Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 300 markkaa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

Perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnetään avustusta enintään 25 markkaa huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia suunnittelukustannuksista.

Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta myös korjaustoimenpiteisiin edellyttäen, että asuinrakennus tai asuinrakennukset sijaitsevat Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevassa lähiössä.

Avustusta korjaustoimenpiteeseen myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Asunto-osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä yhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (809/1991).

Avustus myönnetään asunto-osakeyhtiölle, jonka asuinrakennuksessa tai -rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Korjaustoimenpiteitä koskevassa urakka-tarjouspyynnössä tulee edellyttää, että urakoitsija liittää urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä. Asunto-osakeyhtiön on ennen urakkasopimuksen solmimista varmistettava, että valitulla urakoitsijalla ei ole laiminlyöntejä verojäämätodistuksessa ja työeläkelaitoksen antamassa todistuksessa.

Asunto-osakeyhtiön on ennen avustuksen maksamista annettava vakuutus siitä, että se on toimittanut korjaustoimenpiteiden osalta maksetuista palkoista asianmukaisesti ennakonpidätykset ja lakisääteiset työnantajamaksunsa. Jos korjaustoimenpiteet teetetään urakkasopimuksen perusteella, asunto-osakeyhtiön on vaadittava mainittu vakuutus urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee lisäksi ilmoittaa käyttämänsä aliurakoitsijat.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.

Avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät tulot kuukaudessa eivät saa ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja:

Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.

Tulojen enimmäismääriä korotetaan 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 9 §:n 1 momentin tulorajojen asemasta sovelletaan seuraavia tulorajoja:

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.

Tukea ei voida myöntää, jos hakijaruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Jos avustus myönnetään asunto-osakeyhtiön asuinrakennuksen korjaamiseen yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvalta osalta tai jos kyseessä on useampiasuntoisen vuokratalon korjaaminen, tukea voidaan myöntää, vaikka osa talossa asuvista ruokakunnista ei täytä tuen myöntämisperusteita.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 40 000 markkaa asuin-rakennusta tai asuntoa kohden.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 70 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden, jos vanhuksen tai vammaisen pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisen siirtäminen edellyttää asuinrakennuksen tai asunnon korjaamista.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan edellä 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se ruokakunnan sosiaalinen ja taloudellinen asema huomioonottaen on erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvio sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustettavan kuntoarvion tason on vastattava vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, suoritusohje (KH 90-00183).

Avustusta myönnetään enintään 3 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvioinnin hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta terveyshaitan poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos kunnan viranomainen on todennut asuinrakennuksessa tai asunnossa ilmenevän terveydellisen haittatekijän ja arvioinut korjaustoimenpiteen tarkoituksenmukaiseksi.

Avustusta kosteusvaurion poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos kosteusvaurio korjaamattomana tulisi kunnan viranomaisen arvion mukaan todennäköisesti aiheuttamaan terveydellisen haittatekijän ja korjaustoimenpide arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi.

Avustusta voidaan myöntää enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 25 000 markkaa asuntoa kohden.

Valtion asuntorahasto voi kuitenkin myöntää avustusta enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos tämä harkitaan tarpeelliseksi korjaustoimenpiteitten laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.

Avustusta voidaan myöntää hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikuntaesteen poistamiseksi.

Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytystä hissin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustannuksista tai muun korjaustoimenpiteen hyväksytyistä kustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia edellä mainituista kustannuksista.

Avustusta tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää, jos tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen on tarpeen asumisen tukipalvelujen järjestämiseksi tai tukitai palveluasumista palvelevien yhteis- tai yleistilojen riittäväksi toteuttamiseksi asuinrakennuksessa.

Avustusta myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan myöntää nuorten asuinkäyttöön tarkoitettujen vuokra-asuntojen korjaamista varten silloin, kun nuorten yhteisöt tai nuoret yhdessä korjaavat omatoimisesti hallinnassaan olevan asuinrakennuksen tai asunnon. Nuorella tarkoitetaan tässä päätöksessä alle 30-vuotiasta henkilöä.

Avustusta myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjaustoimenpiteiden tarvikekustannuksista.

Kokeiluluonteisesti voidaan myöntää avustusta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön soveltuvaksi silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon laitosrakennus muutetaan soveltuvaksi erityisryhmien asuinkäyttöön.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta puoltaa avustuksen myöntämistä ja että asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset muodostuvat kohtuullisiksi.

Avustusta myönnetään enintään 25 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustus myönnetään ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tai asunnon tai tällaiseen käyttöön otettavan laitosrakennuksen korjauskustannuksiin sen omistajalle.

Edellä 1 §:n 1, 2 ja 4 kohdissa tarkoitettua avustusta ei myönnetä kunnalle, kuntayhtymälle eikä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta.

Edellä 1 §:n kohdissa 1, 2 ja 4―8 tarkoitettuja avustuksia ei myönnetä samaan korjaustoimenpiteeseen.

Avustettavina kustannuksina ei oteta huomioon kustannusten sitä osuutta, mikä hakijalle on mahdollista saada muuna korvauksena.

Tämän päätöksen nojalla myönnettävän avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun valtion varoista myönnetään hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia korjauskustannuksista.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asuinrakennuksen tai asunnon todennäköinen käyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus.

Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin määrärahojen varaamista tarkoittava päätös on annettu tai korjaustoimenpiteiden tekninen tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Korjaustyö on aloitettava vuoden kuluessa mainitun päätöksen antamisesta, ellei myöntävä viranomainen erityisestä syystä myönnä pidennystä määräaikaan.

Edellä 1 §:n 1―4 ja 7 kohdissa tarkoitetut avustukset myöntää se kunta, jonka alueella korjattava asunto tai asuinrakennus sijaitsee. Valtion asuntorahasto osoittaa tarkoitukseen käytettävät varat.

Edellä 1 §:n 5, 6 ja 8 kohdissa tarkoitetut avustukset myöntää Valtion asuntorahasto. Kunta myöntää kuitenkin kohdassa 5 tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään 18 §:n 2 momentin mukaisiin toimenpiteisiin. Valtion asuntorahasto myöntää 1 §:n kohdissa 3, 5 ja 7 tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle ja 4 kohdassa tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään korotettuna 17 §:n 2 momentin mukaisesti.

Valtion asuntorahasto maksaa kunnan myöntämän korjausavustuksen kunnan ilmoittamalle postisiirtotilille tai muulle pankkitilille edelleen avustuksen saajalle suoritettavaksi.

Valtion asuntorahasto maksaa myöntämänsä korjausavustuksen avustuksen saajalle.

Kunnan on tehtävä Valtion asuntorahastolle vuosittain tilitys sille korjausavustuksina myönnettäviksi osoitettujen varojen käytöstä.

Vuokra-asuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty tämän päätöksen 1 §:n 2 kohdan mukaista avustusta, on käytettävä 8 §:ssä tarkoitettujen ruokakuntien vuokra-asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Vastaavasti on omistusasuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty edellä tarkoitettua avustusta, käytettävä avustuksensaajan omana asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Erityisestä syystä kunta voi myöntää vapautuksen tästä ehdosta.

Mitä 1 momentissa on todettu omistusasunnon käyttämisestä omana asuntona, ei sovelleta, jos avustuksen saaja kuolee tai joutuu pysyvään laitoshoitoon.

Jos hakija on avustuksen saamiseksi antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa avustuksen myöntämiseen tai avustus on suoritettu muutoin virheellisin edellytyk sin tai perusteettomasti, avustuksen myöntäjä määrää avustuksen tai asianomaisen osan siitä takaisin maksettavaksi. Palautettavalle määrälle on suoritettava vuotuista korkoa sen maksupäivästä lukien korkolain 3 §:n 2 momentissa (284/1995) tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, eikä 33 §:n mukaista vapautusta ole myönnetty, tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan edellä 33 §:ssä edellytettynä käyttöaikana, on avustusta vastaava osuus omaisuuden arvosta, kuitenkin enintään myönnetyn avustuksen määrä, palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, jollei avustuksen myöntäjä erityisistä syistä toisin päätä. Jos omaisuus on vakuutettu ja sille tapahtuu vahinko, lasketaan palautettava määrä saatavasta vakuutus- tai muusta korvauksesta vastaavalla tavalla.

Avustuksen saajan on ilmoitettava avustuksen myöntäjälle edellä tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa. Mitä avustuksen saajasta on todettu koskee vastaavasti avustuksen saajan kuolinpesää.

Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut edellä 1 ja 2 momentin mukaisesti määrättyä avustuksen palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai tehnyt määräajassa edellä tarkoitettua ilmoitusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on aiheuttanut edellä 2 momentissa tarkoitetun avustuksen palautusajan ylityksen, valtiolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa (284/1995) tarkoitetun korkokannan mukaaneräpäivästä tai vahinkotapahtuman ollessa kyseessä vahinkotapahtumasta lukien.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia menettelytapaohjeita haku-, myöntämis- ja maksamismenettelystä. Tässä päätöksessä tarkoitettujen avustusten myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965).

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

Kuitenkin jos 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua avustusta on haettu ennen tammikuun 1 päivää 1998, avustusta myönnettäessä sovelletaan, mitä 31 päivänä tammikuuta 1997 annetussa valtioneuvoston päätöksessä asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten jakoperusteista (94/1997) on säädetty.