Edellytyksenä kolttalain (253/1995) mukaisen etuuden saamiselle on, että hakija on perehtynyt ja kykenevä harjoittamaan kysymyksessä olevaa yritystoimintaa. Edellä sanotun estämättä voidaan kuitenkin myöntää maanostolainaa asuntotilan hankintaan, asuntolainaa ja -avustusta sekä investointilainaa ja -avustusta tientekoon, sähköistämiseen, vesihuoltoon, ympäristönsuojelullisiin tarkoituksiin ja perinneympäristön säilyttämiseen.

Tilaa ei saa, kolttalain 22 §:ssä tarkoitettua tapausta lukuun ottamatta, muodostaa eikä maanostolainaa tilan hankkimista varten myöntää sellaiselle henkilölle, joka itse tai jonka puoliso maansaantihakemuksen tekemisajankohtana tai laina-asiaa ratkaistaessa on täyttänyt 50 vuotta. Mainitusta ikärajasta voidaan kuitenkin erityisestä syystä poiketa edellyttäen, että henkilö on enintään 55-vuotias.

Muuta tukea kuin asuntolainaa ja -avustusta ei saa myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Asuntolainaa ja -avustusta uuden rakennuksen rakentamiseen ei saa kuitenkaan myöntää 65 vuotta täyttäneelle. Puolisoista otetaan huomioon nuoremman ikä.

Alaikäinen henkilö voi päästä osalliseksi kolttalain mukaisista toimenpiteistä, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän omistaa kolttatilan yhdessä vanhempiensa tai heistä toisen kanssa taikka jos muita erityisiä syitä on olemassa.

Maanostolainaa tilan tai alueen hankkimista varten voidaan myöntää kahdelle tai useammalle koltalle, jotka eivät ole puolisoita, yhteisesti vain, mikäli kaikki yhteisomistajat täyttävät kolttalain 4 ja 5 §:ssä säädetyt edellytykset.

Jos etuuden kohteena olevan tilan tai alueen yhteisomistajista ainakin yksi täyttää kolttalain 4 ja 5 §:ssä säädetyt edellytykset sekä omistaa tilasta tai alueesta vähintään kolmasosan, voidaan heille yhteisesti myöntää muuta kuin 1 momentissa mainittua kolttalain mukaista etuutta. Tällaisille henkilöille yksinäänkin voidaan myöntää kyseistä etuutta, jos tilan tai alueen muut yhteisomistajat antavat siihen suostumuksensa. Milloin kysymys on valtion toimesta suoritettavasta tienteko- tai vesihuoltotyöstä, tulee suostumuksen sisältää myös kiinteistön saattaminen panttivastuuseen syntyvästä lainasta tai valtion saamisesta.

Kolttalain 10 §:ssä tarkoitettua maanostolainaa saadaan myöntää tilan, sen osuuden tai alueen hankkimista varten kolttalain 5 §:ssä tarkoitetulle henkilölle, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan kolttalaissa tarkoitettua luontaiselinkeinoa ja asuu tai muuttaa pysyvästi asumaan hankkimalleen maalle. Maanostolainaa saadaan myöntää myös sellaiselle kolttalain 5 ja 6 §:ssä tarkoitetulle henkilölle ja yhteisölle, joka hankkii tilan, osuuden tai alueen kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua pienyritystoimintaa varten.

Maanostolainaa voidaan myöntää myös sellaiselle kolttalain 5 §:ssä tarkoitetulle henkilölle, joka hankkii asuntotilan, sen osuuden tai alueen vakinaiseksi asuinpaikakseen.

Kolttalain 10 §:n 1 momentin 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua investointilainaa ja investointiavustusta voidaan myöntää kalastuksessa, metsästyksessä, varsinaisessa maataloudessa sekä erikoismaataloudessa ja kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa pienyritystoiminnassa tarpeellisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan.

Porotalouden harjoittamiseen saadaan myöntää 1 momentissa tarkoitettua investointilainaa ja investointiavustusta siitosporojen sekä kokonaisen porokarjankin hankkimista varten. Investointilainaa saadaan myöntää myös moottorikelkan ja muun maastoajoneuvon sekä niihin liittyvien laitteiden sekä muunkin elottoman porotalousirtaimiston hankintaa varten.

Erikoismaatalouden ja kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun pienyritystoiminnan laajentamisen yhteydessä voidaan investointilainaa ja investointiavustusta myöntää vain edellyttäen, että siten saavutetaan tuettavan yritystoiminnan tarjoamien työtilaisuuksien, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten oleellinen lisäys. Jos uudistettavan käyttöomaisuuden hankintaan on aikaisemmin myönnetty valtion varoista avustusta, lainaa tai korkotukea, avustusta voidaan myöntää vain työtilaisuuksien, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten lisäystä vastaavalta osalta.

Maataloutta, erikoismaataloutta, porotaloutta, kalastusta ja kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua pienyritystoimintaa varten voidaan myöntää investointilainaa ja avustusta kolttalain 10 §:n 1 momentin 2 kohdan b ja d alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin ja maataloutta varten myös sanotun momentin 2 kohdan c alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Erikoismaatalouden, ammattimaisen kalastuksen ja kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun pienyritystoiminnan harjoittamista varten voidaan lisäksi myöntää lainaa pysyväisluonteiseksi käyttöpääomaksi 5 §:n mukaisesti.

Lainaa pysyväisluonteiseksi käyttöpääomaksi saadaan myöntää aloitettavaan tai laajennettavaan ammattimaiseen kalastukseen, erikoismaatalouteen ja kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pienyritystoimintaan sekä mainittujen toimintojen käynnistämistä ja ylläpitämistä varten. Lainaa voidaan myöntää myös suhdannevaihteluiden tasaamiseen, jos kyseistä yritystoimintaa ei ilman tilapäistä käyttöpääoman lisäystä voida jatkaa. Lisätarpeena pidetään normaalijaksoon verrattuna saamatta jäänyttä tuottoa.

Käynnistysavustusta voidaan myöntää kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pienyritystoiminnasta ja ammattimaisesta kalastuksesta aiheutuviin työvoimakustannuksiin yhdeltä, kahdelta tai kolmelta tuotantotoiminnan tai laajennetun tuotantotoiminnan aloittamista seuraavalta käynnistysvuodelta.

Yrittäjän itsensä osalta käynnistysavustusta voidaan myöntää vain aloittavaa tai sellaiseen verrattavaa yritystoimintaa varten. Avustus määrätään kokoaikaisesti työllistetyn henkilön laskennallisen enintään 70 000 markan vuositulon perusteella.

Asuntolainaa ja -avustusta sekä investointilainaa ja -avustusta tientekoon, sähköistämiseen, vesihuoltoon, perinneympäristön säilyttämiseen ja ympäristösuojelullisiin tarkoituksiin voidaan myöntää muullekin kuin yritystoimintaa harjoittavalle koltalle.

Asuntolainaa ja -avustusta voidaan myöntää sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaamiseksi. Kyseisiä lainoja myönnettäessä on huomiota kiinnitettävä myös siihen, että asianomaisilla toimenpiteillä edistetään hyvää ympäristön laatua.

Asuntolainan ja -avustuksen avulla rakennettavassa ja laajennettavassa rakennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa olla enintään 160 neliömetriä ja kahden asunnon rakentamista ja laajentamista varten yhteensä enintään 200 neliömetriä. Erityisistä syistä voi laajennuksessa huoneistoala olla edellä sanottua jonkin verran suurempi. Peruskorjattavan asuinrakennuksen huoneistoala voi olla edellä sanottua suurempikin, mutta lainoitettavana huoneistoalana otetaan kuitenkin lukuun enintään 250 neliömetriä.

Lainaa tai avustusta koskeva hakemus liitteineen on toimitettava Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka tulee toimittaa hakemus lausuntoineen maaseutuelinkeinopiirin ratkaistavaksi. Jos samaan hankkeeseen haetaan sekä lainaa että avustusta, on laina- ja avustushakemus jätettävä samalla kertaa. Hakemuksesta on hankittava myös Paliskuntain Yhdistyksen lausunto, jos hakemus perustuu osittain tai kokonaan porotalouden harjoittamiseen.

Hakemuksessa tai sen liitteissä on selvitettävä hankkeen suunnitelma, kustannusarvio sekä hakijan maksuvalmius. Hakemukseen on liitettävä myös kannattavuuslaskelma, jos tukea haetaan kolttalain 3 §:ssä tarkoitettuun yritystoimintaan. Hakemukseen on lisäksi liitettävä muita selvityksiä sen mukaan kuin maaseutuelinkeinopiiri tarkemmin määrää.

Investointiavustusta ja -lainaa on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka rahoitettavan rakentamis- tai muun työn aloittamista. Pienyritystoiminnan käynnistysavustusta on haettava ennen tuotantotoiminnan aloittamista.

Maanostolainaa koskeva tukihakemus on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille vuoden kuluessa kauppa- tai muun saantokirjan allekirjoittamisesta.

Laina- tai avustushakemus, joka on toimitettu maaseutuelinkeinopiirille myöhemmin kuin 3 momentissa on edellytetty, voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos maaseutuelinkeinopiiri erityisistä syistä niin päättää.

Lainan ehtoja määrättäessä on otettava huomioon asianomaisen henkilön varallisuus, tulot, perhesuhteet, lähiajan investoinnit ja muut hänen taloudelliseen kantokykyynsä vaikuttavat seikat.

Työ, jota varten on myönnetty kolttalaissa tarkoitettua avustusta tai lainaa, on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa lainan tai avustuksen myöntämisestä lukien, jollei työn suorittamisaikaan ole myönnetty pidennystä. Jos työtä varten on myönnetty sekä avustusta että lainaa, lasketaan edellä mainitut määräajat lainan myöntämisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua pidennystä on haettava ennen määräajan päättymistä. Pidennystä voidaan myöntää kerrallaan enintään vuosi ja yhteensä enintään kaksi vuotta.

Pidennystä koskeva hakemus on toimitettava Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka päättää pidennyksen myöntämisestä.

Kolttalain 28 §:ssä tarkoitettu maansaantihakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalle lomakkeelle ja toimitettava Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Maaseutuelinkeinopiirin on kolttalain 28 §:ssä tarkoitettujen hakemusten johdosta ryhdyttävä tarpeen mukaan toimenpiteisiin maan hankkimiseksi kyseisen lain tarkoituksiin.

Valtiolle ostettavan tai vaihdettavan omaisuuden hinnoittelee ja ostotarjouksen tekee maaseutuelinkeinopiiri, joka myös huolehtii kauppakirjan laatimisesta ja allekirjoittamisesta.

Ehdotuksen kolttalain 27 §:ssä tarkoitetuksi maan käyttöä koskevaksi suunnitelmaksi laatii tarvittaessa maaseutuelinkeinopiirin määräyksestä maaseutuelinkeinopiirin virkamies. Maaseutuelinkeinopiiri voi antaa hänelle ohjeita siitä, mitä suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon.

Suunnitelmasta tulee ilmetä muodostettavat tilat, alueet ja muut etuudet, niiden mahdolliset saajat ja myyntihinnat maksu- ja muine luovutusehtoineen.

Milloin suunnitelmaa ei ole tarpeen laatia, tekee maaseutuelinkeinopiiri myyntipäätöksen kolttalain 29 §:n mukaisesti.

Edellä 16 §:ssä tarkoitetun suunnitelmaehdotuksen laatimisen aloittamisesta on tiedotettava Inarin kunnassa yleisesti leviävässä sanomalehdessä sekä Inarin kunnan ilmoitustaululla. Siitä on lisäksi ilmoitettava kirjeitse Inarin kunnalle sekä niille henkilöille, jotka ovat tehneet maansaantihakemuksen. Suunnitelmaa laadittaessa voidaan tarvittaessa pitää kokouksia.

Kokouksissa voidaan päättää muiden kokousten pitämisestä ja niiden ilmoittamisesta.

Maaseutuelinkeinopiirin on ilmoitettava laaditusta suunnitelmaehdotuksesta todisteellisesti Inarin kunnalle ja kolttaneuvostolle sekä maan hakijoille. Jos alueella ei ole hyväksyttyä tai vahvistettua kaavoitusta, suunnitelmaehdotus on myös pidettävä Inarin kunnassa yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu siten, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Suunnitelmaehdotukseen tyytymättömän asianosaisen tulee toimittaa kirjallinen muistutus suunnitelmaa vastaan maaseutuelinkeinopiirille ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Suunnitelman vahvistaa maaseutuelinkeinopiiri. Jos omaisuutta on ehdotettu käytettäväksi muihin kuin tämän lain mukaisiin tarkoituksiin eikä maaseutuelinkeinopiirillä muualla laissa olevien säännösten nojalla ole oikeutta luovuttaa valtion maaomaisuutta, maaseutuelinkeinopiirin on oman lausuntonsa kera siirrettävä suunnitelma tältä osin maaja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

Maaseutuelinkeinopiiri päättää maansaantihakemuksen hylkäämisestä tai sen raukeamisesta, jos hakija ei ole noudattanut 17 §:n mukaisesti annettua kutsua tai ei täytä maan saannin edellytyksiä taikka hakija ei jatka maansaantihakemustaan. Maaseutuelinkeinopiirin on ennen asian ratkaisemista vielä kuultava hakijaa, jollei kuulemista ole jo suoritettu suunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Kauppakirjat laatii ja allekirjoittaa valtion puolesta maaseutuelinkeinopiiri.

Ostajan on allekirjoitettava kauppakirja maaseutuelinkeinopiirin asettaman 30 vuorokauden pituisen määräajan kuluessa uhalla, että maaseutuelinkeinopiiri voi katsoa oikeuden ostamiseen rauenneeksi.

Muuhun kuin kolttalain tarkoituksiin luovutettavan omaisuuden osalta kauppakirjan laatii ja allekirjoittaa valtion puolesta maaseutuelinkeinopiiri, jos se on vahvistanut maan käyttöä koskevan suunnitelman tai muutoin päättänyt luovutuksesta. Muutoin sanotuista toimenpiteistä huolehtii maa- ja metsätalousministeriö.

Jos ennen kauppakirjan allekirjoittamista havaitaan hinnan määräämisessä sattuneen laskuvirheen tai muun erehdyksen, maaseutuelinkeinopiiri vahvistaa hinnan uudelleen. Milloin kysymys on maa- ja metsätalousministeriön vahvistamasta maan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, vahvistaa hinnan maaja metsätalousministeriö. Jos laskuvirhe tai muu erehdys on vähäinen, se voidaan jättää oikaisematta.

Maaseutuelinkeinopiiri tai, jos kysymys on maa- ja metsätalousministeriön vahvistamasta maan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa niin ikään hinnan uudelleen, jos tilan tai alueen arvo on olennaisesti muuttunut hinnan määräämisen jälkeen eikä kauppakirjaa ole vielä allekirjoitettu.

Mitä 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin myös luovutettavien osuuksien ja oikeuksien osalta.

Maaseutuelinkeinopiirin on huolehdittava siitä, että valtionlainoilla ja myyntihintasaamisilla on riittävät vakuudet. Maaseutuelinkeinopiiri myös palauttaa vakuudet kiinteistön omistajalle valtionlainan ja myyntihintasaamisen tultua loppuun maksetuksi.

Maaseutuelinkeinopiirin on ilmoitettava kolttalain nojalla tapahtuneista kiinteän omaisuuden luovutuksista, mukaan luettuna myös sanotun lain ulkopuolisiin tarkoituksiin tapahtuneet luovutukset, viipymättä maanmittaustoimistolle.

Kolttatilan ja lisäalueen säännönmukaisin maksuehdoin perittävän myyntihinnan takaisinmaksuaika on vähintään viisi ja enintään 25 vuotta. Myyntihinta voidaan, jos se katsotaan maan saajan taloudellinen asema huomioon ottaen tarpeelliseksi, antaa kokonaankin velaksi säännönmukaisin maksuehdoin.

Myyntihinnan takaisinmaksuaikaa määrättäessä on otettava huomioon asianomaisen henkilön varallisuus, tulot, perhesuhteet, lähiajan investoinnit ja muut hänen taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat.

Maaseutuelinkeinopiiri maksaa maanostolainan enintään kahdessa erässä. Lainavarat on välittömästi käytettävä kauppakirjassa sovitun kauppahinnan, poismaksettavien luottojen ja kaupan rahoitukseen saadun luoton maksamiseen.

Maaseutuelinkeinopiiri maksaa muut lainat ja avustukset yhdessä tai useammassa, enintään kuitenkin neljässä erässä. Lainan tai avustuksen saajan on annettava maksatusta ja varojen käytön valvontaa varten tarpeelliset selvitykset.

Kolttalain mukaisten valtion saamisten ja lainojen lyhennykset ja korot peritään takaisin siten, että lyhennyksen ja koron yhteismäärä on puolivuosittain suunnilleen yhtä suuri tai yhtä suurin puolivuotislyhennyksin. Lyhennykset ja korot erääntyvät maksettaviksi kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Lainan korko on suoritettava kunkin lainaerän nostopäivästä lukien, jollei kolttalain 14 §:stä muuta johdu.

Jollei yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisesta tuomioistuimen päätöksestä muuta johdu, mainitussa menettelyssä sovittujen helpotusten lakattua valtion saamiset ja lainat erääntyvät tässä pykälässä säädetyin tavoin. Sovittaessa ensiksi mainitun lain 97 §:ssä tai viimeksi mainitun lain 78 §:ssä tarkoitetusta järjestelystä tai kolttalain mukaisesta vapaaehtoisesta velkajärjestelystä on valtion saamisten ja lainojen erääntymisjaksoihin sovellettava tämän pykälän säännöksiä.

Valtion saaminen ja laina on 29 §:ssä tarkoitetut maksuhelpotukset mukaan lukien maksettava takaisin valtiolle kolttalain 14 §:n 1 momentissa ja 30 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa, jollei yrityssaneerauksesta, yksityishenkilön velkajärjestelystä tai vapaaehtoisesta velkajärjestelystä muuta johdu.

Lainojen, myyntihintojen sekä kustannusosuuksien lyhennysten ja korkojen maksuunpanossa, kannossa ja tilittämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä eräiden valtion rahasaamisten maksuunpanosta, kannosta ja tilittämisestä annetussa asetuksessa (559/1967) säädetään siinä mainittujen saamisten osalta. Kantoviranomaisena on kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.

Velallinen ja maaseutuelinkeinopiiri voivat sopia takaisinmaksuajan lyhentämisestä sekä ylimääräisen lyhennyksen maksamisesta ja niiden vaikutuksesta erääntyviin lyhennyksiin. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät suoritettava lyhentämistä seuraavina eräpäivinä.

Uutta maanostolainaa nostettaessa on ostettua tilaa tai aluetta ennestään rasittava ostajan vastattavakseen tai maksettavakseen ottama koltta-, luontaiselinkeino-, porotalous-, porotila-, maatila- ja maaseutuelinkeinolain sekä maankäyttö- ja muun aikaisemman asutuslainsäädännön mukainen laina tai valtion saaminen maksettava korkoineen yhdessä erässä heti takaisin. Maaseutuelinkeinopiiri voi kuitenkin siirtää edellä sanotut valtion saamiset ja lainat uuden omistajan vastattaviksi, mikäli uutta kolttalain mukaista maanostolainaa ei myönnetä.

Tilan tai sen osan luovuttanut henkilö voidaan vapauttaa vastaamasta lainasta tai valtion saamisesta edellyttäen, että luovutuksensaaja on jo ennestään ollut yhteisvastuussa lainasta tai saamisesta eikä vastuusta vapauttaminen vaaranna lainan tai saamisen takaisinmaksua.

Kolttalain mukaisten lainojen ja muiden valtion saamisten loppuerien perimisessä noudatetaan, mitä eräiden valtion saamisten perimisessä kerta kaikkiaan (682/1966) annetussa laissa säädetään.

Hakijasta riippumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi voidaan valtion saamisten ja lainojen lyhennysmaksuille myöntää lykkäystä sekä korkovapautta enintään vuosi kerrallaan, yhteensä kuitenkin enintään kymmenen vuotta.

Lyhennysten lykkäys voidaan myöntää siten, että takaisinmaksuaikaa pidennetään lykkäysvuosien määrällä ja lykätyt lyhennyserät peritään yhtä monessa erässä alkuperäisen takaisinmaksuajan päätyttyä. Valtion saaminen on kuitenkin maksettava takaisin kolttalain 30 §:ssä ja laina 14 §:ssä säädetyn enimmäistakaisinmaksuajan kuluessa.

Lyhennysten lykkäys voidaan myöntää myös siten, että lykkäysvuosien jälkeen maksettavia puolivuotis- tai lyhennysmaksuja tarkistetaan laina-aikaa muuttamatta.

Maaseutuelinkeinopiiri myöntää hakemuksesta lykkäyksen ja korkovapauden Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen annettua hakemuksen johdosta lausunnon.

Maaseutuelinkeinopiiri voi myöntää lykkäyksen ja korkovapauden määrätyillä ehdoilla tai peruuttaa myönnetyn helpotuksen, milloin se katsoo siihen olevan lykkäyksen myöntämisehtojen mukaan syytä.

Jos sen tilan, jonka kuntoonpanoa varten investointi- tai asuntoavustus on myönnetty, omistaja vaihtuu töiden aloittamisen jälkeen, maaseutuelinkeinopiiri voi siirtää oikeuden maksamatta olevaan avustukseen uudelle omistajalle edellyttäen, että hän täyttää avustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset ja että kolttalain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa on annettu hänelle.

Maaseutuelinkeinopiiri voi irtisanoa valtion myyntihintasaamisen, kolttalain 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu kustannusosuus mukaan lukien, kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi soveltuvin osin samoin perustein kuin laina voidaan irtisanoa edellä 31 §:n 1 momentin 2 ja 4―11 kohdan mukaan. Maaseutuelinkeinopiiri voi irtisanoa saamisen kokonaan tai osaksi myös, jos tilalla tai lisäalueella olevia rakennuksia ei ole palovakuutettu täydestä arvostaan.

Maaseutuelinkeinopiiri voi kolttalain 36 §:n 3 momentissa, 37 §:n 1 momentissa ja 39 §:ssä säädetyn lisäksi määrätä avustuksen maksettavaksi osaksi tai kokonaan takaisin soveltuvin osin samoin perustein kuin laina voidaan irtisanoa 31 §:n 1 momentin 1―5 ja 10―11 kohdan mukaan.

Kun laina, avustus tai valtion saaminen määrätään kokonaan tai osaksi takaisin maksettavaksi, on samalla päätettävä, onko maksettavaksi tuleva määrä suoritettava yhtenä tai useampana eränä, ei kuitenkaan yli kolmen vuoden maksuajalla.

Jos avustus, valtionlaina, valtion myyntihintasaaminen tai kustannusosuus määrätään osittain tai kokonaan takaisin maksettavaksi, peritään maksettavaksi määrätylle pääomalle 12 prosentin vuotuista korkoa. Edellä 31 §:n 1 momentin 1, 2 ja 10 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on korko kuitenkin 16 prosenttia.

Jos takaisinperiminen perustuu 31 §:n 1, 2 tai 10 kohtaan, peritään irtisanomiskorko avustuksen tai lainan kunkin erän nostamisesta lukien. Jos takaisinperiminen perustuu omaisuuden tai sen osan luovutukseen, tilan jakamiseen taikka tuen kohteena olleen toiminnan lakkaamiseen tai olennaiseen supistamiseen, peritään 1 momentissa mainittu irtisanomiskorko omistusoikeuden siirtymisestä, tilan jakamisesta taikka toiminnan lakkaamisesta tai olennaisesta supistumisesta lukien. Muissa tapauksissa irtisanomiskorko peritään takaisinperimistä koskevan päätöksen antamispäivästä lukien.

Jollei kolttalaissa ja tässä asetuksessa tarkoitettuja valtiolle tulevia maksuja suoriteta määräajassa, peritään maksamatta jätetystä suorituksesta korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa, kuitenkin vähintään 35 §:ssä mainitun koron suuruista korkoa.

Luottamusmiehen tulee huolehtia siitä, että varsinainen kyläkokous kutsutaan vuosittain koolle, kuitenkin viimeistään kunkin kalenterivuoden syyskuussa.

Vaatimus ylimääräisen kyläkokouksen koolle kutsumisesta on esitettävä kirjallisesti kolttien luottamusmiehelle. Luottamusmiehen on vaatimuksen saatuaan viipymättä kutsuttava ylimääräinen kyläkokous koolle.

Jollei kyläkokousta ole kutsuttu koolle tai jollei kokouksen pitämistä koskevaa vaatimusta ole voitu esittää luottamusmiehelle, varaluottamusmiehen tai kolttaneuvoston tulee kokousta vaatineiden kolttien pyynnöstä kutsua kyläkokous koolle.

Kutsu kyläkokoukseen on julkaistava vähintään seitsemän päivää ennen kokousta yhdessä koltta-alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja pantava nähtäville Inarin kunnan ilmoitustauluille. Kyläkokous voi päättää, että kokouksesta ilmoitetaan muullakin tavoin.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä ne tärkeimmät asiat, joita kyläkokouksessa on tarkoitus käsitellä.

Kolttaneuvoston tehtävistä säädetään kolttalain 45 §:ssä.

Kolttaneuvoston kutsuu koolle luottamusmies.

Kolttaneuvostossa käsiteltävät asiat valmistelee kolttien luottamusmies.

Jos kyläkokouksessa tai kolttaneuvostossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisessa, päätetään asia äänestyksellä. Päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaalin osalta ratkaisee kuitenkin arpa.

Kolttaneuvostojen yhteinen kokous voi vahvistaa ohjesäännön, jossa annetaan tarkempia määräyksiä kolttien luottamusmiehen tehtävistä.

Luottamusmiesvaaliin voidaan panna ehdolle kolttalain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö, jota vähintään viisi luottamusmiesvaalissa äänivaltaista henkilöä on kirjallisesti ehdottanut luottamusmieheksi. Ehdottajien on kirjallisesti ilmoitettava ehdokkaansa vaalilautakunnan puheenjohtajalle tai jäsenelle.

Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas luottamusmieheksi, vaalilautakunta vahvistaa viipymättä ehdokkaan tulleen valituksi luottamusmieheksi. Vaalilautakunta ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti. Luottamusmiehen valinnasta on lisäksi tiedotettava siten, kuin kolttalain 50 §:ssä säädetään.

Kolttalain 36 §:ssä ja 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa, rajoituksista vapauttamista ja ennakkotietoa koskeva hakemus on toimitettava Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka lähettää sen oman lausuntonsa kanssa maaseutuelinkeinopiirille. Hakemukseen on liitettävä tilan luovutuskirja alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä taikka luonnos luovutuskirjaksi.

Kun tila tai alue, jota rasittaa kolttalaissa tarkoitettu myyntihintasaaminen tai laina, kokonaan tai osaksi luovutetaan toiselle eikä myyntihintasaamista tai lainaa määrätä maksettavaksi takaisin, maaseutuelinkeinopiiri voi hakemuksesta siirtää myyntihintasaamisen tai lainan kokonaan tai osaksi luovutuksensaajan vastattavaksi.

Siirtoa koskevasta hakemusmenettelystä on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään. Hakemukseen liitettävään luovutuskirjaan tai sen luonnokseen tulee sisältyä luovutuksensaajan sitoumus siitä, että hän ottaa saamisen vastattavakseen.

Kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä maaseutuelinkeinopiirin ilmoituksesta kiinteistörekisteriin asianomaisen tilan kohdalle merkintä siitä, että kolttalain nojalla muodostettu tila on sanotun lain 36 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rajoitusten alainen.

Milloin maaseutuelinkeinopiiri on kolttalain 36 §:n 2 momentin nojalla vapauttanut tilan tai sen osan sanotun lain mukaisista rajoituksista, on maaseutuelinkeinopiirin ilmoitettava siitä edelleen kiinteistörekisterin pitäjälle kyseisiä rajoituksia koskevan merkinnän poistamiseksi kiinteistörekisteristä tai merkinnän tekemiseksi tilan vapauttamisesta rajoituksista. Viimeksi mainittu on voimassa myös, milloin maaseutuelinkeinopiiri on valtiolle takaisin tulleen tilan tai sen osan kohdalta päättänyt, että se käytetään muihin kuin kolttalain tai luontaiselinkeinolain tarkoituksiin.

Kiinteistörekisteriin 1 ja 2 momentin mukaisesti tehdystä merkinnästä kiinteistörekisterin pitäjän tulee lähettää ilmoitus asianomaiselle lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjälle, jonka tulee tehdä vastaava merkintä asianomaiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Kolttalain 9 §:n 1 momentin 2, 3, 5 ja 6 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetun metsähallintoviranomaisen luvan tai suostumuksen antaa metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, jonka on tarvittaessa pyydettävä lausunto asianomaiselta kolttaneuvostolta.

Vapaaehtoista velkajärjestelyä koskeva hakemus jätetään maaseutuelinkeinopiirille. Hakemukseen on liitettävä 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun suunnittelijan maa- ja metsätalousministeriön määräämin tavoin laatima selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta sekä ainakin sen velkojan lausunto, jonka myöntämien luottojen järjestelyä hakemus pääasiassa koskee.

Lainansaajan voidaan katsoa joutuneen kolttalain 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin pysyviin taloudellisiin vaikeuksiin, jos hän on tullut tai on ilmeisessä vaarassa tulla maksukyvyttömäksi eikä maksukykyä voida pysyvästi palauttaa tämän asetuksen 29 §:n mukaisilla toimenpiteillä taikka sellaisilla varoilla, jotka ovat saatavissa hakijan yrityspääomia haitallisesti vähentämättä.

Kolttalain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan suorittaa valtionlainojen ja myyntihintasaamisten osalta, jos näiden saamisten osuus hakijan kaikista veloista on yli 60 prosenttia tai yli 80 prosenttia hakijan pitkäaikaisista luotoista.

Kolttalain 59 §:n mukaisessa vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä on velallisen maksukyvyn palauttamiseksi ensisijaisesti pidennettävä lainojen ja saamisten takaisinmaksuaikaa ja alennettava korkoa. Valtionlainojen ja -saamisten koron alentamisen edellytyksenä on muissa kuin kolttalain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, että myös muut merkittävät velkojat alentavat vuotuisia lainanhoitokustannuksia tai ovat kahden vuoden kuluessa ennen hakemuksen jättämistä perineet vuotuiset lyhennykset ja korot alempina kuin lainaa myönnettäessä on hakemuksessa tarkoitettujen lainojen osalta sovittu taikka viiden vuoden aikana merkittävästi helpottaneet hakijan luottojen hoitoa. Valtionlainojen ja -saamisten lyhennyksille ja koroille voidaan samoin poikkeuksin ja edellytyksin myöntää maksuhelpotuksia enintään viideksi vuodeksi, mikäli hakijan maksuvalmiutta ei voida palauttaa edellä mainituilla muilla toimenpiteillä.

Kolttalain 59 §:n mukainen vapaaehtoinen velkajärjestely voidaan suorittaa ilman kolttatilan muiden yhteisomistajien tai -haltijoiden taikka takaajan suostumusta, jos velkajärjestely tulee myös heidän hyväkseen eikä velkajärjestely ole vastoin velkajärjestelyn hakijan ja muiden yhteisomistajien vastuun jakoa koskevia sitoumuksia taikka takaussitoumusta.

Maaseutuelinkeinopiirin on annettava vapaaehtoista velkajärjestelyä koskeva hakemus oman lausuntonsa kanssa selvityksen laatineelle tai, lausunnon antaneen luottolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, muulle suunnitelman laatijalle. Lausunnossaan maaseutuelinkeinopiirin on myös ilmoitettava käsityksensä vakuutena olevan omaisuuden arvosta. Maaseutuelinkeinopiirin on samalla ilmoitettava suunnittelijalle, korvaako valtio suunnittelukustannukset.

Velkajärjestelyä koskevaa hakemusta ei kuitenkaan anneta 1 momentissa tarkoitetulle suunnittelijalle, jos hakemukseen liitetyn alustavan selvityksen tai luottolaitoksen lausunnon perusteella taikka muutoin jo tässä vaiheessa on todettavissa, ettei vapaaehtoisen velkajärjestelyn edellytyksiä ole olemassa. Maaseutuelinkeinopiirin on tällöin annettava päätös asiassa.

Kolttalain 61 §:ssä tarkoitetun suunnitelman voi laatia maaseutuelinkeinopiirin tehtävään päteväksi katsoma neuvontajärjestön toimihenkilö tai vastaavasti muu riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava henkilö, joka on perehtynyt asianomaiseen toimialaan.

Vapaaehtoisen velkajärjestelyn hakijan tulee suunnittelijan pyynnöstä kohtuullisessa määräajassa antaa suunnittelijalle maa- ja metsätalousministeriön määräämät asiakirjat ja toimia muutoinkin velkajärjestelyn edellytysten selvittämiseksi maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla.

Suunnitelman laatijan tulee perehtyä hakijan omistaman kolttatilan olosuhteisiin, hakijan toimintaan, yrityksen ja yrittäjän taloudelliseen asemaan sekä mahdollisuuksiin tuotantoa muuttamalla, omaisuutta rahaksi muuttamalla tai muulla tavoin parantaa hakijan maksuvalmiutta ja yrityksen toimintaedellytyksiä. Suunnitelmaan tulee sisältyä laskelma yrityksen tuloista, menoista, maksuvalmiuden kehittymisestä, investoinneista ja pääomantarpeesta riittävän pitkältä ajanjaksolta.

Suunnitelman laatijan on ennen suunnitelman laatimista kuultava hakijan niitä velkojia, joiden saamisia aiotaan järjestellä. Suunnitelman laatijan on myös neuvoteltava mainittujen velkojien kanssa suunnitelmaan sisällytettävistä toimenpiteistä. Tarvittaessa on muitakin velkojia kuultava.

Jos suunnittelija ja hakija yhdessä toteavat, ettei velkajärjestelyn edellytyksiä ole, suunnittelijan on ilmoitettava kirjallisesti sekä velkojille että maaseutuelinkeinopiirille, ettei suunnittelua jatketa ja samalla palautettava hakemus maaseutuelinkeinopiirille.

Suunnittelijan on toimitettava laatimansa suunnitelma maaseutuelinkeinopiirille tarkastettavaksi sekä samalla palautettava hakemusasiakirjat. Todettuaan vapaaehtoisen velkajärjestelyn edellytysten täyttyvän ja annettuaan velkajärjestelyhakemukseen päätöksen siltä osin, kuin kysymys on kolttalain 59 §:ssä tarkoitetusta valtionlainojen ja -saamisten järjestelystä, maaseutuelinkeinopiiri laatii suunnitelman mukaisen sopimuksen.

Sopimuksessa hakijan, velkojien ja maaseutuelinkeinopiirin on omalta osaltaan si-touduttava suunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin. Sopimuksen ehdoiksi on otettava, mitä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa ja 53 §:ssä säädetään vapaaehtoisesta velkajärjestelystä. Sopimukseen tulee sisältyä myös korvaus hakijalle 50 §:ssä tarkoitetun selvityksen laatimisesta aiheutuneista kustannuksista siltä osin, kuin selvityksen kustannukset ylittävät maa- ja metsätalousministeriön asettaman omavastuuosuuden.

Sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun maaseutuelinkeinopiiri ja ne velkojat, joiden saamisia suunnitelman mukaan on tarkoitus järjestellä, sekä hakija ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Mikäli joku velkojista jättää sopimuksen allekirjoittamatta eivätkä hänen saatavansa hakijalta ylitä viittä prosenttia sopimukseen sisältyvistä hakijan veloista, voi sopimus muiden sopijapuolten osalta kuitenkin tulla voimaan.

Jos edellytyksiä sopimuksen allekirjoittamiselle ei ole tai jos sopimus ei tule voimaan, maaseutuelinkeinopiirin on kuitenkin tutkittava kolttalain 60 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtionlainojen ja -saamisten vapaaehtoisen järjestelyn edellytykset.

Maaseutuelinkeinopiirin on seurattava velkajärjestelysopimuksen toteutumista. Velallisen on maa- ja metsätalousministeriön määräämin tavoin annettava maaseutuelinkeinopiirille seurantaa varten tarvittavat tiedot.

Maaseutuelinkeinopiirin on huolehdittava siitä, että suunnitelmaan sisältyvät laskelmat ja toimenpiteet pysyvät ajantasaisina ja toteuttamiskelpoisina. Tällöin maaseutuelinkeinopiiri voi tarvittaessa käyttää apuna suunnitelman laatijaa tai muuta 50 §:n 3 momentissa tarkoitettua henkilöä, jonka kustannukset korvataan valtion varoista.

Velkajärjestelysopimusta voidaan tarvittaessa muuttaa. Sopimusta muutettaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 51 §:ssä säädetään. Valtionlainojen ja -saamisten osalta velkajärjestelyn tarkistukset tulevat noudatettaviksi ilman sopimuksen muutosta, jos tarkistukset perustuvat muutoksenhakemuksen johdosta annettuun päätökseen.

Maaseutuelinkeinopiiri voi määrätä sopimuksen raukeamaan siten, että järjestellyt kolttalain 59 §:n 2 momentissa tarkoitetut valtionlainat ja -saamiset palautetaan sen suuruisiksi kuin ne olivat ennen sopimuksen tekemistä vähennettynä järjestelyn aikana maksetuilla lyhennyksillä, koroilla ja muilla suorituksilla. Maaseutuelinkeinopiiri voi 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa irtisanoa valtionlainat ja -saamiset kokonaan tai osaksi.

Milloin kolttalain 67 §:ssä tarkoitettu omaisuus, joka on eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain 3 §:ssä tai 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kolttalain (611/1984) 12 §:ssä säädettyjen rajoitusten alainen, vapautuu näiden säännösten mukaisesta käyttö-tarkoituksestaan, vapautuu se samalla myös sanotuista rajoituksista. Maanmittaustoimiston on maaseutuelinkeinopiirin ilmoituksesta tehtävä asiasta merkintä kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäjän maanmittaustoimiston ilmoituksesta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin siten, kuin edellä 45 §:ssä säädetään.

Inarin kunnan Nitsijärvellä sijaitseva tonttialue rakennuksineen jää edelleen valtion omistukseen huoltotarkoituksia ja tilapäistä majoitusta varten.

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 1997.