Yleisen oikeusavun antamista varten valtio ylläpitää oikeusaputoimistoja. Oikeusaputoimistot suorittavat niille yleisestä oikeusavusta annetussa laissa (104/1998) ja muualla laissa tai asetuksessa säädetyt tehtävät. Oikeusaputoimistolla voi olla sivutoimisto tai sivuvastaanotto.

Oikeusministeriö päättää kuntia kuultuaan oikeusaputoimistojen sekä sivutoimistojen ja sivuvastaanottojen sijaintikunnista.

Oikeusaputoimistoa johtaa johtava yleinen oikeusavustaja ja siinä on tarvittava määrä muita yleisiä oikeusavustajia ja muuta henkilökuntaa. Johtava yleinen oikeusavustaja ja yleinen oikeusavustaja ovat virkasuhteessa valtioon.

Johtavan yleisen oikeusavustajan ja yleisen oikeusavustajan kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä riittävä kokemus asianajajan työstä tai tuomarin tehtävien hoitamisesta.

Oikeusministeriö nimittää johtavan yleisen oikeusavustajan ja yleisen oikeusavustajan.

Jokaisen hovioikeuden tuomiopiirin alueella on oikeusaputoimen johtaja. Oikeusaputoimen johtajan tehtävänä on vastata oikeusapupalveluiden tasapuolisesta tarjonnasta hovioikeuden tuomiopiirin alueella. Oikeusaputoimen johtaja toimii samalla yhden oikeusaputoimiston johtavana yleisenä oikeusavustajana. Oikeusaputoimen johtajan hoitaessa yksittäistä toimeksiantoa häneen sovelletaan, mitä yleisestä oikeusavustajasta säädetään.

Oikeusministeriö määrää oikeusaputoimen johtajan hovioikeuden tuomiopiirin alueen johtavista yleisistä oikeusavustajista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Yleisen oikeusavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.

Yleinen oikeusavustaja on asianajajayhdistyksen valvonnan alainen niin kuin asianajajista annetun lain (496/1958) 6, 6 a ja 7 §:ssä säädetään asianajajasta.

Yleinen oikeusavustaja ei saa olla osakkaana, yhtiömiehenä tai jäsenenä asianajotoimintaa harjoittavassa yhtiössä tai muussa yhteisössä. Hänellä ei myöskään saa olla muuta sellaista tehtäväänsä haittaavaa palkattua tointa, josta on oikeus kieltäytyä.

Oikeusaputoimisto voi antaa oikeudellista apua muullekin kuin yleiseen oikeusapuun oikeutetulle henkilölle, jos tällaisen oikeusavun antaminen helpottaa yleisen oikeusaputoiminnan järjestelyä tietyllä alueella ja asianajajan palvelusten saanti paikkakunnalla on vaikeaa. Oikeusaputoimisto voi myös avustaa henkilöä, joka ei saa asianajopalveluja paikkakunnan asianajajilta. Tällöin palveluista peritään täysi korvaus.

Yleisen oikeusavustajan esteellisyydestä on voimassa, mitä asianajajan esteellisyydestä säädetään tai määrätään.

Oikeusaputoimen johtaja ei saa avustaa toimialueenaan olevan hovioikeuspiirin yleisen oikeusavustajan asiakkaan vastapuolta. Muuten eri oikeusaputoimistoissa työskentelevät yleiset oikeusavustajat, elleivät he yksittäisessä asiassa ole esteellisiä, voivat avustaa vastapuolia.

Yleisten oikeusavustajien on annettava toisilleen pyynnöstä virka-apua.

Yleiset oikeusavustajat voivat antaa korvauksetta virka-apua ulkomaisille oikeusapuviranomaisille.

Johtava yleinen oikeusavustaja tai yleinen oikeusavustaja ratkaisee ne asiat, jotka yleisestä oikeusavusta annetun lain nojalla ratkaistaan oikeusaputoimistossa.

Johtava yleinen oikeusavustaja voi kirjallisesti määrätä toimistohenkilön ratkaisemaan oikeusapuhakemukset selvissä asioissa, jos oikeusapu myönnetään hakemuksen mukaisesti.

Oikeusaputoimiston henkilökuntaan kuuluva ja muu tässä laissa tarkoitettuun toimintaan osallistuva henkilö ei saa luvattomasti ilmaista, mitä hän tehtäviään suorittaessaan on saanut tietää oikeusavun pyytäjästä ja tämän asioista.

Yleisen oikeusaputoiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat oikeusministeriölle.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Työskentelyn järjestämisestä oikeusaputoimistossa määrätään tarkemmin oikeusaputoimiston työjärjestyksessä, jonka vahvistaa johtava yleinen oikeusavustaja.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1998.

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Valtion ylläpitämien oikeusaputoimistojen virkoja ensi kertaa täytettäessä virat voidaan täyttää haettavaksi julistamatta. Kuntien yleisten oikeusaputoimistojen vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät, jotka on nimitetty virkaan tai otettu työsuhteeseen vuonna 1996 tai aikaisemmin, nimitetään 4 §:ssä säädettyjen kelpoisuusvaatimusten estämättä saman hovioikeuspiirin alueelle perustettaviin valtion oikeusaputoimistojen virkoihin. Asianomaisen virkamiehen suostumuksella hänet voidaan myös nimittää toisen hovioikeuspiirin alueelle perustettavaan virkaan. Nimittämisestä päättää oikeusministeriö.

Valtion virkaan 3 momentin nojalla nimitetyn henkilön palvelussuhteen ehtojen määräytymisessä otetaan kunnassa hyväksi luettu palveluaika huomioon niin kuin se olisi valtion palvelua. Tällainen henkilö saa pitää kunnan palveluksessa ansaitsemansa lomaoikeuden siirryttyään valtion palvelukseen. Siirtymisvuonna ja sitä seuraavana vuonna hän saa pitää vuosiloman vähintään saman pituisena, kuin se olisi ollut kunnan viranhaltijoita tai työntekijöitä koskevien, siirtohetkellä voimassa olleiden perusteiden mukaan.

Kunnan omistamat huonekalut ja sisustus, kirjat, toimistokoneet, atk-ohjelmat sekä muu viranomaisen kannalta tarpeellinen irtaimisto, jota käytetään yksinomaan yleistä oikeusaputoimistoa varten, sekä oikeusaputoimen arkistot on tämän lain voimaan tullessa luovutettava korvauksetta valtiolle.

Kunta on velvollinen luovuttamaan kolmen vuoden ajaksi tämän lain voimaantulosta valtion oikeusaputoimistolle käyttöoikeuden niihin puhelimiin, kunnan verkkopalvelimeen asetettuihin atk-ohjelmiin ja tietolii- kenneyhteyksiin, jotka ovat tämän lain voimaan tullessa yleisen oikeusaputoimiston käytössä.