentamisen, rakennusarkkitehdin, turvallisuusalan sekä vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot;

 2)

datanomin, kansainvälisen yrittäjän, merkonomin sekä yritystoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot;

 3)

artenomin, konservaattorin, kuvataiteen, kuvataiteilijan, kuvataiteen ja viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintäkulttuurin ja kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnot;

 4)

liikunnanohjaajan sekä vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot;

 5)

matkailun sekä ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnot;

 6)

diakonian ja kasvatuksen, kuntoutusalan, sosiaali- ja kulttuurialan sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot;

 7)

agrologin, hortonomin sekä metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnot.
10 § Tutkinnon tuottama kelpoisuus

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut:

 1)

alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon;

 2)

lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai

 3)

8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon.

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö.

Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin tohtorin tutkinto.
11 § Opintosuorituksen tuottama kelpoisuus

Kun kelpoisuusvaatimuksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yliopistollinen arvosana tai muut korkeakouluopinnot, toisiaan vastaavat:

 1)

arvosana laudatur ja vähintään 55 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla 2 §:ssä mainitussa yliopistossa tai 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa;

 2)

arvosana cum laude approbatur ja vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa; sekä

 3)

arvosana approbatur ja vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa.
12 § Erikoistumisopinnot

Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tut kintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä opintoja, joita yliopistot järjestävät vähintään 20 opintoviikon laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Näitä erikoistumisopintoja eivät ole opinnot, joiden tavoitteista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetuissa asetuksissa.

Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Niiden laajuudesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995).

Yliopisto tai ammattikorkeakoulu antaa todistuksen erikoistumisopinnot hyväksyttävästi suorittaneille.

Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä erikoistumisopinnoista.
13 § Terveydenhuollon alan erikoistumisopinnot

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 §:ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää asetuksella säädettyjen koulutusten lisäksi 12 §:ssä tarkoitettuina erikoistumisopintoina sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriötä kuulemisen jälkeen opetusministeriön päätöksellä säädetään.
14 § Rekisteriin merkittävät erikoistumisopinnot

Arvioinnin perusteella hyväksytyistä erikoistumisopinnoista pidetään rekisteriä.

Yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestämät erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja arvioinnin perusteella hyväksyä rekisteriin merkittäviksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteriin merkitsemisestä säädetään korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995).

Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin hyväksymisestä ja rekisterinpidosta.
15 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri perustetaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (203/1994).

Sen estämättä, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, erikoistumisopintoihin kuuluu myös se koulutus, jota yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ennen tämän asetuksen voimaantuloa järjestäneet erikoistumisopintoina.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen