Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä valtionapua valtion talousarviossa työministeriön hallinnonalan pääluokan momentilla 06.63 olevasta määrärahasta, joka on tarkoitettu julkisten rakennusten peruskorjaustoiminnan rahoitusohjelman mukaisiin kuntien toimitilojen peruskorjausinvestointien rahoitukseen. Määrärahan rajoissa voidaan 2 §:ssä säädetyille yhteisöille myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta (työllisyysperusteinen kunnallinen peruskorjausavustus) siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai muulle sellaiselle julkiselle yhteisölle, jossa kunnalla tai useammalla kunnalla yhdessä on omistukseen perustuva määräysvalta.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta voidaan myöntää kunnan työttömyysasteesta riippumatta koko maassa.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta voidaan myöntää 2 §:ssä tarkoitetun yhteisön kokonaan omistamien toimitilojen ja muiden rakennusten peruskorjaustöiden kustannuksiin. Avustusta ei voida myöntää asuntojen eikä yritys- tai liikekäyttöön peruskorjauksen jälkeen tulevien tilojen korjauskustannuksiin.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta voidaan myöntää koneiden, laitteiden ja kiinteiden kalusteiden hankintakustannuksiin vain, jos nämä hankinnat liittyvät välittömästi varsinaiseen tietyn rakennuksen peruskorjausinvestointiin. Muun irtaimiston hankintaan peruskorjausavustusta ei voida myöntää.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta ei voida myöntää sellaisiin peruskorjaustyön kustannuksiin, joihin rakennuksen omistajalla on mahdollisuus saada valtionosuutta tai muuta kuin työvoimaviranomaisen myöntämää harkinnanvaraista valtionavustusta. Avustusta ei voida myöntää eikä maksaa myöskään, jos peruskorjaustyön suorittamiseen käytetään työllisyysasetuksen (130/1993) perusteella työnantajalle maksettavan työllistämistuen avulla palkattuja työntekijöitä.

Työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kustannusarvioltaan yli 2 000 000 markan suuruiset hankkeet toteutetaan urakkakilpailulla noudattaen avointa tarjousten avaamismenettelyä. Siltä osin kuin peruskorjaustyö toteutetaan urakkana, työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen saajan on ennen urakkasopimuksen tekemistä varmistettava, että asianomainen urakoitsija ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat suorittaneet veronsa ja lakisääteiset työnantajamaksunsa (työnantajakustannukset). Tällöin suoritetuksi katsotaan myös sellainen erääntynyt maksu, jonka saajan kanssa urakoitsija on molempia osapuolia sitovasti sopinut maksujärjestelyistä, niin kauan kuin osapuolet noudattavat maksusopimusta. Avustuksen saajan on valvottava urakoitsijan ja mahdollisten aliurakoitsijoiden työnantajamaksujen suorittamista myös peruskorjaustyön aikana.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta ei voida myöntää peruskorjaustyön kustannuksiin, jos varsinainen korjaustyö on aloitettu ennen kuin avustuksen myöntämisestä on päätetty, ellei kysymys ole lisäavustuksen myöntämisestä tämän asetuksen mukaista peruskorjausavustusta jo aikaisemmin saaneeseen hankkeeseen. Tässä asetuksessa tarkoitettu peruskorjaustyö katsotaan aloitetuksi, kun urakkasopimus joko koko peruskorjaustyöstä tai sen jostakin osasta on kuntaa sitovasti allekirjoitettu tai omistajan omana työnä suoritettavan peruskorjaustyön osalta lopullinen sitova päätös peruskorjaustyön suorittamisesta on tehty yhteisön asianomaisissa toimielimissä.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta voidaan myöntää harkinnanvaraisesti enintään 15 prosenttia peruskorjaustyön hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Avustuksen määräytymisperusteena olevan kustannusarvion ja sen mahdollisen tarkistuksen hyväksyy työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen myöntäjä.

Hyväksyttävään kustannusarvioon voidaan sisällyttää kuhunkin yksittäiseen peruskorjaushankkeeseen liittyvät, ennen avustuspäätöksen tekemistä syntyneet suunnittelukustannukset ja muut vastaavat investoinnin toteuttamisen kannalta tarpeellisista valmistelevista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset, ei kuitenkaan avustuksen saajan yleishallinnollisia kustannuksia.

Työllisyysperusteista kunnallista peruskorjausavustusta haetaan työvoimaviranomaisilta työministeriön vahvistaman kaavan mukaisella hakemuslomakkeella. Hakemus jätetään siihen työvoimatoimistoon, jonka toimialueella peruskorjattava rakennus sijaitsee.

Työvoimatoimiston tulee toimittaa hakemus viivytyksettä omalla lausunnollaan täydennettynä asianomaisen työvoimapiirin toimiston ratkaistavaksi.

Työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen myöntämisestä ja tarkemmista avustusehdoista päättää asianomainen työvoimapiirin toimisto.

Työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen maksaa sen saajalle toteutuneiden kustannusten perusteella kalenterikuukausittain jälkikäteen asianomainen työvoimapiirin toimisto sille tehdyn maksatushakemuksen perusteella. Peruskorjausavustus voidaan maksaa myös kalenterikuukautta pitemmältä maksujaksolta, jos avustuksen saaja tähän suostuu. Maksujakson pituus on määriteltävä avustuspäätöksessä.

Maksatushakemus osoitetaan peruskorjausavustuksen myöntäneelle työvoimapiirin toimistolle ja jätetään paikalliselle työvoimatoimistolle.

Maksatushakemuksen tulee perustua yhteisön kirjanpitoon perustuvaan selvitykseen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Yhteisön tilintarkastajien tulee varmistaa maksatushakemus yhteisön kirjanpitoon perustuvaksi.

Työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen myöntäjällä tai tämän valtuuttamalla muulla viranomaisella on oikeus tarkastaa avustuksen saajan kirjanpito avustetun hankkeen osalta. Viranomaisella on oikeus käyttää tarkastuksen suorittamisessa apunaan myös tarpeellisiksi katsomiaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Peruskorjausavustuksen saaja on velvollinen avustamaan tarkastuksen suorittajaa ja antamaan tämän käyttöön kaiken sen tarkastuksen suorittamiseen tarvittavan asiakirja- ja muun aineiston, jota tarkastuksen suorittaja kulloinkin pitää tarpeellisena.

Työllisyysperusteisen kunnallisen peruskorjausavustuksen takaisinperintään sovelletaan työllisyysasetuksen 15 ja 16 §:n säännöksiä.

Työministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1997.