Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/1992) säädetään, tätä asetusta sovelletaan lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön sellaiseen tavara- tai palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200 000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) tämän asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa, sekä sellaisen rakennusurakan teettämiseen, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 erityisnosto-oikeutta vastaava määrä ecuina ilmaistuna (kynnysarvo) tämän asetuksen mukaista ennakkotai hankintailmoitusta julkaistaessa.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen sovelletaan liitteessä D mainittujen valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvoa, joka on 130 000 erityisnosto-oikeutta vastaava määrä ecuina ilmaistuna.

Tätä asetusta sovelletaan lisäksi julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden järjestämiin suunnittelukilpailuihin, jos ne järjestetään osana sellaisen palveluhankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen johtavaa menettelyä, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään tässä pykälässä mainittujen kynnysarvojen suuruinen tai jossa osallistujille annettavien palkintojen ja maksettavien palkkioiden yhteenlaskettu arvo on vähintään tässä pykälässä mainittujen kynnysarvojen suuruinen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä kynnysarvojen markkamääräiset arvot ovat.

Edellä 1 §:ssä säädetyn lisäksi tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään, ennakoidulta arvoltaan vähintään kynnysarvon suuruiseen rakennusurakkaa koskevaan sopimukseen, kun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetut hankintayksiköt myöntävät hankinnan tekemistä varten tukea, jonka määrä on yli puolet hankinnan arvosta. Tukea myöntävien hankintayksiköiden on huolehdittava siitä, että tuen saaja noudattaa asetuksen säännöksiä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja sopimuksia ovat ainoastaan liitteen C mukaiset, NACE-ammattialaluokituksen 50 luokan ryhmään 502 kuuluvat sopimukset sekä sairaaloiden, urheilu-, virkistys- ja vapaa-aikalaitosten sekä koulu-, korkeakoulu- ja hallintorakennusten rakentamista koskevat sopimukset sekä näihin liittyvät palveluhankintasopimukset.

Sopimukseen sovelletaan palveluhankinnoista annettuja säännöksiä, jos sopimuksella on tarkoitus ostaa sekä tavaroita että palveluja ja hankittavien palvelujen arvo ylittää hankittavien tavaroiden arvon.

Hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, hankintamenettelyyn sovelletaan vain tämän asetuksen jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevia säännöksiä.

Tätä asetusta ei sovelleta sellaisiin palveluhankintoihin, jotka tehdään toiselta hankintayksiköltä sille Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisella lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä annetun yksinoikeuden perusteella.

Jos julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö myöntää muulle kuin hankintayksikkönä toimivalle yksikölle erityis- tai yksinoikeuden julkisen palvelutoiminnan harjoittamiseen, sen on samalla määrättävä, että yksikön on tavarahankinnoissaan sovellettava syrjimättömiä ehtoja ja valintaperusteita.

Tämä asetus ei koske hankintoja, joihin sovelletaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden kynnysarvot ylittävistä hankinnoista annettua asetusta (381/1998), eikä hankintoja, joihin sovelletaan hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista annettua asetusta (342/1994).

Puolustusministeriö päättää puolustushallinnon osalta ja sisäasiainministeriö rajavartiolaitoksen osalta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 223 artiklan mukaisesti, mitä on pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hankintana.

Tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Rakennusurakoissa ennakoitu arvo on rakennustyön arvonlisäveroton kustannusarvio. Rakennusurakan arvoon lasketaan myös niiden tavaratoimitusten arvo, jotka hankintayksikkö luovuttaa toimittajalle urakan toteuttamiseksi.

Sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Sopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa optio- ja pidennysehdot mukaan luettuina.

Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan tavarahankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa. Tätä pidemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaisarvon perusteella sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassa olevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopimuksen arvon laskentaperusteena on käytettävä sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Jos palveluhankintasopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pidemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Määräajoin uudistettavan tai säännöllisesti toistuvia tavaratoimituksia tai palveluja koskevan sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään joko viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvoa alkuperäistä sopimusta seuraavien 12 kuukauden arvioidut määrään tai arvoon vaikuttavat muutokset mukaan luettuina tai niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäisen sopimuksen toimituspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana taikka koko sopimuskauden aikana, jos sopimuskausi on tätä pidempi.

Jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon sopimuksen kokonaisarvoa laskettaessa.

Palveluhankintasopimuksen osalta tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta niihin eriin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 80 000 ecua, jos näiden erien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien erien yhteisarvosta.

Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu eri urakoihin, kunkin urakan kustannusarvio otetaan huomioon ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen, tätä asetusta sovelletaan kuhunkin osaurakkaan.

Hankintayksikkö voi kuitenkin poiketa 1―3 momentin säännöksistä niissä osaurakoissa, joiden kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 1 000 000 ecua,

Merkitty kohta oikaistu (v. 1998), alkuperäinen sanamuoto kuului:

100 000 ecua,

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka palveluhankintaa liittää rakennusurakkaan tämän asetuksen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain 12―14 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.

Hankintayksikkö voi rajoitettua menettelyä käytettäessä ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan laatuun ja kokoon nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Tarjouskilpailuun on kutsuttava vähintään viisi ehdokasta.

Jos avoimessa menettelyssä ei ole saatu riittävästi tarjouksia taikka rajoitettuun tai neuvottelumenettelyyn ilmoittautuneita ei ole riittävästi, voidaan tarjouspyyntö avoimessa menettelyssä tai kehotus osallistumishakemuksen jättämiseksi rajoitetussa tai neuvottelumenettelyssä lähettää myös hankintayksikön valitsemille toimittajille. Ilmoitusten julkaisemista koskevia 22 §:n säännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn, josta julkaistaan 22 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä on saatu tarjouksia, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjousmenettelyn ehtoja, tai jos tarjouksia ei voida 5―7 luvun säännösten perusteella hyväksyä. Edellytyksenä on kuitenkin, että aiemman ilmoituksen mukaisia sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä ei 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tarvitse julkaista ilmoitusta, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 6 luvussa säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisesti.

Neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus, voidaan käyttää palveluhankinnoissa myös, jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittavien palvelujen luonteen vuoksi, kuten erityisesti vakuutus-, pankki- tai sijoituspalvelujen taikka muiden henkisten palvelujen (osaamispalvelut) osalta, sopimuserittelyjä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen.

Neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus, voidaan käyttää rakennusurakoissa, jos rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi tai tutkimus- ja kehittämiskulujen korvaamiseksi, sekä poikkeustapauksissa silloin, kun rakennustöiden luonteen tai niihin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi ei voida tehdä etukäteistä kokonaishinnoittelua.

Hankintayksikön on 1 tai 2 momentissa taikka 12 §:n 1 momentissa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä neuvoteltava vähintään kolmen ehdokkaan kanssa, jos sopivia ehdokkaita on riittävästi.

Vähintään kynnysarvon suuruinen käyttöoikeusurakka toteutetaan avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen. Hankintayksikkö voi velvoittaa käyttöoikeusurakan saajan antamaan aliurakoitsijoille rakennustöitä vähintään 30 prosentin arvosta käyttöoikeusurakan kokonaisarvosta ja antaa samalla ehdokkaille mahdollisuuden lisätä mainittua prosenttiosuutta, tai se voi pyytää ehdokkaita määrittelemään sen rakennustyön kokonaisarvon, jonka he aikovat antaa aliurakoina suoritettavaksi. Vähimmäisprosentti on mainittava käyttöoikeusurakkaa koskevassa sopimuksessa. Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä aliurakoina toteutettavat rakennustyöt.

Jos käyttöoikeusurakan saaja on hankintayksikkö, sen on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä kynnysarvon ylittävien aliurakoina teetettävien töiden osalta. Muun käyttöoikeusurakan saajan kuin hankintayksikön on tehtävä käyttöoikeusurakkaan liittyvistä, kynnysarvon ylittävistä aliurakoista 22 §:ssä tarkoitettu ilmoitus, jolleivät kyseessä olevat olosuhteet täytä 14 §:ssä tarkoitetun suoran neuvottelumenettelyn edellytyksiä. Ennakko- ja jälki-ilmoitusvelvollisuutta ei ole muulla käyttöoikeusurakan saajalla kuin hankintayksiköllä.

Ryhmittymänä toimivia yrityksiä tai niiden sidosyrityksiä ei pidetä aliurakoitsijoina. Ehdokkaan on liitettävä käyttöoikeusurakkaa koskevaan osallistumishakemukseen luettelo sidosyrityksistä. Tätä luetteloa on tarkistettava yritysten välisten olosuhteiden muuttuessa.

Urakkasopimuksen kohteen ollessa sellaisen asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen, jossa rakennusurakan laajuuden, monimuotoisuuden ja arvioidun toteuttamisajan vuoksi suunnittelun on alusta alkaen perustuttava kiinteään yhteistyöhön ryhmässä, voidaan noudattaa erityistä tarjousmenettelyä, jolla pyritään valitsemaan ryhmään parhaiten soveltuva rakennusurakoitsija. Tällaisen ryhmän muodostavat sopimuksesta päättävien hankintayksiköiden edustajat, asiantuntijat ja rakennustyöstä vastaava urakoitsija.

Tarjouspyyntöön on sisällytettävä mahdollisimman tarkka selostus tehtävästä rakennustyöstä, jotta ehdokkaat voivat saada hankkeesta oikean käsityksen. Tarjouspyyntöilmoituksessa on mainittava myös ne edellytykset, jotka ehdokkaiden on 6 luvun mukaan täytettävä.

Käytettäessä tässä pykälässä tarkoitettua menettelyä hankintayksikön on noudatettava, mitä tässä asetuksessa säädetään ilmoittamisesta rajoitetussa menettelyssä sekä ehdokkaiden ja tarjoajien valinnassa.

Suunnittelukilpailuun osallistujien mahdollisuutta osallistua suunnittelukilpailuun ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla tai sillä perusteella, että osallistujien pitäisi olla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Jos suunnittelukilpailuun osallistujien määrää rajoitetaan, hankintayksikön on määrättävä selkeät ja syrjimättömät perusteet, joilla osallistujat valitaan. Kaikissa tapauksissa suunnittelukilpailuun on todellisen kilpailun aikaansaamiseksi kutsuttava riittävä määrä ehdokkaita.

Suunnittelunkilpailun tuomaristoon voidaan valita yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistujista. Jos kilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava päätöksissään ja kannanotoissaan riippumaton. Päätökset ja kannanotot on tehtävä nimettöminä jätettyjen ehdotusten pohjalta ja yksinomaan hankintailmoituksissa esitetyillä valintaperusteilla.

Hankintayksikön on laadittava kirjallinen selvitys jokaisesta tehdystä hankinnasta ja menettelyn valinnasta. Selvitykseen on sisällytettävä hankintayksikön nimi ja osoite, hankinnan kohde ja arvo, hyväksyttyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet ja näiden valinnan perusteet, hylättyjen ehdokkaiden ja tarjoajien nimet ja näiden hylkäämisperusteet, sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi ja tämän tarjouksen valintaperusteet, mahdollisten alihankkijoiden tai -urakoiden osuus sekä neuvottelumenettelyä käytettäessä perusteet neuvottelumenettelyn käyttämiselle. Selvitys on pyynnöstä annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle.

Hankintayksikön on 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle tämän osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä, jos on kyse hyväksyttävän tarjouksen tehneestä tarjoajasta, voittaneen tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi.

Hankintayksikön ei kuitenkaan tarvitse antaa 2 momentissa tarkoitettuja sopimuksen tekemistä koskevia tietoja, jos niiden julkaiseminen vaikeuttaisi lakien täytäntöönpanoa, olisi muutoin yleisen edun vastaista, vahingoittaisi yritysten kaupallisia etuja tai rajoittaisi toimittajien välistä rehellistä kilpailua.

Samoin hankintayksikön on pyynnöstä ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle syyt, miksi se on päättänyt olla tekemättä hankintaa, jota koskeva hankintailmoitus on julkaistu, tai aloittaa hankintamenettely uudelleen alusta. Hankintayksikön on ilmoitettava päätöksestään myös Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Selvitys on pyynnöstä annettava ehdokkaille ja tarjoajille kirjallisesti.

Hankintayksikön on laadittava ja toimitettava julkaistavaksi ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on toimitettava julkaistaviksi suomen- tai ruotsinkielisinä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämälle yksikölle. Kauppa- ja teollisuusministeriön määräämä yksikkö lähettää ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon ja merkitsee ilmoitukseen lähettämispäivän. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja toimittamisesta julkaistaviksi.

Hankintayksikön on tiedotettava kuukauden kuluessa varainhoitovuotensa alkamisen jälkeen julkaistavalla ennakkoilmoituksella tavarahankinnoissa kunkin tuoteryhmän ja palveluhankinnoissa kunkin liitteessä A luetellun palvelujen pääluokan osalta tulevan 12 kuukauden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ecun suuruisista hankinnoista. Hankintayksikön on myös tiedotettava kuukauden kuluessa rakennusurakan suunnittelun aloittamista koskevan päätöksen jälkeen julkaistavalla ennakkoilmoituksella olennaiset tiedot vähintään kynnysarvon suuruisista rakennusurakoista.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet tuoteryhmäjaottelusta.

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johdu.

Käyttöoikeusurakan saajan, joka ei ole hankintayksikkö, on julkaistava hankintailmoitus kynnysarvon ylittävästä aliurakasta.

Hankintayksikön tai käyttöoikeusurakan saajan on lähetettävä 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen taikka hanketta tai urakkaa koskevan sopimuksen tekemisestä jälki-ilmoitus sopimuksesta tai suunnittelukilpailun voittaneesta kilpailutyöstä. Ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista taikka vaarantaisi luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Liitteessä B lueteltuja palveluja koskevassa ilmoituksessa on mainittava, saako sen julkaista.

Jollei jäljempänä säädetä toisin, tässä luvussa tarkoitetut määräajat lasketaan siitä päivästä, jona 22 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen, joka on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen julkaisemista, tarjousaikaa voidaan lyhentää. Lyhennetyn tarjousajan on tällöin oltava riittävän pitkä tarjouspyyntöä vastaavien tarjousten laatimiseksi. Lyhennetyn tarjousajan on kuitenkin oltava vähintään 22 päivää. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että ennakkoilmoituksessa on annettu kaikki ne avointa menettelyä koskevalta hankintailmoitukselta edellytetyt tiedot, jotka ennakkoilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa.

Rajoitetussa menettelyssä sekä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemusten jättämistä varten.

Rajoitettua menettelyä käytettäessä tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen, joka on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuukautta ennen hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemista,voidaan tarjousaikaa lyhentää. Tarjousajan on oltava vähintään 26 päivää. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että ennakkoilmoituksessa on annettu kaikki ne rajoitettua menettelyä koskevalta hankintailmoitukselta edellytetyt tiedot, jotka ennakkoilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa.

Jos rajoitetussa menettelyssä taikka 12 tai 13 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä noudatettaviksi säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen odottamattoman kiireen vuoksi mahdotonta, 37 päivän määräaika voidaan lyhentää 15 päivään ja 40 tai 26 päivän määräaika 10 päivään.

Käyttöoikeusurakassa osallistumishakemusten jättämiselle on varattava vähintään 52 päivää. Jos käyttöoikeusurakan saaja on muu kuin hankintayksikkö, ehdokkaiden osallistumishakemusten jättämiselle varattavan määräajan on oltava urakkaan liittyvien aliurakoiden osalta vähintään 37 päivää. Tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää tarjouspyynnön lähettämisestä.

Tarjouspyynnöt liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä tai jollakin muulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

Hankintayksikön on avoimessa menettelyssä lähetettävä toimittajalle hankintaa koskevat asiakirjat kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Hankintayksikön on avoimessa ja rajoitetussa menettelyssä sekä 12 ja 13 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä toimitettava riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot viimeistään kuusi päivää ja 27 §:ssä tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat liian laajoja toimitettaviksi määräaikojen kuluessa tai jos tarjouksen tekeminen edellyttää käyntiä kohteessa tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyviin muihin asiakirjoihin tutustumista kohteessa, tarjousaikaa on pidennettävä vastaavasti.

Osallistumishakemus on tehtävä mahdollisimman nopeasti joko kirjallisesti, puhelimitse taikka sähköisin viestimin. Jos osallistumishakemus tehdään puhelimitse, se on vahvistettava kirjeellä, joka on lähetetty ennen tässä luvussa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Tarjous on tehtävä kirjallisesti taikka hankintayksikön niin päättäessä sähköisin viestimin. Jos tarjous tehdään sähköisin viestimin, hankintayksikön on varmistettava tietojen säilyminen luottamuksellisina koko hankintamenettelyn ajan. Tarjouksia ei saa avata ennen tarjousajan päättymistä.

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai niihin liittyvissä muissa asiakirjoissa. Jos on olemassa eurooppalaisia eritelmiä, tekniset eritelmät on määriteltävä viittaamalla niihin. Sitovia kansallisia säännöksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Sopimukseen liittyviä teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote, tiettyä alkuperää oleva tuote tai erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, ja siten, että ne sen vuoksi suosivat tai karsivat tiettyjä tarjoajia, jollei teknisten eritelmien laatiminen edellä kuvatulla tavalla ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien taikka tavaran nimenomaisen alkuperän tai tuotannon mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkasti ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu "tai vastaava".

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 32 §:n säännöksistä. Peruste on myös mainittava hankintayksikön sisäisissä asiakirjoissa ja asiaa koskevat tiedot on pyynnöstä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat on valittava niistä osallistumishakemuksen lähettäneistä, jotka täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Ulkomaisen toimittajan esittämä ote sijoittautumismaan rikosrekisteristä on hyväksyttävä riittäväksi näytöksi siitä, etteivät 35 §:n 2 momentin 1―4 kohdassa tarkoitetut perusteet koske toimittajaa. Samoin on hyväksyttävä sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus riittäväksi näytöksi siitä, ettei 35 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu peruste koske toimittajaa.

Jollei toimittajan sijoittautumismaassa anneta edellä tarkoitettuja asiakirjoja tai todistuksia, niiden sijasta voidaan näytöksi hyväksyä toimittajan edustajan sijoittautumismaan toimivaltaiselle viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

Hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai toimittajaa osoittamaan, että tämä on rekisteröity ammatti- tai elinkeinorekisteriin sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaisesti, että tällä on tarvittava toimilupa taikka että tämä on tietyn palvelun harjoittamiseen tai työn suorittamiseen oikeuttavan järjestön jäsen sijoittautumismaassaan.

Jäsenvaltioiden virallisiin hyväksyttyjen toimittajien luetteloihin hyväksytyt toimittajat voivat osoittaa 1 momentissa säädetyn edellytyksen täyttymisen, 35 §:n 2 momentin 1―5 ja 7 kohdassa tarkoitettujen perusteiden puuttumisen samoin kuin antaa 38 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 39 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot rekisteröintiä koskevalla asiakirjalla. Edellä 35 §:n 2 momentin 6 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttymiseen voidaan vaatia erillinen todistus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita hyväksyttyjen toimittajien luettelojen pitäjistä.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava, mitkä 1 momentissa mainituista asiakirjoista on esitettävä hankintayksikölle ja mitä muita asiakirjoja toimittajan tulee antaa. Perustellusta syystä hankintayksikön on hyväksyttävä näytöksi toimittajan rahoituksellisesta ja taloudellisesta asemasta myös muu kuin hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittu asiakirja. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen.

Hankintayksikön on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittava, mitkä 39 §:ssä mainituista asiakirjoista vaaditaan esitettäviksi. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on otettava huomioon myös laillinen oikeus suojella teknisiä tai liikesalaisuuksia.

Jos hankintayksikkö edellyttää, että palvelun suorittajan on käytettävä standardien mukaista laadunvarmistusjärjestelmää, sen on vaadittava EN 45000 -standardisarjojen mukaisten toimielinten vahvistamia EN 29000 -standardeihin perustuvia laatujärjestelmiä. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa annetut vastaavat laatujärjestelmätodistukset. Samoin, jos todistus tällaisen laatujärjestelmän käytöstä ei ole toimittajan saatavissa tai sitä ei ole mahdollista hankkia annetussa määräajassa, hankintayksikön on hyväksyttävä muu todistus siitä, että toimittajan laadunvarmistusjärjestelmä on edellä mainittuja standardeja vastaava.

Hankintayksikkö voi tässä luvussa säädetyin rajoituksin pyytää toimittajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja vaihtoehtojen esittämiselle asetetut ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto esittää vaihtoehtoja on mainittava hankintailmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten eritelmien tai 34 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

Jos vaihtoehdot hyväksytään, vaihtoehtoa ei saa hylätä palveluhankinnassa vain sen vuoksi, että sen hyväksyminen johtaisi tavarahankintasopimukseen palveluhankinnan sijasta, eikä tavarahankinnassa vain sen vuoksi, että sen hyväksyminen johtaisi palveluhankintasopimukseen tavarahankinnan sijasta.

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä kirjallisesti tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista. Tarjoajalle on ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Hankintayksikkö voi hyväksyä selvitykset, jotka perustuvat valmistus- tai rakennusmenetelmän taikka palvelun suorittamisen taloudellisuuteen, valittuihin teknisiin ratkaisuihin, muihin tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edullisiin olosuhteisiin tai tarjoajan ehdottaman ratkaisun omintakeisuuteen.

Jos tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on ilmoitettu ainoastaan halvin hinta, hankintayksikön on ilmoitettava komissiolle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

Tarjouksessa on hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissa esittämästä pyynnöstä yksilöitävä mahdollisesti alihankintoina tai aliurakoina tehtävät toimitukset. Tällainen ilmoitus ei vähennä toimittajan tai pääurakoitsijan vastuuta.

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen ryhmittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, jos sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi on tarpeen, että ryhmittymällä on tietty oikeudellinen muoto.

Hankintayksikön tulee ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja asennus- tai rakennustyössä taikka palvelun suorituspaikassa noudatettavista suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista. Hankintayksikön tulee vaatia tarjoajia ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet nämä Suomen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioon. Poikkeuksellisen edullisten tarjousten tarkastamista koskevia säännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista annetun lain 8―12 §:ssä säädetään.

Hankintayksiköiden tulee ilmoittaa joka vuosi toukokuun loppuun mennessä tilastointia varten kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot hankinnoistaan.

Hankinnat on ryhmiteltävä hankintamenettelyn, tuotteen tai palveluluokan ja valitun toimittajan kansallisuuden mukaan. Samat seikat on ilmoitettava toteutetuista rakennusurakoista. Neuvottelumenettelyn osalta sopimukset on lisäksi ryhmiteltävä 12―14 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Hankintayksiköiden on lisäksi ilmoitettava niiden sopimusten lukumäärä ja kokonaisarvo, jotka on tehty maailman kauppajärjestön julkisten hankintojen sopimuksen (GPA) poikkeusten perusteella.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi liitteessä D mainittujen valtion keskushallintoviranomaisten tulee ilmoittaa kynnysarvon alittavien hankintojen kokonaisarvo hankintayksiköittäin eriteltynä sekä kynnysarvon ylittävien hankintojen kokonaisarvo ja lukumäärä hankintayksiköittäin eriteltynä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tilastotietojen antamisesta.