Tämä päätös koskee nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä, varastointia ja säilyttämistä, nestekaasun käyttö- ja käsittelylaitteistoja sekä niiden asentamista ja huoltamista.

Tämän päätöksen luvut 4, 5, 6 ja 7 eivät koske 2 §:ssä määriteltyä nestekaasun pienkäyttöä.

Tämän päätöksen lisäksi on noudatettava, mitä vaarallisia aineita sisältävien säiliöiden merkinnöistä sekä käyttö-, käsittely-, varasto- ja säilytyspaikkojen kieltomerkeistä erikseen on säädetty valtioneuvoston päätöksissä (421/1989) ja (976/1994).

Varastoiduksi ja säilytettäväksi nestekaasun määräksi katsotaan pullojen osalta nestekaasupulloon merkitty nestekaasun suurin sallittu määrä. Kertakäyttöisten nestekaasurasioiden osalta nestekaasun määräksi katsotaan rasiaan merkitty nestekaasun määrä. Muiden säiliöiden osalta varastoiduksi nestekaasumääräksi katsotaan yhden säiliötilavuuden kuutiometrin vastaavan 500 kg nestekaasua.

Jos säilytettävä tai varastoitava nestekaasumäärä pulloissa on yli 25 kg, sijoituspaikka on merkittävä vähintään yhdellä selvästi näkyvällä taululla. Taulun pohjan tulee olle valkoinen ja taulussa tulee olla vähintään 5 cm korkein mustin painokirjaimin sanat ''NESTEKAASUA ― FLYTGAS''. Taulun reunuksen tulee olla punainen. Lisäksi taulussa tulee olla valtioneuvoston päätöksen (976/1994) mukainen kieltomerkki.

Nestekaasupullojen rakenneaineena tulee olla teräs, alumiini tai muu lujuudeltaan ja ominaisuuksiltaan nestekaasukäyttöön sopiva rakenneaine. Nestekaasupullon tunnusväri on harmaa.

Nestekaasupullon pulloventtiili tulee varustaa jousikuormitetulla varoventtiilillä. Varoventtiilin puhallustehon tulee olla riittävä ja avautumispaine saa olla enintään 40 bar. Nestekaasupulloon tulee vaihtaa vesipainekokeen tekemisen yhteydessä uusi venttiili.

Kotitalouskäyttöön tarkoitetun nestekaasupullon pulloventtiilin ulostuloaukko on varustettava aukkoon lujasti ja kaasutiiviisti kiinnittyvällä suojahatulla tai -mutterilla. Jos pulloventtiilissä on kaksi erillistä sulkulaitetta, suojahatun ei tarvitse olla kaasutiivis.

Moottorikaasupulloissa varoventtiilin saa korvata liikavirtausventtiilillä. Moottorikaasupulloissa tulee olla kaulus ja kauluksen värin tulee olla punainen. Moottorikaasupullossa tulee olla nousuputki.

Kertakäyttöisen nestekaasurasian päällyksen tulee olla metallia. Päällys tulee mitoittaa, valmistaa ja testata siten, että se kestää normaalikäytössä siihen kohdistuvat mekaaniset, termiset ja kemialliset rasitukset.

Nestekaasurasioissa tulee olla riittävät käyttöohjeet ja varoitusmerkinnät. Merkinnät tulee tehdä sekä suomen että ruotsin kielellä.

Nestekaasupulloja ei saa sijoittaa löylyhuoneeseen.

Käyttölaitteita saa sijoittaa vain sellaisiin huonetiloihin, joiden suuruus ja ilmanvaihto ovat riittävät. Sijoitustilan ilmanvaihtotarvetta määritettäessä on otettava huomioon nestekaasun käyttölaitteen sekä mahdollisten muita polttoainetta samanaikaisesti käyttävien laitteiden riittävä palamisilman tarve sekä tyydyttävää sisäilmastoa koskevat vaatimukset.

Käyttölaitteet on sijoitettava siten, että läheisyydessä olevat esineet ja pinnat eivät lämpene turvallisuutta vaarantavalla tavalla.

Jos käyttölaitteen toiminta edellyttää sen sijoitustilan koneellista ilmanvaihtoa, tulee käyttölaite varustaa laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei koneellinen ilmanvaihto ole toiminnassa.

Käyttölaite tulee liittää savukaasujen poistohormiin tai sen savukaasujen poisto on varmistettava muulla tavoin siten, että palamisessa syntyvien aineiden sallittuja enimmäispitoisuuksia ei oleskeluvyöhykkeellä ylitetä. Jos savukaasujen poistojärjestelmä on varustettu sulkulaitteella tai koneellisella poistolla, tulee käyttölaite varustaa laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei savukaasujen poisto ole esteetön tai koneellinen poisto toiminnassa.

Savukaasujen poisto on sijoitettava ulos niin, ettei siitä palaudu sisään johdettavan ilmavirran mukana haitallista määrää savukaasuja.

Kun käytetään lämmitintä tiloissa, joissa yövytään, tulee erityistä huomiota kiinnittää palamisilman saannin riittävyyteen. Lisäksi lämmitin on liitettävä joko savukaasujen poistohormiin tai on käytettävä CO ₂ -varmistimella varustettuja lämmittimiä.

Käyttölaitteissa tulee olla liekinvalvontalaite. Liekinvalvontalaitetta ei vaadita laitteissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan ulkona tapahtuvaan valvottuun käyttöön.

Nestekaasulaitteiden tulee soveltua käytettäväksi niissä lämpötiloissa, joihin ne käyttöolosuhteissa joutuvat.

Sisäkäyttöön tarkoitettujen, kotitaloudessa käytettävien laitteiden nimellispaineen tulee olla 30 mbar. Laitteiden tulee toimia moitteettomasti, kun niiden kaasun tuloyhteessä vallitsee 28―35 mbar paine.

Nestekaasuletkujen tulee kestää nestekaasun jatkuvaa vaikutusta ja niiden tulee olla nestekaasukäyttöön tarkoitettuja. Kotitaloudessa käytettävien keskipaineletkujen tulee soveltua käytettäväksi ―30 °C lämpötilaan asti.

Kotitaloudessa käytettävän letkun sisähalkaisijan tulee olla 10 mm ja paineenkestävyyden vähintään 15 bar.

Letkun merkinnöistä tulee selvitä letkun soveltuvuus nestekaasulle, suurin sallittu käyttöpaine ja käyttölämpötila-alue sekä letkun valmistusvuosi.

Kotitaloudessa käytettävän paineensäätimen nimellispaineen tulee olla 30 mbar eikä säätimen paine saa olla säädettävissä. Paineensäätimien tulee toimia turvallisesti - 30°C lämpötilassa ja soveltua käytettäväksi niissä lämpötiloissa, joihin ne käyttöolosuhteissa joutuvat.

Paineensäädintä tulee seurata käyttöohje.

Sisätiloissa paineensäädin on aina kiinnitettävä suoraan pulloventtiiliin. Pulloventtiili toimii tässä tapauksessa pääsulkuventtiilinä. Kahden tai useamman nestekaasupullon kytkeminen toisiinsa käyttöä varten on sisätiloissa kielletty.

Nestekaasuletkun enimmäispituus saa olla 1,2 metriä.

Rakenteiden läpivienneissä tulee käyttää metalliputkea. Läpivienneissä kaasuputki on suojattava. Läpivienneissä putkea ei saa haaroittaa eikä siinä saa olla liitoksia. Samassa huonetilassa olevien rakenneosien ja kalusteiden läpiviennit saa tehdä letkulla. Läpivienneissä letku tulee suojata.

Jos yhdestä pullosta johdetaan nestekaasua useampaan käyttölaitteeseen, paineensäädin yhdistetään letkulla metalliseen haaroituskappaleeseen. Haaroituskappaleelta nestekaasu voidaan johtaa letkulla suoraan käyttölaitteelle tai haaroituskappale voidaan liittää suoraan putkistoon. Putkiston ja käyttölaitteen välissä saa käyttää letkua.

Putkisto ja haaroituskappale tulee kiinnittää tukevasti.

Pullojen liittämisen putkistoon, automaattiseen vaihtoventtiiliin tai metalliseen haaroituskappaleeseen saa tehdä enintään 70 cm pituisella letkulla. Jos kaasun käyttöpaine on yli 200 mbar, käytettävän letkun tulee olla suurpaineletkua.

Yhden pullon käytössä paineensäädin on kiinnitettävä suoraan pulloventtiiliin.

Kahden tai useamman pullon rinnakkaiskäytössä voidaan käyttää automaattista vaihtoventtiiliä. Jos automaattista vaihtoventtiiliä ei käytetä, tulee pullojen yhteinen paineensäädin kiinnittää metalliseen yhdyskappaleeseen. Paineensäädin voidaan asentaa myös suoraan jokaisen pullon venttiiliin.

Kahden tai useamman pullon rinnakkaiskäytössä automaattisen vaihtoventtiilin tai metallisen yhdyskappaleen kummallakin tulopuolella tulee olla sulkuventtiili.

Sisälle johdettavassa kaasuputkessa paine saa olla enintään 200 mbar. Jos sisälle johdettavassa kaasuputkessa paine on yli 30 mbar, paineensäätimessä tai välittömästi sen jälkeen tulee olla varolaite.

Yhdyskappaleet ja vaihtoventtiilit sekä paineensäätimet tulee aina kiinnittää luotettavasti.

Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevissa pulloissa pulloventtiilit voivat toimia pääsulkuventtiileinä.

Kaasuputken sisääntulossa välittömästi sisääntulon jälkeen tulee olla toinen pääsulkuventtiili. Kun kaasua johdetaan kahteen tai useampaan huoneistoon, jossa kaasua käytetään, kunkin huoneiston sisäpuolelle tulee asentaa oma pääsulkuventtiili.

Pääsulkuventtiili tulee aina merkitä selkeästi.

Jos käyttölaitteita on useampi kuin yksi, haaroituskappaleessa tai siitä lähtevässä putkessa ennen jokaista käyttölaitetta tulee olla laitekohtainen sulkuventtiili.

Veneen kaasulaitteistossa nestekaasu tulee muussa kuin moottoripolttoainekäytössä ottaa säiliöistä höyrymäisenä. Kaasulaitteistot tulee suunnitella ja asentaa siten että estetään kaasuvuodot ja räjähdysvaara ja että on mahdollista tarkastaa niiden tiiviys. Käytettävien rakenneaineiden ja komponenttien tulee olla kaasukäyttöön tarkoitettuja ja niiden tulee kestää niitä rasituksia, joille ne joutuvat alttiiksi veneilyolosuhteissa.

Kaasulaitteiden jokainen poltin tulee olla varustettu liekinvalvontalaitteella. Jokaiselle kaasulaitteelle on oltava oma erillinen haaralinja kaasuverkostossa ja kaasun tulo kullekin kaasulaitteelle tulee olla suljettavissa erillisellä venttiilillä. Ilmanvaihdon on oltava riittävä estämään palamistuotteista ja nestekaasupäästöistä aiheutuvat vaarat.

Kaikissa veneissä, joissa on kiinteästi asennettu kaasulaitteisto, tulee kaasupullot säilyttää suljetussa tilassa. Säilytystilan on oltava erotettu kaasutiiviisti veneen asuintiloista siten, että sinne on pääsy ainoastaan ulkokautta. Säilytystilasta on oltava tuuletus suoraan ulos veneen ulkopuolelle. Jokainen kiinteästi asennettu kaasulaitteisto on koekäytettävä asentamisen jälkeen.

Kaasulaitteistot tulee suunnitella ja asentaa siten, että estetään kaasuvuodot ja räjähdysvaara ja että on mahdollista tarkastaa lait- teistojen tiiviys.

Käytettävien rakenneaineiden ja komponenttien tulee olla kaasukäyttöön tarkoitettuja ja niiden tulee kestää niitä rasituksia, joille ne joutuvat alttiiksi käyttöolosuhteissa ja liikenteessä.

Jokaiselle kaasulaitteelle on oltava oma erillinen haaralinja kaasuverkostossa ja kaasun tulo kullekin kaasulaitteelle tulee olla suljettavissa erillisellä venttiilillä.

Nestekaasua saa johtaa ajoneuvon asuintiloihin enintään 30 mbar nimellispaineella.

Kaasulaitteiden jokainen poltin tulee olla varustettu liekinvalvontalaitteella.

Kaasupullot tulee säilyttää korin sisätilasta erotetussa erillisessä pullotilassa, joka asuintiloihin nähden on kaasutiivis. Pullotilasta tulee olla tuuletus suoraan ulkoilmaan. Kaasupullot saa sijoittaa myös korin ulkopuolelle ajoneuvon rakenteisiin kiinnitettyyn telineeseen. Telineissä olevat pullot on suojattava lukittavalla, vähintään pullojen yläosan peittävällä kotelolla.

Ajoneuvon sisätilan lämmittämiseen käytettävän lämmittimen ja veden lämmittimen on oltava suljetun järjestelmän mukaisia.

Ajoneuvon ilmanvaihdon on oltava riittävä estämään palamistuotteista ja pienistä nestekaasupäästöistä aiheutuvat vaarat. Ilmanvaihdon mitoituksessa tulee ottaa huomioon sekä kaasua käyttävät jatkuvatoimiset kaasulaitteet että sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Ajoneuvo, jonka sisätilaan on asennettu avoliekkisiä käyttölaitteita, on varustettava painovoimaisella vähimmäisilmanvaihdolla siten, että vähintään yksi ilmanvaihtoaukko sijoitetaan sekä lattian että katon rajaan tai kattoon. Nämä vähimmäisilmanvaihtoon kuuluvat ilmanvaihtoaukot eivät saa olla suljettavia.

Palamiskaasujen poistohormi tulee johtaa suoraan ulos ajoneuvon katon tai seinän läpi turvalliseen paikkaan.

Ajoneuvo tulee varustaa kilvellä, joka ilmoittaa ajoneuvossa oleskelevien henkilöiden enimmäismäärän. Lisäksi kilvessä tulee kieltää niiden ilmanvaihtoaukkojen sulkeminen, joissa ei ole sulkemismekanismia.

Ajoneuvo tulee varustaa vähintään yhdellä pakkasenkestävällä, A-B II-E-luokan käsisammuttimella.

Kaasulaitteisto on koekäytettävä asentamisen jälkeen.

Nestekaasupullot on sijoitettava siten, että ne eivät pääse kuumenemaan eivätkä ole alttiita mekaaniselle vahingoittumiselle. Nestekaasupullot tulee varastoida lukitussa tilassa tai muuten sellaisessa paikassa, johon asiattomien pääsy on estetty.

Nestekaasupullojen varastointi- ja säilytystilan tulee olla asianmukaisesti tuulettuva.

Pulloja ei saa varastoida tai säilyttää poistumisteiden välittömässä läheisyydessä eikä portaiden alla.

Täydet ja tyhjät pullot tulee sijoittaa erikseen ja merkitä sijoituspaikat selvästi. Nestekaasupullot tulee sijoittaa siten, että pullot voidaan tulipalon uhatessa poistaa nopeasti varastosta.

Varastoitavien täysien pullojen venttiilien suojushattujen tai -mutterien tulee olla kiinnitettynä paikoilleen. Täydet pullot tulee sijoittaa pystyasentoon venttiili ylöspäin.

Sisätiloissa saa varastoida nestekaasua enintään 1000 kg. Varasto ei kuitenkaan saa sijaita rakennuksessa, jossa on asuin-, majoitus-, päivähoito-, toimisto- tai kokoontumishuoneistoja. Jos varastoitavan nestekaasun määrä on yli 100 kg, nestekaasupullot tulee varastoida erillisessä varastotilassa, josta ovi avautuu suoraan ulos. Varastotilan oviaukko ei saa olla 1 metriä lähempänä rakennuksen muuta ovea, ikkunaa tai aukkoa. Varastotilan seinien, lattian ja katon tulee olla tehty vähintään luokan A 60 rakennusosista.

Varastotila on varustettava vähintään kahdella ilmanvaihtoaukolla, joista toinen sijoitetaan lattian rajaan ja toinen seinän yläreunaan. Kummankin aukon vapaan pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 % tilan lattian pinta-alasta. Tuuletusaukot on varustettava tiheällä, palamattomasta ja säänkestävästä aineesta tehdyllä verkolla tai säleiköllä.

Nestekaasuvarastossa ei saa varastoida muuta palavaa tavaraa. Varastotilassa ei saa täyttää eikä tyhjentää nestekaasupulloja.

Ulkona varastoitavat nestekaasupullot on suojattava katoksella säärasituksia vastaan. Katoksen katteen tulee olla vähintään luokkaa K 1, ja mahdolliset seinärakennelmat on runkorakennetta lukuunottamatta tehtävä palamattomista rakennustarvikkeista.

Ulkovarastoissa tulee olla riittävä alkusammutuskalusto. Yli 50 tonnin pullovarastoissa tulee olla käytettävissä kiinteä sammutusvesilähde.

Maanpäällisen kiinteän nestekaasun varastosäiliön tai säiliöryhmän tulee sijaita riittävällä suojaetäisyydellä ulkopuolisista kohteista. Varastosäiliöiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon säiliölle tapahtuvan vahingon mahdollisuus sekä ulkopuolisen kohteen tyyppi siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa jää riittävästi aikaa ulkopuolisen kohteen evakuoimiseen.

Nestekaasusäiliön sijoituksessa tulee ottaa huomioon ulkopuolinen toiminta siten, ettei siitä aiheudu onnettomuusvaaran lisääntymistä nestekaasun varastoinnille. Huomioonotettavia ulkopuolisia kohteita ovat mm palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavat kohteet, paineellisia laitteistoja sisältävät laitokset, sähkölinjat ja sähköistetyt rautatiet.

Vähimmäisetäisyydet eri kohteisiin ovat seuraavat:

Edellä mainittuja vähimmäisetäisyyksiä voidaan pienentää, jos rakenteellisilla suojauksilla voidaan estää syttymättömästä kaasuvuodosta, kaasupilviräjähdyksestä, palavan vuodon lämpösäteilystä ja säiliön repeämisestä syntyvät vaikutukset.

Yli 200 tonnin maanpäällisten nestekaasuvarastojen suojaetäisyydet määrätään erikseen tapauskohtaisesti turvallisuusanalyysin pohjalta.

Kaikkien maanpäällisten, kiinteiden nestekaasun säiliövarastojen etäisyys hoitolaitoksiin (sairaalat, vanhainkodit ja vastaavat) tulee olla sellainen, että nestekaasun varastoinnista ei aiheudu vaaraa kyseisiin kohteisiin. Yli 5 tonnia nestekaasua sisältävän säiliövaraston ohjeellinen vähimmäisetäisyys näihin kohteisiin on 300 metriä.

Pallosäiliöiden tulee sijaita toisistaan vähintään suuremman säiliön halkaisijan etäisyydellä. Lieriömäisten säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 3 m enintään 5 tonnin säiliöille ja 5 m yli 5 tonnin säiliöille. Etäisyys määräytyy aina suuremman säiliön perusteella. Säiliöryhmässä saa olla enintään 4 säiliötä. Jokaisessa säiliöryhmässä olevan säiliön etäisyyden jokaisessa toisessa säiliöryhmässä olevasta säiliöstä tulee olla vähintään 10 metriä. Varastoalueella oleva pullovarasto katsotaan säiliöryhmäksi.

Nestekaasusäiliön ja happisäiliön keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä. Nestekaasusäiliön ja palavan nesteen säiliön keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 10 metriä ja lisäksi nestekaasusäiliön etäisyyden palavan nesteen säiliön vallin reunasta tulee olla vähintään 5 metriä. Maanpäällistä kiinteätä nestekaasusäiliötä ei saa sijoittaa ahtaaseen pihaan, jota ympäröi joka puolelta asuin- tai muita rakennuksia.

Kiinteätä nestekaasusäiliötä ei saa sijoittaa rakennuksen sisälle.

Kiinteän nestekaasusäiliön alla ja ympärillä oleva maa on tasattava vähintään 3 metrin etäisyydeltä siten, että nestekaasua ei pääse kerääntymään maassa oleviin kuoppiin tai painaumiin. Säiliön ympäristöstä on puut ja kasvillisuus poistettava vähintään 3 metrin etäisyydeltä.

Säiliön alla ja ympärillä olevan maan tulee olla viettävä siten, että nestekaasu ei valu lähistöllä olevia rakennuksia tai viemärikaivoja kohden. Nestekaasun valumisen suuntaamiseksi voidaan käyttää betoni- tai maavalleja.

Kiinteä, yli 5 tonnin nestekaasusäiliön perustuksen on oltava vähintään luokkaa A 120.

Säiliön perustus on mitoitettava ja rakennettava siten, että säiliö laitteineen ei pääse roudan tai muun syyn vuoksi liikkumaan.

Pallosäiliön tukirakenteet tulee olla vähintään luokkaa A 120 tai ne on suojattava vähintään vastaavan tason mukaisesti.

Säiliön ja siihen liittyvien laitteistojen lämpöliikkeet on otettava huomioon suunnittelussa ja asennuksessa.

Yli 5 tonnin nestekaasusäiliö tulee suojata vesisuihkutuksella tai säiliö tulee paloeristää.

Paloeristystä käytettäessä tulee eristyksen suojaus kestää paloa vastaan vähintään 90 minuuttia.

Vesisuihkutusta käytettäessä veden tilavuusvirta tulee olla vähintään 10 l/m ² /min suihkutettuna tasaisesti säiliön vaipan koko pinnalle. Vesivirta tulee riittää vähintään 90 minuutin ajaksi.

Mikäli edellisessä momentissa vaadittua vesimäärää ei ole kohtuullisin kustannuksin saatavissa, voidaan vesisuihkutus jättää pois, mikäli 20 §:ssä mainitut suojaetäisyydet ovat vähintään kolminkertaisia. Tällaisessa kohteessa tulee kuitenkin olla kiinteä sammutusvesilähde.

Maanpäällinen kiinteä nestekaasusäiliö tai säiliöryhmä ja siihen kuuluva pumppukeskus on ympäröitävä vähintään 2,4 metriä korkealla lujarakenteisella verkko- tai vastaavalla aidalla. Jos varastopaikka on jatkuvan valvonnan alainen tai muutoin sivullisten pääsy alueelle on estetty, erillistä aitaamista ei tarvita.

Paineellisten nestekaasusäiliöiden mitoituksessa, valmistuksessa ja rakenteen tarkastuksessa on noudatettava paineastialainsäädännön määräyksiä.

Säiliön varusteiden paineluokan tulee olla vähintään 25 bar. Nestekaasusäiliön sulkuventtiilien tulee olla terästä ja palonkestäviä.

Säiliössä tulee olla suurinta sallittua täytöstä osoittava mittalaite. Lisäksi säiliö on varustettava nestepinnan korkeuden osoittavalla mittalaitteella. Maanpäällinen säiliö on varustettava vesitysyhteellä.

Säiliön yhteet, joiden käyttötarkoituksen mukaan nestekaasu virtaa säiliöön päin, tulee varustaa takaiskuventtiilillä (yksisuuntaventtiili).

Säiliön yhteet, joiden käyttötarkoituksen mukaan nestekaasu virtaa säiliöstä poispäin, tulee varustaa liikavirtausventtiilillä. Varoventtiiliyhteeseen ei kuitenkaan saa asentaa liikavirtausventtiiliä. Liikavirtausventtiiliä ei tarvitse asentaa yhteisiin, joiden koko nestemäisissä yhteissä on enintään 2 mm ja höyrymäisissä yhteissä enintään 5 mm.

Nestekaasusäiliön varoventtiilien ulospuhalluksen yläpään tulee ulottua vähintään 3 metrin korkeuteen maasta ja 1,5 metrin korkeuteen säiliön yläpinnasta.

Maanalainen säiliö ja maapeitteinen säiliö tulee sijoittaa siten, että säiliön sijoitus ei vaaranna muita lähistöllä sijaitsevia rakenteita. Maanalaisen nestekaasusäiliön peitesyvyyden tulee olla vähintään 0,6 metriä. Maapeitteisen säiliön suojaavan maakerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,6 metriä. Vähimmäissuojaetäisyys muihin rakenteisiin ja naapurin rajaan on 3 metriä. Säiliöiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon muut rakenteet siten, että mahdollisessa vuototilanteessa nestekaasu ei kulkeudu rakennusten alle tai rakennuksiin.

Nestekaasusäiliötä ei saa sijoittaa rakennusten tai liikenneväylien alle.

Maanalaisten tai maapeitteisten säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 3 metriä.

Yli 5 tonnin maapeitteisten säiliöiden avoin pääty tulee varustaa vesisuihkutuksella, paloeristyksellä tai säteilysuojaseinämällä.

Maaperä maanalaisen säiliön ympärillä tulee olla vettä läpäisevä. Säiliön sijoituspaikka on tarvittaessa ojitettava riittävästi veden poistamiseksi. Maanalainen tai maapeitteinen säiliö tulee asentaa niin, että säiliön hoitokuiluun ei pääse kerääntymään vettä. Jos pohjaveden pinnan vaihtelun seurauksena tai ympäröivien maalaatujen takia on odotettavissa säiliön liikkumista, tulee säiliö ankkuroida sopivalla tavalla.

Säiliön ympärillä tulee olla vähintään 0,3 m paksu kerros hiekkaa joka ei sisällä kiviä tai muita säiliötä vahingoittavia materiaaleja.

Säiliö tulee olla korroosiosuojattu. Säiliön korroosiosuojauksen suojaustaso ja kunto tulee osoittaa luotettavalla tavalla. Maanalaisen säiliön suojauksena voidaan pinnoittamisen lisäksi käyttää katodista suojausta.

Nestekaasusäiliön enimmäistäytös on maanpäällisissä säiliöissä nestekaasuseoksella C 80 % sekä seoksilla A ja A0 86 % sekä maanalaisissa säiliöissä seoksella C 89 % sekä seoksilla A ja A0 93 %. Nestekaasuseoksilla tarkoitetaan liikenneministeriön päätöksessä vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä (147/1992) määriteltyjä nestekaasuseoksia. Mikäli halutaan käyttää suurempia täytösmääriä, nestekaasun lämpölaajeneminen tulee ottaa huomioon siten, että turvallisuus ei vaarannu.

Muiden nestekaasujen osalta säiliön enimmäistäytös määräytyy nestekaasun tiheyden, lämpötilan ja säiliön sijainnin (maanpäällinen, maanalainen) perusteella.

2) Ennen nestekaasun käsittelyn aloittamista säiliöauton läheisyyteen tulee asettaa Valtioneuvoston päätöksen (976/1994) mukaiset, asiattomilta pääsy kielletty-kilvet sekä nestekaasun käsittelypaikka tulee eristää lippusiimalla.

3) Ennen nestekaasun käsittelyn aloittamista on varmistuttava siitä, että nestekaasusäiliön täyttämisen saa suorittaa.

4) Säiliöauton ja säiliön potentiaalin tasaus on tehtävä ennen täyttämisen aloitusta.

5) Säiliöauton moottori on pysäytettävä letkujen kiinnittämisen ja irrottamisen ajaksi.

6) Säiliöauton kuljettajan tai apumiehen tulee valvoa nestekaasun käsittelyä, kunnes sulkuventtiilit on suljettu ja letkut irrotettu.

Höyrystinkeskus voidaan sijoittaa joko ulos, rakennuksen ulkoseinään tai rakennuksessa olevaan erilliseen huoneeseen. Rakennuksen ulkopuolelle sijoitetun höyrystinkeskuksen sijoitus tulee valita siten, että siitä ei aiheudu vaaraa ulkopuoliselle toiminnalle.

Jos höyrystinkeskus sijaitsee ulkona, tulee se sijoittaa erilliseen tilaan, joka on runkorakennetta lukuunottamatta tehty palamattomista rakennusosista.

Jos höyrystinkeskus sijaitsee rakennuksen ulkoseinällä tai rakennuksessa olevassa erillisessä huoneessa, tulee rakennukseen rajoit tuvat osat olla tehtynä luokan A 30 rakennusosista. Höyrystinkeskuksen oviaukko ei saa olla 1 metriä lähempänä muuta ovea, ikkunaa tai aukkoa. Höyrystinkeskuksesta tulee avautua ovi suoraan ulos. Höyrystinkeskus ei saa sijaita kellaritilassa. Höyrystinkeskuksen sisätilaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Höyrystinkeskus on varustettava riittävällä ilmanvaihdolla.

Höyrystinkeskukseen tulevaan nestekaasuputkeen on asennettava pääsulkuventtiili. Pääsulkuventtiilin tulee olla kauko-ohjattava.

Höyrystinkeskus tulee merkitä riittävästi. Höyrystinkeskukseen kuuluva pääsulkuventtiili tulee aina merkitä.

Höyrystimen varusteiden paineluokan tulee olla vähintään 25 bar.

Höyrystimen nestekaasun tulo- ja menoputkessa tulee olla sulkuventtiilit, joilla höyrystin voidaan erottaa putkistosta.

Höyrystinkeskuksessa tulee olla turvalaite, joka estää nestemäisen nestekaasun virtaamisen höyrystimen jälkeiseen putkistoon.

Höyrystimessä tulee olla turvalaite, joka pysäyttää lämmityksen ja estää höyrymäisen nestekaasun virtaamisen putkistoon, mikäli nestekaasun lämpötila kohoaa yli 100 °C.

Höyrystimessä tai välittömästi sen jälkeen tulee olla ennen sulkulaitteita jousikuormitettu varoventtiili. Varoventtiilistä ulospurkautuva nestekaasu tulee johtaa ulkoilmaan vähintään 3 metrin korkeuteen.

Putkistossa käytettävien rakenneaineiden tulee olla mekaanisesti riittävän lujia, ja kestää niitä paineita ja lämpötiloja, joihin putkisto tavanomaisessa käytössä voi joutua.

Maanpäällisille, ulos sijoitettaville nestekaasuputkistoille suunnittelulämpötila on ―40 °C.

Maanpäällisten putkien ja putken osien tulee olla metallia. Teräsputkien tulee olla joko hitsattuja tai saumattomia ja paineelliseen käyttöön tarkoitettuja. Teräslaadun tulee olla tiivistettyä.

Kupariputkia saa käyttää vain höyrymäisen nestekaasun maanpäällisiin asennuksiin sekä sisäasennuksiin. Kupariputkien käyttöpaine saa olla enintään 200 mbar kun putken koko on yli DN 12.

Nestekaasuputkina saa käyttää saumattomia keskikovasta tai kovasta polyeteenistä valmistettuja putkia ja niiden osia. Muoviputkien ja niiden osien rakenneaineen tulee olla kaasukäyttöön tarkoitettuja. Muoviputkia saa käyttää vain höyrymäisen nestekaasun johtamiseen maanalaisissa asennuksissa ja käyttöpaine saa olla enintään 4 bar.

Varusteissa saa olla rakenneosina, liitoskappaleina ja tiivisteinä myös muita rakenneaineita, edellyttäen kuitenkin, että varuste on tarkoitettu nestekaasulle ja että mainitut osat kuuluvat itse varusteeseen.

Sulkuventtiilillä rajoitetut putkiosuudet, joissa nestekaasu on nestemäisenä, on varustettava varoventtiilillä, jonka ulospuhallus on johdettava ulkoilmaan vaarattomaan paikkaan.

Putkisto tulee varustaa käytön, huollon ja käyttöturvallisuuden edellyttämillä sulkuventtiileillä. Putkistossa tulee olla sulkuventtiilejä niin, että nestekaasun tulo voidaan helposti sulkea kuhunkin käyttökohteeseen (pääsulkuventtiili). Pääsulkuventtiili on merkittävä selvästi venttiilin käyttötarkoitusta osoittavalla kilvellä.

Ennen kutakin käyttölaitetta tulee sijoittaa sulkuventtiili siten, että käyttölaite on mahdollista irrottaa putkistosta ilman putkiston tyhjentämistä kaasusta.

Jos sisätiloissa olevan kaasuputkiston sisältämä kaasumäärä on huomattavan suuri, tulee putkisto varustaa sellaisilla laitteilla, joiden avulla putkisto on helposti tyhjennettävissä turvalliseen paikkaan.

Nestekaasuputkistot tulee varustaa tarvittaessa käyttötarkoitukseen sopivilla laitteilla, joiden avulla nestekaasun painetta vähennetään ja säädetään.

Paineenvähennyslaitteistot on varustettava sellaisilla ohjaus-, säätö- ja varolaitteilla, että kaasun paine ei ylitä kaasuputkiston suurinta sallittua käyttöpainetta. Varolaitteiden ulospuhallusputket on johdettava ulkotilaan vaarattomaan paikkaan.

Jos kaasun tulopaine on yli 100 mbar, vaaditaan vähintään yksi varolaite, jonka toiminta on riippumaton paineensäätimen toiminnasta.

Liitokset tulee tehdä niin, että liitoskohta ei heikennä putkiston mekaanista lujuutta. Putken ja putken osien liitosten sekä varusteiden liitosten tulee olla rakenteeltaan tiiviitä ja kyseiseen käyttökohteeseen tarkoituksenmukaisia. Liitoskohdat eivät saa heikentää putkiston ja sen osien sekä varusteiden korroosiosuojausta. Putkistoon ja siihen liittyvien varusteiden tukemiseen käytetyt rakenneaineet eivät saa aiheuttaa putkelle tai varusteille sähkökemiallista korroosiota.

Putkiston hitsaus tulee tehdä teknisesti asianmukaisella tavalla ja lopputuloksen tulee vastata yleisesti hyväksyttyä tasoa.

Ainetta rikkomattomat tarkastukset on tehtävä yleisesti käytössä olevilla, hyväksytyillä menetelmillä. Putkiston päittäisliitoksista on tarkastettava vähintään 10 % ainettarikkomattomilla menetelmillä, jos nestemäistä nestekaasua sisältävän putkiston nimellishalkaisija on yli 50 mm tai jos nimellishalkaisija on yli 50 mm, paine yli 4 bar ja sisältönä on höyrymäinen nestekaasu.

Nestekaasuputkea ei saa asentaa sellaiseen maaperään, joka sisältää putken kannalta haitallisia aineita. Maanalaiset teräksiset nestekaasuputkistot tulee korroosiosuojata. Ruostumattomat ja haponkestävät putket tulee sijoittaa suojaputkeen.

Putkisto tulee asentaa siten, että routa tai maan painuminen ei aiheuta haitallisia jännityksiä putkistoon.

Putken läheisyydessä oleva alkutäyttö tulee tehdä hiekalla. Kallioon tai louhikkoon tehdyn kaivannon pohjalla putken alapuolella tulee olla tiivistämisen jälkeen vähintään 0,15 m kivetöntä maalajia. Lopputäyttö, joka ulottuu putken alkutäytön yläpinnasta maan pintaan, ei saa käyttää kiviä tai lohkareita sisältävää maa-ainesta.

Putkiston alittaessa liikenneväylän, putkisto on suojattava niin, ettei sen pinnoite vaurioidu.

Maanalaisissa risteilyissä nestekaasuputkiston ja muiden maanalaisten rakenteiden kuten johto- ja putkilinjojen välinen vaaka- ja pystysuora etäisyys on oltava sellainen, että eri rakenteiden käyttö- sekä korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat mahdollisia toisia rakenteita vahingoittamatta.

Maanalaisissa yhdensuuntaisasennuksissa vähimmäisetäisyys on 1,0 metriä ja risteilyissä 0,5 metriä maanalaisen paineettoman viemärin, salaojaputken tai muun vastaavan rakenteen kanssa.

Putkistolle tulee tehdä painekoe. Koepaine on vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine, kuitenkin vähintään 1 bar. Painekoe tehdään vedellä, ilmalla tai inerttikaasulla. Painekokeen saa tehdä kaasunpainekokeena yli 4 bar putkistolle vain, jos olosuhteet ja koejärjestelyt ovat sellaiset, että kokeesta ei aiheudu vaaraa tarkastukseen osallistuville eikä ulkopuolisille.

Putkistolle tulee tehdä tiiviyskoe. Tiiviyskoe tehdään nestekaasulla käyttäen putkiston käyttöpainetta. Tiiviyskokeessa tulee olla mukana koko putkisto varusteineen ja laitteineen.

Nestekaasuputkistot tulee merkitä tahattoman vahingoittamisen estämiseksi. Maanpäälliset nestekaasuputkistot tulee merkitä keltaisella tunnusvärillä sekä teollisuustiloissa ja vastaavissa tiloissa myös virtaavan aineen tunnuksin. Maanalaiset nestekaasuputkistot merkitään joko maastossa selvästi tai ne voidaan merkitä kiintopistemerkinnöin niin, että sijainti karttamerkintöjen perusteella on tarkasti määritettävissä.

Käyttölaitteessa tulee pääsääntöisesti olla liekinvalvontalaite.

Liekinvalvontalaitetta ei vaadita, jos kohteen muu jatkuva sytytyslähde tai kaasun syttymisrajan yläpuolella oleva jatkuva prosessilämpötila varmistaa kaasun häiriöttömän palamisen. Liekinvalvontalaitetta ei myöskään vaadita jatkuvassa henkilövalvonnassa käytettävässä avoliekkisessä käyttölaitteessa.

Käyttölaitteen liittäminen putkistoon on tehtävä niin, ettei putkisto aiheuta huomattavia rasituksia, lämpöliikkeitä tai tärinää käyttölaitteelle tai päinvastoin.

Käyttölaitteelle tulevan putkiston koko on valittava niin suureksi, että sen aiheuttama painehäviö ei vaikuta haitallisessa määrin kaasulaitteen toimintaan.

Käyttölaitteita saa sijoittaa vain sellaisiin tiloihin, joiden suuruus ja ilmanvaihto ovat riittävät. Sijoitustilan ilmanvaihtotarvetta määritettäessä on otettava huomioon kaasun käyttölaitteen sekä mahdollisten muita polttoaineita samanaikaisesti käyttävien laitteiden riittävä palamisilman tarve sekä tyydyttävää sisäilmastoa koskevat vaatimukset.

Sijoitettaessa käyttölaitteita kellaritilaan tilan ilmanvaihto tulee olla koneellinen ja tila tulee varustaa kaasuvuodon hälytysjärjestelmällä, joka hälytystilanteessa estää myös kaasun tulon kellariin johtavaan putkistoon.

Käyttölaitteet on sijoitettava siten, että läheisyydessä olevat esineet ja pinnat eivät lämpene turvallisuutta vaarantavalla tavalla.

Jos käyttölaitteen toiminta edellyttää sen sijoitustilan koneellista ilmanvaihtoa, tulee käyttölaite varustaa laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei koneellinen ilmanvaihto ole toiminnassa.

Käyttölaite tulee liittää savukaasujen poistohormiin tai sen savukaasujen poisto on varmistettava muulla tavoin niin, että palamisessa syntyvien aineiden sallittuja enimmäispitoisuuksia ei oleskeluvyöhykkeellä ylitetä. Jos savukaasujen poistojärjestelmä on varustettu sulkulaitteella tai koneellisella poistolla, tulee käyttölaite varustaa laitteella, joka estää kaasun tulon polttimelle, ellei savukaasujen poisto ole esteetön tai koneellinen poisto toiminnassa.

Savukaasujen poisto on sijoitettava ulos niin, ettei siitä palaudu sisään johdettavan ilmavirran mukana haitallista määrää savukaasuja.

Nestekaasun käytölle, käsittelylle ja varastoinnille tulee olla käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeet tulee olla laadittuna ennen toiminnan aloittamista. Ohjeiden tulee olla käyttöhenkilökunnan saatavissa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että käyttöhenkilökunta tuntee ohjeet.

Tupakointi ja avotulen teko on kielletty säiliöiden, pumppujen, höyrystimien ja nestekaasun käsittelypaikkojen läheisyydessä.

Tupakoinnin ja avotulen teon kieltävät merkinnät tulee tehdä selvästi. Jos nestekaasulaitos on kokonaan aidattu, kieltotaulut voidaan sijoittaa alueen sisääntulojen yhteyteen.

Hitsaus, kipinöivien laitteiden käyttö ja vastaava työ on sallittu räjähdysvaaralliseksi luokitellussa tilassa vain kirjallisella tulityöluvalla.

Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi maanalaisen ja maapeitteisen säiliön hoitokuilu.

Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi varoventtiilien ulospuhallusputkien päät 4,5 metrin säteellä, täyttö- ja tyhjennysyhteet 1,5 metrin säteellä, nestekaasupumput 1,5 metrin säteellä, säiliön ympäristö 1,5 metrin säteellä ja säiliön keskilinjasta suorana projektiona maahan saakka sekä pullovarastot 1,5 metrin säteellä pulloista.

Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi höyrystinkeskus ja tilaluokan 1 ulkopuolinen alue 3 metriin saakka.

Kaasun käyttölaitetta ympäröivää tilaa ei katsota räjähdysvaaralliseksi tilaksi. Kaasun käyttölaitteeseen kytkettyä kotitaloudessa käytettävää nestekaasupulloa ympäröivää tilaa ei katsota räjähdysvaaralliseksi tilaksi.

Nestekaasua sisältävät säiliöt ja putkistot sekä nestekaasun käsittelyssä ja käytössä käytettävät koneet ja laitteet on yhdistettävä potentiaalin tasaukseen, jos nestekaasun virtaamisesta syntyvä staattinen sähkö voi aiheuttaa vaaraa. Potentiaalin tasauksen resistanssi saa olla enintään 10 ⁶ ohmia.

Kiinteät nestekaasusäiliöt, nestemäisen nestekaasun putkistot, höyrystimet sekä rakennuksen sisään johtava nestekaasuputki tulee maadoittaa. Maadoitus tulee tehdä siten, että maadoitusvastus on enintään 20 ohmia.

Kohdissa 1―3 mainitut asiat voidaan esittää esimerkiksi tarkoitukseen sopivassa asema- tai sijoituspiirustuksessa.

Mikäli edellä mainitut asiat sisältyvät palo- ja pelastustoimesta annetun lain (559/75) ja sen nojalla annetun määräysten pohjalta laadittuun, laitosta koskevaan suojelusuunnitelmaan, erillistä suojelusuunnitelmaa ei vaadita.

Tietyömaakoneen nestekaasun käyttölaitteisto tulee suunnitella ja asentaa siten, että estetään kaasuvuodot ja räjähdysvaara. Laitteiston suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon, että säiliöiden, höyrystimien ja putkistojen yhteet ja varusteet eivät ole alttiina mekaanisille kolhaisuille.

Säiliöt tulee suojata siten, että niiden lämpötila ei nouse yli +40 °C. Tietyömaakoneeseen kiinteästi kuuluva nestekaasusäiliö tulee paloeristää vähintään luokan A 60 rakenneosin.

Nestekaasusäiliöltä höyrystimelle johtavaan kaasuputkeen sekä höyrystimeltä käyttölaitteille johtavaan kaasuputkeen on asennettava kauko-ohjattava sulkuventtiili.

Tietyömaakoneessa käytettävien nestekaasuletkujen tulee olla teräskudosvahvisteisia ja letkujen tulee kestää käytössä esiintyviä lämpötiloja.

Tienpinnan kuumentamiseen tarkoitettujen laitteistojen polttimien teho tulee säätää sellaiseksi, etteivät liekit pääse poltinlaatikoiden ulkopuolelle.

Käyttölaitteiston toiminta ja tiiviys tulee koestaa hyväksytyn asennusliikkeen toimesta vuosittain ennen jokaisen työskentelykauden alkua.

Käyttölaitteistolla tulee olla riittävät käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kirjalliset toimintaohjeet kaasuvuoto- ja tulipalotilanteita varten.

Toiminnanharjoittajan tulee antaa käyttäjille riittävää opastusta ja koulutusta laitteiston käytöstä. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä käyttölaitteistolle säännökset ja määräykset sekä laitteiston toiminnan tunteva vastuuhenkilö.

Tietyömaakoneessa tulee olla vähintään kaksi AB III E-luokan käsisammutinta sijoitettuna siten, että ne ovat helposti saatavilla.

Tietyömaakoneen kiinteän nestekaasusäiliön täytössä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta. Täyttöä ei saa suorittaa ennen kuin poltinlaitteiston kaikki osat ovat jäähtyneet alle 200 °C.

Käytettäessä nestekaasua polttomoottorikäyttöisten työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineena ja otettaessa nestekaasu moottorikaasupulloista, tulee asennuksessa käyttää laitekomponentteja, jotka valmistaja on tarkoittanut tähän käyttöön. Laitteen paineenkestävyyden tulee olla vähintään 25 bar ja käyttölämpötila-alueen +40 °C. Käytettävien letkujen tulee olla teräskudosvahvisteisia korkeapaineletkuja. Kaikki venttiileillä suljettavat nestemäisen nestekaasujärjestelmän osat on varustettava varoventtiilillä. Varoventtiilin ulospuhallus tulee ohjata turvalliseen paikkaan moottoritilan tai ohjaamon ulkopuolelle.

Käytettäessä kahden pullon rinnankytkentää, tulee vaihtoventtiilinä käyttää sellaista ratkaisua, jossa nestekaasun tuloliitännät eivät ole missään vaihtoventtiilin asennossa yhteydessä keskenään.

Nestekaasun varastosäiliö on aidattava ja suojattava katoksella tai lujarakenteisella verkolla. Varastosäiliö on sijoitettava siten että ainakin kahdelta suunnalta varastosäiliölle on vapaa kulku. Varastosäiliön lähellä ei saa olla palavaa materiaalia.

Varastosäiliön sekä nestemäisen että höyrymäisen kaasun ulosottoputkissa olevat venttiilit on voitava sulkea aitauksen ulkopuolelta.

Rakennus- ja korjaustöissä sekä tilapäisessä käytössä teollisuustiloissa käytettävässä pullopaketissa saa nestekaasua olla enintään 300 kg. Mikäli käytetään useampia pullopaketteja, tulee niiden keskinäisen etäisyyden olla vähintään 10 metriä.

Nestekaasupulloja käytettäessä pullot on oltava tuettuja luotettavasti. Lämmittimiä ei saa sijoittaa välittömästi pullojen läheisyyteen.

Käytettäessä letkua tulee käyttää letkurikkoventtiiliä tai liikavirtausventtiiliä höyrystimen tai pullopaketin jälkeen sekä jakotukin jälkeen jokaisessa linjassa, kun käyttöpaine on yli 200 mbar.

Johdettaessa nestekaasua jakotukeille tulee käyttää teräskudosvahvisteista korkeapaineletkua tai kiinteää putkistoasennusta.

Kun nestekaasua johdetaan letkulla käsityökalulle (puhalluslamput ja vastaavat) ja käyttöpaine on yli 200 mbar, tulee pullon puoleinen pää varustaa letkurikkoventtiilillä.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.

Tällä päätöksellä kumotaan 16 päivänä maaliskuuta 1979 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (317/1979) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Moottorikaasupullojen kauluksen väri tulee olla tämän päätöksen 4 §:n mukainen viimeistään 1.1.2000.