1998

381/1998 Asetus kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään julkisista hankinnoista 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1505/1992) 3 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1247/1997:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/1992) säädetään, tätä asetusta sovelletaan:

 1)

lain 2 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään hankintasopimukseen, jos sopimus liittyy lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun, tämän asetuksen 4 §:ssä määriteltyyn toimintaan;

 2)

lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua, tämän asetuksen 4 §:ssä määriteltyä toimintaa harjoittavan peruspalveluyksikön tekemään hankintasopimukseen, jos yksikkö kuuluu viranomaisten määräysvaltaan;

 3)

lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua, tämän asetuksen 4 §:ssä määriteltyä toimintaa harjoittavan peruspalveluyksikön tekemään hankintasopimukseen, jos yksikkö toimii viranomaisen antaman erityistai yksinoikeuden nojalla.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja, viranomaisten määräysvaltaan kuuluvia yksiköitä ovat yhteisöt, joissa viranomaiset voivat omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa. Yksikön voidaan katsoa kuuluvan viranomaisen määräysvaltaan erityisesti silloin, kun viranomaiset suoraan tai välillisesti omistavat yli puolet yhteisön osake- tai osuuspääomasta, hallitsevat sellaista osuutta yhteisön osaketai osuuspääomasta, joka antaa äänioikeuden enemmistön, taikka kun viranomaisilla on oikeus nimittää yli puolet yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa mainitulla erityis- tai yksinoikeudella tarkoitetaan viranomaisen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla antamaa oikeutta tämän asetuksen 4 §:ssä määritellyn peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen, jos oikeus varataan yhden tai useamman yksikön käyttöön. Erityis- tai yksinoikeus on kyseessä erityisesti silloin, kun yksikkö voi verkkojen tai tilojen rakentamiseksi turvautua pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyyn taikka käyttää julkisen tien aluetta johtojen tai muiden laitteiden sijoittamiseen. Erityis- tai yksinoikeuden katsotaan olevan kyseessä myös silloin, kun yksikkö toimittaa juomavettä, sähköä, kaasua tai lämpöä sellaisen yksikön ylläpitämään verkkoon, jolla on edellä tarkoitettu erityis- tai yksinoikeus peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen.

Hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, sovelletaan hankintamenettelyn osalta vain tämän asetuksen jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevia säännöksiä.
2 § Kynnysarvot

Tätä asetusta sovelletaan 1 §:n 1 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuihin tavara- ja palveluhankintasopimuksiin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 400 000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) tämän asetuksen mukaista kausi- tai hankintailmoitusta julkaistaessa, sekä sellaisen rakennusurakan teettämiseen, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) tämän asetuksen mukaista kausi- tai hankintailmoitusta julkaistaessa.

Teletoimintaa harjoittavien peruspalveluyksiköiden osalta tätä asetusta sovelletaan kuitenkin vain sellaisiin tavara- ja palveluhankintasopimuksiin, joiden ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 600 000 ecua, sekä sellaisiin rakennusurakkasopimuksiin, joiden ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 ecua. Kaasun tai lämmön kuljetusta tai jakelua harjoittavien peruspalveluyksiköiden, kiinteiden polttoaineiden talteenottoa harjoittavien peruspalveluyksiköiden sekä rautateitse tapahtuvia kuljetuspalveluja tarjoavien peruspalveluyksiköiden osalta tätä asetusta sovelletaan sellaisiin tavara- ja palveluhankintasopimuksiin, joiden ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 400 000 ecua, sekä rakennusurakkasopimuksiin, joiden ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 ecua.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä ovat 1 momentissa mainittujen kynnysarvojen markkamääräiset arvot.
3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

tavarahankintasopimuksella hankintayksikön ja tavarantoimittajan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee tavaran ostamista taikka vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista osto-optioin tai ilman sitä; sopimus voi lisäksi koskea kokoamis- tai asennustyötä; jos samalla sopimuksella hankitaan sekä tavaroita että palveluja, sopimus katsotaan tavarahankintasopimukseksi, jos tavaratoimitusten arvo ylittää sopimukseen sisältyvien palvelujen arvon;

2)

rakennusurakkaa koskevalla sopimuksella hankintayksikön ja rakennusurakoitsijan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja jossa urakoitsija sitoutuu rakentamaan taikka sekä rakentamaan että suunnittelemaan tai muulla tavalla toteuttamaan liitteessä C mainitun talon- tai maanrakennustyön; sopimus voi sisältää työn toteuttamisessa tarvittavat tavaratoimitukset ja palvelut;

3)

palveluhankintasopimuksella 2 momentissa säädetyin rajoituksin hankintayksikön ja palvelun suorittajan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee palvelun ostamista;

4)

puitesopimuksella kirjallista sopimusta, jonka hankintayksikkö tekee yhden tai useamman tavarantoimittajan, palvelun suorittajan tai rakennusurakoitsijan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista, erityisesti hinnoista ja mahdollisesti myös määristä;

5)

avoimella menettelyllä hankintamenettelyä, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen;

6)

rajoitetulla menettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen ilmoittautuneiden joukosta valitsemiltaan ehdokkailta;

7)

neuvottelumenettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee yhden tai useamman kanssa sopimuksen ehdoista;

8)

suunnittelukilpailulla menettelyä, jossa hankintayksikkö voi hankkia pääasiassa seutusuunnittelua, kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuuria, maanrakennusta tai tietojenkäsittelyä koskevan suunnitelman tai mallin, jonka tuomaristo valitsee kilpailun perusteella; kilpailussa voidaan jakaa palkintoja;

9)

yleisellä televerkolla siirtojohtojen sekä muiden telelaitteiden ja rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, jossa voidaan välittää signaaleja verkkoliityntäpisteiden välillä sähkömagneettisten aaltojen avulla;

10)

verkkoliityntäpisteellä mitä tahansa sellaista fyysistä liitäntää ja sen teknistä liitäntäeritelmää, joka on osa yleistä televerkkoa ja on edellytyksenä verkkoon liittymiselle ja tehokkaalle viestinnälle;

11)

yleisillä telepalveluilla telepalveluita, joiden tarjoaminen on erityisesti annettu yhden tai useamman teletoimintayksikön tehtäväksi;

12)

telepalveluilla palveluita, joiden tuottaminen on kokonaan tai osittain signaalien välitystä ja ohjaamista yleisessä televerkossa teleprosessin avulla lukuun ottamatta radio- ja televisiolähetyksiä;

13)

sidosyrityksellä yritystä, jonka vuosittaiset tilinpäätökset yhdistellään hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa kirjanpitolain (1336/1997) 6 luvun mukaisesti; sekä kirjanpitolain soveltamisalaan kuulumattomien yksiköiden osalta yritystä, johon hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa tai joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikköön tai joka kuuluu hankintayksikkönä toisen yrityksen määräysvaltaan omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla;

14)

eurooppalaisilla eritelmillä eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla palveluhankintasopimuksella ei tarkoiteta:

 1)

kiinteän omaisuuden, rakennusten tai niihin liittyvien oikeuksien hankintaa tai vuokrausta koskevaa sopimusta riippumatta sen rahoitusmuodosta tai maksutavasta; tätä asetusta sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehtyyn rahoituspalveluja koskevaan sopimukseen, joka tehdään tällaiseen hankinta- tai vuokraussopimukseen liittyvänä;

 2)

puhelin-, teleksi-, radiopuhelin-, henkilöhaku- tai satelliittipalveluja koskevaa sopimusta;

 3)

välimiesmenettelyä tai sovittelupalveluja koskevaa sopimusta;

 4)

arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeelle laskemiseen, hankintaan, myyntiin tai siirtoon liittyvää rahoituspalvelua koskevaa sopimusta;

 5)

työsopimusta; tai

 6)

muuta tutkimusta tai tuotekehitystä koskevaa sopimusta kuin sopimusta, josta koituu hyötyä yksinomaan hankintayksikölle tämän liiketoiminnassa ja jonka kustannukset hankintayksikkö maksaa.
4 § Peruspalvelutoiminnot

Tätä asetusta sovelletaan 2―4 momentissa säädetyin rajoituksin peruspalvelutoimintoihin, joita ovat:

 1)

sellaisten kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, sekä talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin;

 2)

polttoturpeen etsiminen tai nostaminen;

 3)

lentokentän, meri- tai sisävesisataman ylläpito tai muiden terminaalipalvelujen tarjoaminen ilma-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajille;

 4)

rautateitse, raitioteitse, johdinautolla, linja-autolla tai metrolla tapahtuvien julkisten kuljetuspalveluiden tarjoaminen;

 5)

4 momentissa säädetyin rajoituksin yleisten televerkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito sekä yleisen telepalvelun tarjoaminen.

Asetusta ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun peruspalveluyksikköön, jos yksikkö tuottaa talousvettä tai sähköä sen vuoksi, että talousveden tai sähkön kulutus on välttämätöntä jonkin muun toiminnan kuin tässä pykälässä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi ja yleiseen verkkoon toimittaminen johtuu vain yksikön oman kulutuksen vaihtelujen tasaamisesta, eikä ylitä 30 prosenttia yksikön talousveden tai energian kokonaistuotannosta. Kokonaistuotannon laskentaperusteena käytetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden tuotannon keskiarvoa kuluva vuosi mukaan lukien. Asetusta ei myöskään sovelleta 1 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun peruspalveluyksikköön, jos yksikön kaasuntai lämmöntuotanto on välttämätön seuraus muusta toiminnasta kuin tässä pykälässä tarkoitetusta peruspalvelutoiminnasta ja yleiseen verkkoon toimittaminen tapahtuu vain kyseisen tuotannon taloudelliseksi hyödyntämiseksi, eikä vastaa enempää kuin 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta. Liikevaihdon laskentaperusteena käytetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden liikevaihtojen keskiarvoa kuluva vuosi mukaan lukien.

Asetusta sovelletaan yksikköön, joka tarjoaa kuljetuspalveluja viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea muun muassa liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevia liikennevälineitä ja vuorotiheyttä. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta linja-autoliikenteeseen, jos kenellä tahansa on oikeus tarjota samoja palveluja vastaavilla ehdoilla joko yleisesti tai tietyllä maantieteellisellä alueella.

Asetusta ei sovelleta hankintoihin, joita telepalveluja tarjoava yksikkö tekee yksinomaan telepalvelujen tarjoamiseksi, jos muilla yksiköillä on oikeus tarjota samoja palveluja samalla maantieteellisellä alueella ja vastaavilla ehdoilla. Tällaisista palveluista on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.
5 § Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä asetusta ei sovelleta:

 1)

hankintoihin, joita yksikkö tekee muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi;

 2)

hankintoihin, jotka liittyvät 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen kolmansissa maissa, jos Euroopan yhteisön alueella olevaa verkkoa tai maantieteellistä aluetta ei käytetä. Asetusta sovelletaan kuitenkin tällöinkin talousveden toimittamiseen liittyvää 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua toimintaa harjoittavien yksiköiden hankintoihin, jotka liittyvät vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen, jos talousveden osuus on suurempi kuin 20 prosenttia hankkeen tuottaman veden kokonaismäärästä, taikka jotka liittyvät jäteveden käsittelyyn;

 3)

jos yksikkö hankkii tuotteita jälleenmyyntiin tai vuokraukseen eikä sillä ole erityis- tai yksinoikeutta tähän toimintaan ja kenellä tahansa on oikeus myydä tai vuokrata samoja tuotteita vastaavilla ehdoilla;

 4)

raakaveden hankkimiseen talousveden tuottamista, kuljettamista tai jakelua varten;

 5)

energian tai sen tuottamista varten tarvittavan polttoaineen hankkimiseen yksikköön, joka tuottaa, kuljettaa tai jakelee sähköä, kaasua tai lämpöä, taikka yksikköön, joka nostaa polttoturvetta;

 6)

palveluhankintoihin, joita hankintayksikkö tekee sidosyritykseltä tai jotka useista hankintayksiköistä koostuva peruspalvelutoimintaa harjoittava yhteisyritys tekee joltakin yhteisyrityksessä mukana olevalta hankintayksiköltä tai jonkin tällaisen hankintayksikön sidosyritykseltä, jos vähintään 80 prosenttia tämän yrityksen Euroopan yhteisön alueella kolmen viime vuoden aikana palvelujen alalla saamasta liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen tarjoamisesta edellä tarkoitetuille sidosyrityksille tai yhteisyrityksessä mukana oleville hankintayksiköille; jos ostavalla hankintayksiköllä on useita samoja tai vastaavia palveluja tarjoavia sidosyrityksiä, on otettava huomioon näiden yritysten tarjoamista palveluista muodostuva kokonaisliikevaihto Euroopan yhteisön alueella.

Kauppa- ja teollisuusministeriölle on pyynnöstä ilmoitettava kolmansista maista suoritettavista hankinnoista ja jälleenmyyntiin tai vuokraukseen hankittavista tuotteista tehdyt sopimukset sekä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen sidosyritysten nimet, niiltä hankitut palvelut, hankittujen palvelujen arvo ja viranomaisten tarpeelliseksi katsoma selvitys sen osoittamiseksi, että sidossuhde täyttää mainitussa kohdassa mainitut edellytykset.
6 § Sopimuksen ennakoidun arvon laskeminen

Tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Rakennusurakoissa ennakoitu arvo on rakennustyön arvonlisäveroton kustannusarvio. Rakennusurakan arvoon lasketaan myös niiden tavara- ja palvelutoimitusten arvo, jotka hankintayksikkö luovuttaa toimittajalle urakan toteuttamiseksi.

Seuraavien palveluhankintasopimusten ennakoitua arvoa laskettaessa on soveltuvin osin otettava huomioon:

 1)

vakuutuspalveluissa vakuutusmaksut;

 2)

pankki- ja muissa rahoituspalveluissa maksettavat maksut, palkkiot, korot ja muut korvaukset;

 3)

suunnittelua sisältävissä sopimuksissa maksettavat maksut tai palkkiot.

Sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Sopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa optio- ja pidennysehdot mukaan luettuina.
7 § Eräiden sopimusten ennakoidun arvon laskeminen

Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa. Tätä pidemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaisarvon perusteella sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassa olevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopimuksen arvon laskentaperusteena on käytettävä sopimuksen ensimmäisten neljän vuoden maksuerien arvioitua yhteissummaa.

Jos palveluhankintasopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pidemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Määräajoin uudistettavien tai säännöllisesti toistuvien tavara- tai palveluhankintasopimusten ennakoidun kokonaisarvon laskentaperusteena käytetään joko viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvoa alkuperäistä sopimusta seuraavien 12 kuukauden arvioidut määrään tai arvoon vaikuttavat muutokset mukaan luettuina tai niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäisen sopimuksen tekopäivää seuraavien 12 kuukauden aikana tai koko sopimuskauden aikana, jos sopimuskausi on tätä pidempi.

Puitesopimuksen ennakoiduksi kokonaisarvoksi lasketaan sopimusaikana tehtävien hankintojen suurin mahdollinen arvo. Menettelyä koskevien tämän asetuksen säännösten mukaisesti tehdyn puitesopimuksen perusteella tehtävistä yksittäisistä hankinnoista ei tarvitse ilmoittaa erikseen.
8 § Sopimuksen jakaminen osiin

Jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon sopimuksen kokonaisarvoa laskettaessa. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen.

Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu osaurakoihin, kunkin osaurakan kustannusarvio otetaan huomioon ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen, tätä asetusta sovelletaan kuhunkin osaurakkaan.

Hankintayksikkö voi kuitenkin poiketa 1 ja 2 momentin säännöksistä niissä osaurakoissa, joiden kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 1 000 000 ecua, jos näiden osaurakoiden yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia rakennustyön kokonaisarvosta.
9 § Säännösten kiertämisen kielto

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka tavara- tai palveluhankintaa liittää rakennusurakkaan tämän asetuksen säännösten soveltamisen välttämiseksi. Puitesopimusta ei saa käyttää kilpailun rajoittamiseksi.
2 luku Hankinnan tekeminen
10 § Hankintamenettelyn valinta

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaroita tai liitteessä A lueteltuja palveluja, järjestää suunnittelukilpailun tai toteuttaa rakennushankkeen, on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä. Tarjouskilpailusta on julkaistava ilmoitus (hankintailmoitus). Tarjouskilpailusta voidaan ilmoittaa myös kausi-ilmoituksella tai ilmoituksella toimittajarekisterin käytöstä.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus, tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat toimittajat on valittava ilmoittautuneiden joukosta. Toimittajarekisteriä käytettäessä osallistujat on valittava rekisteriin merkittyjen joukosta, jos tarjouskilpailusta on ilmoitettu ilmoituksella toimittajarekisteristä.

Valittaessa ehdokkaita rajoitettuun menettelyyn ja neuvottelumenettelyyn on käytettävä objektiivisia ja syrjimättömiä valintaperusteita ja sääntöjä. Perusteena voidaan käyttää tarjoajien valintaa koskevia kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) tarjoajien valintaa koskevia säännöksiä. Perusteiden on oltava toimittajien saatavilla. Tarjoajien määrä voidaan rajoittaa tasolle, joka on perusteltu ottaen huomioon kyseessä olevan hankintamenettelyn erityispiirteet ja käytettävissä olevat varat. Tarjoajia on kuitenkin kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä kilpailun aikaansaamiseksi.

Jos avoimessa menettelyssä ei ole saatu riittävästi tarjouksia taikka rajoitettuun tai neuvottelumenettelyyn ilmoittautuneita ei ole riittävästi, voidaan tarjouspyyntö tai kehotus osallistumishakemuksen jättämiseen lähettää myös hankintayksikön valitsemille toimittajille. Ilmoitusten julkaisemista koskevia säännöksiä sekä 24 ja 25 §:n säännöksiä menettelystä on kuitenkin noudatettava.
11 § Hankintamenettely

Avoimen tai rajoitetun menettelyn tai neuvottelumenettelyn käytöstä on julkaistava hankintailmoitus. Hankintailmoitusta ei kuitenkaan tarvitse julkaista, jos aikaisemmassa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, tarjoukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnön ehtoja tai ne eivät muutoin ole olleet sopivia aiottuun tarkoitukseen ja jos aikaisemmasta menettelystä julkaistussa ilmoituksessa olleita sopimusehtoja ei muuteta olennaisesti.
12 § Suora hankintamenettely

Hankintayksikkö voi valita avoimen tai rajoitetun menettelyn tai neuvottelumenettelyn julkaisematta hankintailmoitusta, jos:

 1)

sopimus tehdään vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten kattamiseksi eikä tällaisen hankintasopimuksen tekeminen myöhemmin rajoita vastaavien sopimusten kilpailuttamista;

 2)

teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi toimittaa tavaran, suorittaa palvelun tai toteuttaa urakan;

 3)

sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä eikä avoimelle menettelylle tai rajoitetulle menettelylle asetettuja määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomista, ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi;

 4)

alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen taikka toimitusten tai olemassa olevien laitteistojen laajentaminen, ja toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia tuotteiden käytössä ja kunnossapidossa;

 5)

alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä rakennusurakkasopimus tai palveluhankinta on alkuperäiseen sopimukseen sisältymätön lisäurakka tai -palvelu, joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi urakan toteuttamiselle tai palvelun suorittamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty, ja lisäurakkaa tai -palvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa, taikka lisäurakka tai -palvelu, vaikka se voitaisiin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, on ehdottoman välttämätön sopimuksen loppuunsaattamiseksi;

 6)

kyseessä on alkuperäisen urakoitsijan kanssa tehtävä uusi rakennusurakkasopimus, joka kuitenkin on aikaisemman urakan toisinto, ja alkuperäinen sopimus on tehty ilmoittamalla tarjouskilpailusta; aikaisempaa hankintaa koskevassa ilmoituksessa tulee olla mainittu neuvottelumenettelyn myöhemmästä käytöstä ja uusien rakennustöiden arvo tulee ottaa huomioon laskettaessa aikaisemman sopimuksen kokonaisarvoa;

 7)

tavara ostetaan julkisesti noteerattuun markkinahintaan;

 8)

hankintasopimus tehdään tämän asetuksen mukaisesti tehdyn puitesopimuksen perusteella;

 9)

tavarahankinta tehdään poikkeuksellisen edullisesti käyttämällä hyväksi hyvin lyhyen ajan voimassa olevaa erityisen edullista tarjousta, joka alittaa huomattavasti normaalit markkinahinnat;

 10)

tavarahankinta tehdään poikkeuksellisen edullisesti toimittajan liiketoiminnan lopettamisen yhteydessä; taikka

 11)

palveluhankinta tehdään tämän asetuksen mukaisesti järjestetyn suunnittelukilpailun perusteella ja se on noudatettavien sääntöjen mukaan tehtävä kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa; jälkimmäisessä tapauksessa kaikki voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin.
13 § Kausi-ilmoitus ilmoituksena tarjouskilpailusta

Jos hankinnasta ja tarjouskilpailusta ilmoitetaan ennakkoon kausi-ilmoituksella, joka on samalla hankintailmoitus, siinä on yksilöitävä suunnitellut tavara- tai palveluhankinnat taikka rakennusurakat sekä mainittava rajoitetun tai neuvottelumenettelyn käyttämisestä. Lisäksi on mainittava, ettei uutta ilmoitusta tarjouskilpailusta julkaista. Tarjouskilpailusta kiinnostuneita on pyydettävä ilmoittamaan kirjallisesti kiinnostuksestaan.

Tarjoajia tai neuvotteluun osallistuvia ei saa valita ennen kuin kaikilta ehdokkailta on hankintaa koskevien yksityiskohtaisten tietojen lähettämisen jälkeen pyydetty vahvistus mahdollisesta osallistumisesta tarjouskilpailuun tai neuvotteluun. Vahvistus on pyydettävä vuoden kuluessa kausi-ilmoituksen julkaisemisesta.
3 luku Hankinnasta ilmoittaminen
14 § Ilmoitusvelvollisuuden sisältö

Hankintayksikön on laadittava ja toimitettava julkaistavaksi kausi-ilmoitus, hankintailmoitus, jälki-ilmoitus, ilmoitus toimittajarekisterin perustamisesta ja käyttämisestä tai ilmoitus suunnittelukilpailusta tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on toimitettava suomen- tai ruotsinkielisinä kauppa- ja teollisuusministeriön osoittamalle taholle julkaistaviksi Suomessa sekä lähetettäviksi edelleen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Lähettämispäivä on mainittava ilmoituksessa. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja toimittamisesta julkaistaviksi.
15 § Kausi-ilmoitus

Hankintayksikön on julkaistava vähintään kerran vuodessa kausi-ilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin tuoteryhmän ja palveluhankinnoissa kunkin liitteessä A mainitun palvelujen pääluokan osalta lähimmän vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista vähintään 750 000 ecun suuruisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintayksikön on myös tiedotettava mahdollisimman pian rakennusurakan suunnittelun aloittamista koskevan päätöksen jälkeen julkaistavalla kausi-ilmoituksella olennaiset tiedot suunnitteilla olevista vähintään kynnysarvon suuruisista rakennusurakoista.

Kausi-ilmoituksia voidaan täydentää merkittävien hankkeiden osalta toistamatta aikaisemmissa ilmoituksissa olleita tietoja, jos ilmoituksissa selvästi ilmaistaan niiden olevan lisäilmoituksia.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tuoteryhmäjaottelusta.
16 § Jälki-ilmoitus

Hankintayksikön on lähetettävä kahden kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai suunnittelukilpailun päättymisestä jälki-ilmoitus sopimuksesta taikka voittaneesta tarjouksesta tai kilpailutyöstä. Ilmoituksen julkaistavaan osaan ei saa sisällyttää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai vaarantaisi luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Liitteessä B lueteltuja palveluja koskevassa ilmoituksessa on mainittava, saako sen julkaista.
4 luku Toimittajarekisteri ja suunnittelukilpailu
17 § Rekisteröintiehdot

Hankintayksiköllä voi olla toimittajarekisteri. Rekisteriin on hyväksyttävä ne tavarantoimittajat, palvelun suorittajat ja rakennusurakoitsijat, jotka täyttävät hankintayksikön asettamat yleiset rekisteröintiehdot.

Toimittajarekisteriä tulee käyttää hankintayksikön laatimien puolueettomien sääntöjen ja arviointiperusteiden perusteella. Toimittajarekisterissä voidaan käyttää erilaisia luokituksia. Luokitukselle tai hyväksymiselle asetettavat ehdot eivät saa olla syrjiviä. Ehdoissa tulee viitata eurooppalaisiin standardeihin, jos niiden käyttäminen on mahdollista. Hankintayksiköt voivat käyttää myös muiden hankintayksiköiden tai yhteisöjen ylläpitämiä toimittajarekistereitä, jolloin näistä on mainittava hankintaan liittyvässä ilmoituksessa. Rekisterin sääntöjä, arviointiperusteita ja rekisteröintiehtoja voidaan tarvittaessa saattaa ajan tasalle.

Tavarantoimittajille, palvelun suorittajille ja rakennusurakoitsijoille on asetettava yhdenmukaiset hallinnolliset, tekniset tai rahoitusta koskevat rekisteröintiehdot. Ennen rekisteröintihakemuksen jättämistä tehdyt puolueettomat testit ja muu vastaava aineisto on hyväksyttävä näytöksi.

Toimittajarekisteristä ja rekisteröintiehdoista on pyydettäessä annettava tietoja.
18 § Rekisteröintimenettely

Hakemus toimittajarekisteriin pääsemiseksi on käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Käsittelyaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä, jolloin hankintayksikön tulee viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä ilmoittaa hakijalle ajan pidentämisestä perusteluineen sekä päivä, jolloin hakemusta koskeva päätös tehdään.

Hankintayksikön tulee kohtuullisen ajan kuluessa ilmoittaa hakijalle hakemusta koskevasta päätöksestä. Hylätyille hakijoille on ilmoitettava hylkäämisen perusteet. Hylkäämisen on perustuttava 17 §:ssä mainittuihin rekisteröintiehtoihin.

Toimittajarekisteristä voidaan poistaa sellainen toimittaja, joka ei enää täytä asetettuja ehtoja. Rekisteristä poistamisesta ja sen perusteista on kuitenkin ensin ilmoitettava kirjallisesti toimittajalle.
19 § Ilmoitus toimittajarekisterin perustamisesta

Edellä 14 §:ssä säädetyllä tavalla toimittajarekisterin perustamisesta ja käyttämisestä laadittavaan ja julkaistavaan ilmoitukseen tulee sisältyä selvitys toimittajarekisterin käyttötarkoituksesta ja siitä, mistä sovellettavia sääntöjä voi saada. Jos toimittajarekisteriä aiotaan käyttää yli kolmen vuoden ajan, on rekisterin käyttämisestä ilmoitettava vuosittain.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita rekisteriä koskevasta ilmoituksesta.
20 § Suunnittelukilpailu

Tässä asetuksessa tarkoitettuna suunnittelukilpailuna pidetään suunnittelukilpailua;

 1)

joka johtaa vähintään kynnysarvon suuruiseen palveluhankintaan; taikka

 2)

jossa osallistujille annettavien palkintojen tai maksettavien palkkioiden yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen.

Suunnittelukilpailuun osallistujien mahdollisuutta osallistua suunnittelukilpailuun ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla tai sillä perusteella, että osallistujien pitäisi olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Jos suunnittelukilpailuun osallistujien määrää rajoitetaan, hankintayksikön on määrättävä selkeät ja syrjimättömät perusteet, joilla osallistuja valitaan. Kaikissa tapauksissa suunnittelukilpailuun on todellisen kilpailun aikaansaamiseksi kutsuttava riittävä määrä ehdokkaita.
21 § Suunnittelukilpailun tuomaristo

Suunnittelukilpailun tuomaristoon voidaan valita yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistujista. Jos kilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava päätöksissään ja kannanotoissaan riippumaton. Päätökset ja kannantotot on tehtävä nimettöminä jätettyjen ehdotusten pohjalta ja yksinomaan hankintailmoituksissa esitetyillä valintaperusteilla.
5 luku Määräajat ja tarjousten pyytäminen
22 § Määräajat avoimessa menettelyssä

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää ilmoituksen lähettämisestä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut kausi-ilmoituksen, joka on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen julkaisemista, tarjousaikaa voidaan lyhentää. Lyhennetyn tarjousajan on tällöin oltava riittävän pitkä tarjouspyyntöä vastaavien tarjousten laatimiseksi. Lyhennetyn tarjousajan on kuitenkin oltava vähintään 22 päivää. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että kausi-ilmoituksessa on annettu kaikki ne avointa menettelyä koskevan hankintailmoituksen mukaiset tiedot, jotka kausi-ilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa.
23 § Määräajat rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus, halukkaille toimittajille on varattava vähintään 22 päivää osallistumishakemusten jättämistä varten. Määräaika lasketaan ilmoituksen lähettämisestä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon tai 13 §:n 2 momentin mukaisen vahvistuspyynnön lähettämisestä ehdokkaille.

Hankintayksikkö voi sopia tarjousajasta valittujen ehdokkaiden kanssa. Kaikille ehdokkaille on annettava sama aika tarjousten jättämiseen. Jos tarjousajasta ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava tarjousaika, jonka on oltava vähintään 10 päivää. Jos tarjouksen tekeminen edellyttää laajojen asiakirjojen tutkimista, käyntiä paikalla tai sopimusasiakirjoihin liittyvien asiakirjojen tarkastusta paikalla, nämä seikat on otettava huomioon tarjousaikaa asetettaessa.
24 § Tarjousten pyytäminen

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus, tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat. Tarjouspyynnössä on oltava ainakin seuraavat tiedot:

 1)

osoite, josta tarjouspyyntöön liittyviä täydennysasiakirjoja voidaan pyytää, tällaisen pyynnön viimeinen esittämispäivä sekä mahdollisesti perittävät maksut ja maksutapa;

 2)

määräaika tarjousten vastaanottamiselle, osoite, johon tarjoukset on toimitettava, sekä tarjouksen laatimiskieli tai vaihtoehtoiset kielet;

 3)

viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

 4)

maininta mahdollisesti vaadittavista liiteasiakirjoista;

 5)

tarjouksen valintaperusteet, jos niitä ei ole esitetty hankintailmoituksessa;

 6)

muut sopimuksen tekemiseen liittyvät erityisehdot.

Tarjouspyyntö on tehtävä mahdollisimman nopeita viestintävälineitä käyttäen. Hankintayksikön on lähetettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat toimittajille pääsääntöisesti kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyviä lisätietoja on pyydetty ajoissa, hankintayksikön on toimitettava ne viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos tarjouksen tekeminen edellyttää laajojen asiakirjojen tutkimista, käyntiä paikalla tai sopimusasiakirjoihin liittyvien asiakirjojen tarkastusta paikalla, tarjousaikaa on pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen voidaan laatia suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin muulla Euroopan yhteisöjen virallisella kielellä.
25 § Osallistumishakemuksen ja tarjouksen tekeminen

Osallistumishakemus on tehtävä mahdollisimman nopeasti joko kirjallisesti, puhelimitse tai sähköisin viestimin. Jos osallistumishakemus tehdään puhelimitse, se on vahvistettava kirjeellä, joka on lähetetty ennen tässä luvussa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Tarjous on tehtävä kirjallisesti taikka hankintayksikön niin päättäessä sähköisin viestimin. Jos tarjous tehdään sähköisin viestimin, hankintayksikön on varmistettava tietojen säilyminen luottamuksellisina koko hankintamenettelyn ajan. Tarjouksia ei saa avata ennen tarjousajan päättymistä.
6 luku Tekniset vaatimukset ja tarjousten valinta
26 § Tekniset eritelmät

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai niihin liittyvissä muissa asiakirjoissa. Jos on olemassa eurooppalaisia eritelmiä, tekniset eritelmät on määriteltävä viittaamalla niihin. Sitovia kansallisia säännöksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Hankintayksikön on määriteltävä eurooppalaisten eritelmien tai muiden standardien täydentämiseksi tarvittavat lisäeritelmät. Tällöin suoritusvaatimuksia koskevien eritelmien on oltava ensisijaisia suunnittelua ja ominaisuuksien kuvausta koskeviin eritelmiin verrattuna. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos hankintayksikkö puolueettomista syistä pitää suoritusvaatimuksia koskevia eritelmiä sopimuksen tarkoituksen takia epätarkoituksenmukaisina.

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote, tiettyä alkuperää oleva tuote tai erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, ja siten, että ne sen vuoksi suosivat tai karsivat tiettyjä tarjoajia, ellei teknisten eritelmien laatiminen edellä kuvatulla tavalla ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien taikka tavaran nimenomaisen alkuperän tai tuotannon mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkoilla ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu "tai vastaava".
27 § Eurooppalaisista eritelmistä poikkeaminen

Hankintayksikkö voi poiketa 26 §:n säännöksistä, jos:

 1)

teknisesti ei ole mahdollista riittävän tarkasti todeta, että tuote on eurooppalaisten eritelmien mukainen;

 2)

säännösten soveltaminen estäisi soveltamasta telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän ensimmäisen vaiheen vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyä neuvoston direktiiviä (86/361/ETY) tai standardisoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä tehtyä neuvoston päätöstä (87/95/ETY);

 3)

hankintayksikkö joutuisi eurooppalaisten eritelmien käyttämisen vuoksi hankkimaan jo käytössään olevien laitteiden kanssa yhteensopimattomia tavaroita tai sille aiheutuisi suhteettoman suuria kustannuksia tai suhteettomia teknisiä vaikeuksia; tähän perusteeseen vetoaminen on sallittua väliaikaisesti, jos hankintayksikön tavoitteena on siirtyä selvästi määritellyn kirjallisen toimintaohjelman mukaisesti tietyn ajan kuluessa eurooppalaisten eritelmien käyttöön;

 4)

kyseinen eurooppalainen eritelmä ei sovi haluttuun tarkoitukseen tai siinä ei oteta huomioon eritelmien käyttöönoton jälkeen tapahtunutta teknistä kehitystä; tätä poikkeusta soveltavien hankintayksiköiden on ilmoitettava asianomaiselle standardisointijärjestölle tai muulle toimivaltaiselle elimelle ne syyt, joiden vuoksi eurooppalaista eritelmää ei pidetä tarkoituksenmukaisena, sekä pyydettävä eritelmän tarkistamista; tai

 5)

hankinnan kohde on kehitysluontoinen uutuustuote, minkä vuoksi eurooppalaisten eritelmien käyttäminen ei olisi tarkoituksenmukaista.

Hankintailmoituksessa tai tarjouskilpailuilmoituksena käytettävässä kausi-ilmoituksessa on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava, minkä 1 momentissa tarkoitetun perusteen nojalla hankintayksikkö on poikennut 26 §:n säännöksistä.
28 § Eritelmistä tiedottaminen

Hankintayksikön on pyynnöstä annettava toimittajille tai rakennusurakoitsijoille sellaiset tekniset eritelmät, joihin yksikkö viittaa säännöllisesti tavara- tai palveluhankintasopimuksissaan tai rakennusurakkasopimuksissaan taikka joihin se aikoo viitata tehdessään sopimuksia, joista julkaistaan kausi-ilmoitus. Jos nämä eritelmät perustuvat yleisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin, riittää viittaus näihin asiakirjoihin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.
29 § Tarjousten valintaperusteet

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.
30 § Kolmansista maista olevat tarjoukset

Tavarahankintaa koskevaa sopimusta varten tehty tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien yhteisön tullikoodeksista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 määriteltyjen tuotteiden osuus on suurempi kuin 50 prosenttia tarjoukseen sisältyvien tuotteiden kokonaisarvosta. Tällaisina tuotteina pidetään myös televerkkolaitteissa käytettyjä ohjelmistoja.

Kahden tai useamman tarjouksen ollessa 29 §:ssä tarkoitettujen arviointiperusteiden mukaan samanarvoisia etusija on annettava tarjoukselle, jota ei voida hylätä 1 momentin mukaisesti. Tarjousten hintoja on pidettävä samanarvoisina, jos niiden ero on enintään kolme prosenttia. Tarjousta ei kuitenkaan saa asettaa etusijalle, jos sen hyväksyminen velvoittaisi hankintayksikön hankkimaan jo käytössä olevien tuotteiden kanssa teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia tuotteita, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai tuotteiden käyttöön tai ylläpitoon liittyviä teknisiä vaikeuksia tai suhteettomia kustannuksia.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta sellaisista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältäviin tarjouksiin, joiden kanssa Euroopan yhteisö on tehnyt monentai kahdenvälisen sopimuksen sen varmistamiseksi, että yhteisön yrityksille taataan yhdenvertainen ja todellinen pääsy näiden kolmansien maiden markkinoille.
31 § Vaihtoehtojen esittäminen

Käytettäessä arviointiperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja vaihtoehtojen esittämiselle asetetut ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten eritelmien tai sellaisten kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti, jotka on tunnustettu rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähetämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 89/106/ETY tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisiksi.
32 § Hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan tavaraan, palveluun tai toteutettavaan rakennushankkeeseen nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja kirjallisesti pyydettävä toimittajalta selvitystä tarjouksen perusteista. Hankintayksikkö voi asettaa kohtuullisen määräajan lisäselvityksen antamiselle. Tarjoajalle on ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Tarjous voidaan hyväksyä, jos se perustuu poikkeuksellisen edullisiin työ-, rakennustai tuotantomenetelmiin tai teknisiin ratkaisuihin, muihin tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edullisiin olosuhteisiin taikka tarjoajan ehdottaman tuotteen tai työn omintakeisuuteen.

Valtion tuesta johtuva poikkeuksellisen alhainen tarjous voidaan hylätä vain, jos tarjoaja ei voi pyydettäessä osoittaa, että kyseinen tuki on ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti tai on komission hyväksymä. Hankintayksikön on ilmoitettava hylkäämisestä komissiolle.
33 § Alihankinnat ja -urakat sekä ryhmittymä tarjoajana

Tarjouksessa on yksilöitävä mahdollisesti alihankintoina tai aliurakoina toteutettavat toimitukset, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa on tällaista yksilöintiä edellytetty. Ilmoitus ei kuitenkaan vähennä pääsopimuspuolen vastuuta.

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen tai neuvotella ryhmittymänä tai yhteenliittymänä. Tarjouksen tekemistä tai neuvottelemista varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, jos sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi on tarpeen, että ryhmittymällä on tietty oikeudellinen muoto. Oikeushenkilöiden on pyydettäessä tarjouksessaan tai osallistumishakemuksessaan ilmoitettava palvelujen suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammattipätevyys.
7 luku Erinäiset säännökset
34 § Työturvallisuus ja työehdot

Hankintayksikön tulee ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja sellaisista suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista, joita työkohteessa on noudatettava. Hankintayksikön tulee vaatia tarjoajia ja muita hankintamenettelyyn osallistuvia ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet huomioon nämä Suomen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet. Poikkeuksellisen edullisten tarjousten tarkastamista koskevia määräyksiä on kuitenkin noudatettava.
35 § Oikeusturvakeinot

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetun lain 8―12 §:ssä säädetään.
36 § Todistusmenettely

Hankintayksikkö voi määräajoin tutkituttaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat hankintamenettelynsä ja -käytäntönsä saadakseen todistuksen siitä, että nämä menettelyt ja käytännöt ovat julkisia hankintoja koskevan kulloinkin voimassa olevan Euroopan yhteisön oikeuden mukaiset.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita todistusmenettelystä.
37 § Tietojen säilyttäminen ja tiedonantovelvollisuus

Hankintayksikön on säilytettävä hankintakohtaisesti neljän vuoden ajan sopimuksen tekemisestä seuraavat tiedot, joiden perusteella ne voivat perustella päätöksensä ja jotka niiden on pyydettäessä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle:

 1)

toimittajien valintaperusteet ja tarjouksen hyväksymisperusteet;

 2)

poikkeaminen eurooppalaisten eritelmien soveltamisesta 27 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa;

 3)

perusteet suoran hankintamenettelyn käyttämiselle;

 4)

muu poikkeaminen teknisiä vaatimuksia, hankintamenettelyjä ja ilmoittamista sekä tarjoajien ja tarjousten valintaa koskevista menettelyistä, jos poikkeaminen on tämän asetuksen mukaan perusteltava.

Hankintayksikön on ilmoitettava viipymättä asianomaisille toimittajille tai rakennusurakoitsijoille hankintasopimuksen tekemistä koskevasta päätöksestä. Pyydettäessä ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.

Hankintayksikön on ilmoitettava viipymättä kirjallisen pyynnön vastaanottamisen jälkeen ehdokkaalle ja tarjoajalle tämän osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä, jos on kyse hyväksyttävän tarjouksen tehneestä tarjoajasta, voittaneen tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi.

Hankintayksikön ei kuitenkaan tarvitse antaa 3 momentissa tarkoitettuja sopimuksen tekemistä koskevia tietoja, jos niiden julkaiseminen vaikeuttaisi lakien täytäntöönpanoa tai olisi muutoin yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi yritysten kaupallisia etuja tai rajoittaisi toimittajien välistä rehellistä kilpailua.
38 § Tilastotiedot

Hankintayksiköiden tulee ilmoittaa joka vuosi toukokuun loppuun mennessä tilastointia varten kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle 2 momentissa tarkoitetut tiedot hankinnoistaan.

Hankinnoista on annettava tiedot ryhmiteltyinä hankintamenettelyn, tuotteen tai palveluluokan ja valitun toimittajan kansallisuuden mukaan. Samat seikat on ilmoitettava toteutetuista rakennusurakoista. Lisäksi hankintayksikön on ilmoitettava kynnysarvojen ali jääneiden hankintojen lukumäärä ja arvo 4 §:n mukaisten peruspalvelutoimintojen mukaan jaoteltuna.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tilastotietojen antamisesta.
39 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.

Tällä asetuksella kumotaan kynnysarvon ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 28 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (567/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Neuvoston direktiivi 93/38/ETY, EYVL N:o L 199, 9.8.1993, s. 84, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/4/EY, EYVL N:o L 101, 1.4.1998, s. 1.

Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki

Liitteet A-C