Tätä päätöstä sovelletaan asuntolainojen korkoihin, joiden muuttamisesta on säädetty asuntotuotantolain (488/1953) 9 ja 20 §:ssä, sellaisena kuin 9 § on 17 päivänä huhtikuuta 1959 annetussa laissa (176/1959), asuntotuotantolain (247/1966) 11 §:n 3 momentissa ja 24 §:n 2 ja 3 momentissa, sellaisena kuin 2 momentti on 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa (33/1968) ja 3 momentti 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (504/1980), asuntotuotantolain muuttamisesta annetun lain (81/1982) voimaantulosäännöksen 3 momentissa sekä asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/1979) 9 §:n 3 momentissa.

Tätä päätöstä sovelletaan myös asuntolainaehdoin työllisyyden turvaamiseksi sekä auto- ja moottoripyöräveron tuotoista asuntotuotannon edistämiseksi ja suhdanneverovaroista vuokra-asuntokannan lisäämiseksi myönnettyjen lainojen korkoihin.

Asunto-osakeyhtiö- ja omakotitalon rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista varten myönnetystä lainasta peritään toistaiseksi vuotuista korkoa 7,5 prosenttia, jos laina on myönnetty vuosina 1949―1981 tai ajalla 1.1.―28.2.1982.

Asuntojen perusparantamisesta annetun lain nojalla myönnettyjen lyhytaikaisten perusparannuslainojen vuotuinen korko on toistaiseksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 3 prosenttia. Sitä seuraavilta vuosilta korko on ennen tammikuun 1 päivää 1993 myönnetyissä lainoissa 7,5 prosenttia ja sen jälkeen myönnetyissä lainoissa 6 prosenttia vuodessa. Vuonna 1993 tai myöhemmin myönnettyjen pitkäaikaisten perusparannuslainojen korko on toistaiseksi 6 prosenttia vuodessa.

Milloin korko, jonka lainansaaja on velkakirjassa sitoutunut enintään suorittamaan, on edellä määrättyä korkoa pienempi, asuntolainan korko on toistaiseksi velkakirjassa määrätyn enimmäiskoron suuruinen.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. Päätöksellä kumotaan 21 päivänä maaliskuuta 1996 annettu valtioneuvoston päätös eräiden asuntolainojen ja perusparannuslainojen korosta (193/1996).