Kotitalouksissa suoritettavaa työtä edistetään tämän lain mukaisesti. Työn edistämiseksi maksetaan valtion varoista tukea (tuki kotitaloustyöhön) kotitaloustyön suorittaneelle yritykselle.

Mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan myös tavanomaisella kotitaloustyö-, hoivaja hoitoalalla toimivaan yhteisöön.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan kotitalouteen, johon kuuluvien henkilöiden vakituinen asunto sijaitsee Itä-Suomen läänissä tai Länsi-Suomen läänissä.

Kotitaloudella tarkoitetaan tässä laissa henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa asunnossa. Kotitaloudella tarkoitetaan myös yksin asuvaa.

Tässä laissa tarkoitettu tuki myönnetään tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella.

Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä sellaisia terveyden- ja sairaudenhoitopalveluja, joiden myynti on arvonlisäverolain (1501/1993) 34—36 §:ssä säädetty verovapaaksi. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaustai asennustyötä.

Tukea ei myönnetä yritystoimintaa harjoittavan henkilön yrityksellään omassa vakituisessa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa teettämästä työstä. Arvioitaessa sitä, ketä pidetään yritystoimintaa harjoittavana henkilönä, sovelletaan mitä työttömyysturvalain (602/1984) 1 a §:ssä säädetään.

Tuen suuruus on 40 prosenttia työstä maksetun palkkion määrästä, kuitenkin enintään 33 markkaa tunnilta. Tukea voidaan myöntää kotitaloutta kohti enintään 150 tunnilta kalenterivuodessa.

Työvoima- ja elinkeinokeskus pitää rekisteriä niistä yrityksistä, joiden suorittamasta työstä voidaan maksaa tukea.

Yritys poistetaan rekisteristä, jos se ei täytä enää niitä edellytyksiä, jotka tässä laissa on asetettu rekisteriin merkitsemiselle. Yritys voidaan myös poistaa rekisteristä, jos se on saanut tukea vastoin tämän lain säännöksiä. Ennen rekisteristä poistamista yritykselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain (598/1982) 15 §:ssä säädetään.

Tukea koskeva hakemus tehdään kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Työvoima- ja elinkeinokeskus päättää tuen myöntämisestä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa tuen kuukausittain jälkikäteen.

Tuen käyttöä valvoo työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ja sen valtuuttamilla on oikeus tarkastaa yrityksen liiketoimintaa tuen hakemisen ja käytön valvonnan edellyttämässä laajuudessa sekä saada tarkastuksen edellyttämät asiakirjat ja muu aineisto käyttöönsä tuen saajalta. Tuen saaja on muutoinkin velvollinen avustamaan tarkastuksessa.

Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa tukea makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Tuen takaisinperintään ryhtymisestä päättää työvoima- ja elinkeinokeskus, joka myös huolehtii tarvittavista takaisinperintätoimenpiteistä.

Tässä laissa tarkoitetun työn tilanneen kotitalouden ja työn suorittaneen yrityksen tulee ilmoittaa työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämällä tavalla tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot sekä muut järjestelmän seurannan kannalta tarpeelliset tiedot.

Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos sekä eläkesäätiö ovat velvollisia antamaan maksutta työvoima- ja elinkeinokeskukselle tämän lain toimeenpanossa tarvittavia tietoja.

Asianomainen ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999.

Yrityksellä on oikeus tukeen sellaisen työn perusteella, joka on tehty tämän lain tultua voimaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tukea voidaan maksaa yhtä kotitaloutta kohti vuodelta 1997 enintään 40 tunnilta.