Valtion asuntorahaston varoista myönnetään avustuksia ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen tai asuinrakennusten tai tällaiseen käyttöön otettavien laitosrakennusten korjauksiin (korjausavustus) valtion talousarviossa vahvistetun myöntämisvaltuuden rajoissa siten kuin tässä laissa säädetään.

Valtioneuvosto päättää tarkemmin avustusten käyttötarkoituksista, avustusten enimmäismääristä ja muista myöntämisperusteista.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asunnon tai rakennuksen asuinkäyttötarve ja asuinkäyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus. Korjauskustannusten tulee olla kohtuulliset.

Avustuksen myöntävän viranomaisen on tarkistettava, että yleiset edellytykset ovat avustusta myönnettäessä olemassa.

Samaan korjaustoimenpiteeseen ei voida myöntää useampia korjausavustuksia, ellei kyseessä ole saman korjaustoimenpiteen eri vaiheitten avustaminen erikseen.

Avustusta ei voida myöntää korjauskustannusten siihen osaan, johon hakija voi saada muuta korvausta.

Korjausavustus myönnetään rakennuksen tai asunnon omistajalle tai osakkeenomistajalle, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita korjattavaa asuntoa. Avustus voidaan kuitenkin myöntää myös sille, jolle kunnossapitovastuu on lailla tai sopimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti.

Kunnille, kuntayhtymille sekä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta, voidaan myöntää vain 2 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoitettuja avustuksia.

Valtion asuntorahasto myöntää 2 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut korjausavustukset. Kunta myöntää mainitun momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut avustukset. Valtion asuntorahasto myöntää kuitenkin myös nämä avustukset, jos avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle.

Kunta antaa tarvittaessa lausunnon hakemuksesta silloin, kun avustuksen myöntäminen kuuluu Valtion asuntorahaston toimivaltaan.

Kunnan tehtävät ja vastuu ovat avustuksia myönnettäessä sillä kunnalla, jossa korjattava asunto tai asuinrakennus sijaitsee, jolleivät kunnat keskenään toisin sovi.

Valtion asuntorahasto osoittaa kunnille kuntakohtaiset myöntämisvaltuudet ottaen huomioon valtion talousarvion sekä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston päätöksen. Ympäristöministeriö voi tarvittaessa säätää kuntakohtaisten myöntämisvaltuuksien osoittamisen yleisistä perusteista.

Korjausavustus maksetaan hyväksytyistä korjauskustannuksista työn edistymisen mukaan myöntämispäätöksessä asetettavien tarkempien ehtojen ja hyväksyttävän selvityksen perusteella.

Valtion asuntorahasto maksaa myöntämänsä korjausavustuksen avustuksen saajalle.

Valtion asuntorahasto maksaa kunnan myöntämän korjausavustuksen kunnan ilmoittamalle postisiirtotilille tai muulle pankkitilille edelleen avustuksen saajalle suoritettavaksi.

Kunnan on tehtävä Valtion asuntorahastolle vuosittain tilitys sille korjausavustuksina myönnettäviksi osoitettujen varojen käytöstä.

Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin avustuspäätös on annettu tai korjaustoimenpiteiden tekninen tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty, ellei avustuksen myöntäjä erityisestä syystä toisin päätä.

Korjaustyö on aloitettava vuoden kuluessa 1 momentissa mainitusta päätöksestä, jollei avustuksen myöntäjä erityisestä syystä myönnä pidennystä määräaikaan.

Asuntoa tai asuinrakennusta, jonka korjaamiseen on myönnetty 2 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa mainittu avustus, on käytettävä avustuksensaajan ja hänen ruokakuntansa tai muun kyseisen korjausavustuksen saannin edellytykset täyttävän ruokakunnan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Erityisestä syystä avustuksen myöntäjä voi myöntää vapautuksen käyttörajoituksesta.

Jos asunto tai asuinrakennus tuhoutuu vahinkotapahtuman yhteydessä käyttörajoitusaikana, voi avustuksen myöntäjä määrätä maksettavaksi takaisin mahdollisesta vakuutuskorvauksesta sen osan, joka vastaa avustuksen osuutta asunnon tai rakennuksen arvosta avustuksen myöntämisaikaan.

Avustuksensaajan on ilmoitettava avustuksen myöntäjälle käyttötarkoituksen muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta viimeistään kuukauden kuluessa tapahtumasta.

Edellä 10 §:n 1 momentin nojalla takaisin maksettavalle määrälle on suoritettava vuotuista korkoa avustuksen maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Milloin avustuksensaaja ei ole maksanut 10 §:n mukaisesti määrättyä avustusta tai sen osaa taikka 1 momentin mukaista korkoa Valtion asuntorahastolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai tehnyt määräajassa 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua ilmoitusta, Valtion asuntorahastolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä tai käyttötarkoituksen muutoksesta taikka vahinkotapahtumasta lukien.

Hakija, joka on tyytymätön Valtion asuntorahaston, kunnan taikka kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen viranhaltijan tekemään päätökseen tässä laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä tarkoitetussa asiassa, saa hakea päätökseen oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen tehneelle viranomaiselle ja kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen viranhaltijan päätöksestä kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Valtion asuntorahaston ja kunnan päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla postiosoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) säädetään.

Henkilö, joka suorittaa hänelle tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan uskottuja tehtäviä, on toimistaan vastuussa niin kuin virkamies.

Valtion asuntorahasto ja kunnat valvovat myöntämiensä avustusten osalta avustusvarojen käyttöä sekä käyttörajoitusten noudattamista. Valvovalla viranomaisella on oikeus saada nähtäväkseen valvonnan toteuttamiseksi tarpeelliset asiakirjat.

Valtion asuntorahasto valvoo kuntien menettelyä avustusten myöntämisessä sekä avustusmenettelyyn liittyvissä asioissa. Jos kunta on menetellyt annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti eikä virhe tai laiminlyönti ole vähäinen, Valtion asuntorahasto voi jättää avustusmäärän kokonaan tai osittain maksamatta kunnalle tai periä kunnalta korvauksena kunnan myöntämän avustusmäärän kokonaan tai osittain takaisin Valtion asuntorahastolle.

Jos kyseessä on perusteettomasti myönnetty avustus, on korvaukselle maksettava korkoa avustuksen maksupäivästä lukien korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Korvauksena maksettavalle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan korvauksen maksamiselle määrätystä eräpäivästä lukien.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tätä lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen myönnettäviin korjausavustuksiin.