Metsässä kasvaviin puihin kohdistuvien hyönteis- ja sienituhojen torjumisesta säädetään tässä laissa. Metsällä tarkoitetaan aluetta, johon sovelletaan metsälakia (1093/1996).

Varastoitaessa havupuutavaraa puutavaran jalostuspaikalla, erityisellä mittausasemalla, uiton toimintapaikassa tai muulla pysyvällä varastointipaikalla on puutavaran omistaja velvollinen ryhtymään kohtuullisiksi katsottaviin toimenpiteisiin estääkseen metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten merkittävän leviämisen puutavarasta.

Metsän hyönteistuhojen ehkäisemiseksi metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa säännöksiä sellaisen ainespuun mittavaatimukset täyttämättömän havupuun käsittelystä, jossa tuhoa aiheuttavat hyönteiset voivat merkittävästi lisääntyä.

Metsän sienituhojen ehkäisemiseksi ministeriö voi antaa säännöksiä taimikonhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä suoritettavista toimenpiteistä.

Milloin metsässä esiintyy poikkeuksellisen paljon hyönteis- tai sienituhoa tai vaara laajan hyönteis- tai sienituhon leviämiseen tai syntymiseen on olemassa, voi metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö metsätuhon leviämisen tai syntymisen estämiseksi määrätä vaara-alueen maanomistajat poistamaan metsästä tarpeellisen määrän puita tai suorittamaan muita toimenpiteitä. Ministeriö voi myös määrätä metsäkeskuksen ryhtymään nopeita toimia vaativaan biologiseen torjuntaan. Tällöin metsäkeskus voi ryhtyä toimenpiteisiin myös alueen maanomistajia kuulematta, jos kuulemista ei voida suorittaa ilman kohtuutonta viivästystä. Edellä tässä momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ministeriö voi samalla antaa määräyksiä puiden poistamisen ajankohdasta sekä poistettavien puiden käsittelystä.

Metsäkeskuksen tulee tehdä 1 momentissa tarkoitetun vaaran ilmetessä ministeriölle esitys tuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä sekä arvio vaara-alueesta ja toimenpiteiden kustannuksista.

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen noudattamisesta maanomistajalle aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista siltä osin kuin ne ylittävät säännöllisestä metsänhoidosta tai tavanomaisesta puutavaran korjuusta aiheutuvat kustannukset. Korvausta ei kuitenkaan makseta tai sen määrää alennetaan, jos maanomistaja on laiminlyönyt hänelle määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen ja ne on jouduttu teettämään 9 §:n mukaisesti. Korvauksesta päättää metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö.

Milloin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen noudattamisesta aiheutuu maanomistajalle vahinkoa, voi ministeriö myöntää vahingon korvaamiseksi maanomistajalle avustusta. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että vahinkoa ei korvata vakuutuksesta ja että vahinko on maanomistajalle huomattava.

Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja valvonta kuuluu metsätalousasioissa toimivaltaiselle ministeriölle.

Metsäkeskukset valvovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.

Tämän lain nojalla annetun määräyksen mukainen hakkuu saadaan toteuttaa metsälain 5 ja 14 §:stä tai niiden nojalla annetuista säännöksistä poiketen. Metsälain 8 §:n 1 momentin mukaisesta velvoitteesta uuden puuston aikaansaamiseksi tulee kuitenkin huolehtia.

Maanomistajalla on oikeus ja velvollisuus ryhtyä metsässään 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin myös luovuttamaansa hakkuuoikeuteen kuuluvien puiden osalta.

Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä 2, 3, 5 ja 9 §:n säännösten sekä 14 §:n 1 momentin nojalla annetun asetuksen säännösten soveltamisesta.