Asunto-osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä yhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (809/1991).

Avustus myönnetään asunto-osakeyhtiölle, jonka asuinrakennuksessa tai -rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää avustusta, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 300 markkaa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

Korjaustoimenpiteitä koskevassa urakka-tarjouspyynnössä tulee edellyttää, että urakoitsija liittää urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä. Asunto-osakeyhtiön on ennen urakkasopimuksen solmimista varmistettava, että valitulla urakoitsijalla ei ole laiminlyöntejä verojäämätodistuksessa ja työeläkelaitoksen antamassa todistuksessa.

Asunto-osakeyhtiön on ennen avustuksen maksamista annettava vakuutus siitä, että se on toimittanut korjaustoimenpiteiden osalta maksetuista palkoista asianmukaisesti ennakonpidätykset ja lakisääteiset työnantajamaksunsa. Jos korjaustoimenpiteet teetetään urakkasopimuksen perusteella, asunto-osakeyhtiön on vaadittava mainittu vakuutus urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee lisäksi ilmoittaa käyttämänsä aliurakoitsijat.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.

Avustusta myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää avustusta enintään 25 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia suunnittelukustannuksista.

Avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

Tulojen enimmäismääriä korotetaan 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden.

Erityisestä syystä voidaan avustus myöntää, vaikka hakijaruokakunnan tulot vähäisessä määrin ylittäisivät tässä pykälässä tarkoitetut tulorajat.

Tukea ei voida myöntää, jos hakijaruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämäton ruokakunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Jos avustus myönnetään asunto-osakeyhtiön asuinrakennuksen korjaamiseen yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvalta osalta tai jos kyseessä on useampiasuntoisen vuokratalon korjaaminen, tukea voidaan myöntää, vaikka osa talossa asuvista ruokakunnista ei täytä tuen myöntämisperusteita.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 40 000 markkaa asuin-rakennusta tai asuntoa kohden.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 70 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden, jos vanhuksen tai vammaisen pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisen siirtäminen edellyttää asuinrakennuksen tai asunnon korjaamista.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan edellä 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se ruokakunnan sosiaalinen ja taloudellinen asema huomioonottaen on erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvio sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustettavan kuntoarvion tason on vastattava vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, suoritusohje (KH 90-00183).

Avustusta myönnetään enintään 3 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvioinnin hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta terveyshaitan poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos kunnan viranomainen on todennut asuinrakennuksessa tai asunnossa ilmenevän terveydellisen haittatekijän ja arvioinut korjaustoimenpiteen tarkoituksenmukaiseksi.

Avustusta kosteusvaurion poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos kosteusvaurio korjaamattomana tulisi kunnan viranomaisen arvion mukaan todennäköisesti aiheuttamaan terveydellisen haittatekijän ja korjaustoimenpide arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi.

Avustusta voidaan myöntää enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 25 000 markkaa asuntoa kohden.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos tämä harkitaan korjaustoimenpiteitten laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi tarpeelliseksi.

Avustusta voidaan myöntää hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytystä hissin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustannuksista tai muun korjaustoimenpiteen hyväksytyistä kustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia edellä mainituista kustannuksista.

Avustusta tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää, jos tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen on tarpeen asumisen tukipalvelujen järjestämiseksi tai tukitai palveluasumista palvelevien yhteis- tai yleistilojen riittäväksi toteuttamiseksi asuinrakennuksessa.

Avustusta myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan myöntää nuorten asuinkäyttöön tarkoitettujen vuokra-asuntojen korjaamista varten silloin, kun nuorten yhteisöt tai nuoret yhdessä korjaavat omatoimisesti hallinnassaan olevan asuinrakennuksen tai asunnon. Nuorella tarkoitetaan tässä päätöksessä alle 30-vuotiasta henkilöä.

Avustusta myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjaustoimenpiteiden tarvikekustannuksista.

Kokeiluluonteisesti voidaan myöntää avustusta laitosrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön soveltuvaksi.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta puoltaa avustuksen myöntämistä ja että asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset muodostuvat kohtuullisiksi.

Avustusta myönnetään enintään 25 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustus myönnetään ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan tai tällaiseen käyttöön otettavan asuinrakennuksen tai asunnon korjauskustannuksiin sen omistajalle.

Edellä 1 §:n 1, 2 ja 4 kohdissa tarkoitettua avustusta ei myönnetä kunnalle, kuntayhtymälle eikä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta.

Edellä 1 §:n kohdissa 1, 2 ja 4―8 tarkoitettuja avustuksia ei myönnetä samaan korjaustoimenpiteeseen.

Avustusta ei myönnetä siltä osin, kun hakijalla on mahdollisuus muutoin saada korvaus aiheutuvista kustannuksista.

Tämän päätöksen nojalla myönnettävän avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun valtion varoista myönnetään hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia korjauskustannuksista.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asuinrakennuksen tai asunnon todennäköinen käyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus.

Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin määrärahojen varaamista tarkoittava päätös on annettu tai korjaustoimenpiteiden tekninen tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Korjaustyö on aloitettava vuoden kuluessa mainitun päätöksen antamisesta, ellei myöntävä viranomainen erityisestä syystä myönnä pidennystä määräaikaan.

Edellä 1 §:n 1―4 ja 7 kohdissa tarkoitetut avustukset myöntää se kunta, jonka alueella korjattava asunto tai asuinrakennus sijaitsee. Valtion asuntorahasto osoittaa tarkoitukseen käytettävät varat.

Edellä 1 §:n 5, 6 ja 8 kohdissa tarkoitetut avustukset myöntää Valtion asuntorahasto. Kunta myöntää kuitenkin kohdassa 5 tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään yksinomaan liikuntaesteen poistamiseen. Valtion asuntorahasto myöntää 1 §:n kohdissa 3, 5 ja 7 tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle ja 4 kohdassa tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään korotettuna 15 §:n 2 momentin mukaisesti.

Valtion asuntorahasto maksaa kunnan myöntämän korjausavustuksen kunnan käytössä olevalle valtion postisiirtotilille edelleen avustuksen saajalle suoritettavaksi.

Valtion asuntorahasto maksaa myöntämänsä korjausavustuksen avustuksen saajalle.

Kunnan on tehtävä Valtion asuntorahastolle vuosittain tilitys sille korjausavustuksina myönnettäviksi osoitettujen varojen käytöstä.

Vuokra-asuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty tämän päätöksen 1 §:n 2 kohdan mukaista avustusta, on käytettävä 6 §:ssä tarkoitettujen ruokakuntien vuokra-asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Vastaavasti on omistusasuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty edellä tarkoitettua avustusta, käytettävä avustuksensaajan omana asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Erityisestä syystä kunta voi myöntää vapautuksen tästä ehdosta.

Mitä 1 momentissa on todettu omistusasunnon käyttämisestä omana asuntona, ei sovelleta, jos avustuksen saaja kuolee tai joutuu pysyvään laitoshoitoon.

Jos hakija on avustuksen saamiseksi antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa avustuksen myöntämiseen tai avustus on suoritettu muutoin virheellisin edellytyk sin tai perusteettomasti, avustuksen myöntäjä määrää avustuksen tai asianomaisen osan siitä takaisin maksettavaksi. Palautettavalle määrälle on suoritettava vuotuista korkoa sen maksupäivästä lukien korkolain 3 §:n 2 momentissa (284/1995) tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, eikä 31 §:n mukaista vapautusta ole myönnetty, tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan edellä 31 §:ssä edellytettynä käyttöaikana, on avustusta vastaava osuus omaisuuden arvosta, kuitenkin enintään myönnetyn avustuksen määrä, palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, jollei avustuksen myöntäjä erityisistä syistä toisin päätä. Jos omaisuus on vakuutettu ja sille tapahtuu vahinko, lasketaan palautettava määrä saatavasta vakuutus- tai muusta korvauksesta vastaavalla tavalla.

Avustuksen saajan on ilmoitettava avustuksen myöntäjälle edellä tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa. Mitä avustuksen saajasta on todettu koskee vastaavasti avustuksen saajan kuolinpesää.

Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut edellä 1 ja 2 momentin mukaisesti määrättyä avustuksen palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai tehnyt määräajassa edellä tarkoitettua ilmoitusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on aiheuttanut edellä 2 momentissa tarkoitetun avustuksen palautusajan ylityksen, valtiolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa (284/1995) tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä tai vahinkotapahtuman ollessa kyseessä vahinkotapahtumasta lukien.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia menettelytapaohjeita haku- ja myöntämismenettelystä. Tässä päätöksessä tarkoitettujen avustusten myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965).

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1997.

Tätä päätöstä sovelletaan myös myönnettäessä avustuksia aiempina vuosina korjaustoimintaan osoitetuista, käyttämättä jääneistä määrärahoista.