1996

983/1996 Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain ( 119/77 ) 1 §:n 4 momentti, 8 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentin 2 kohta, 9 §, 9 a §:n 2 momentti, 9 b § ja 17 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 4 momentti ja 8 §:n 3 momentin 2 kohta 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (125/88), 8 §:n 2 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (106/82), 9 § muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1980, 25 päivänä heinäkuuta 1986 ja 4 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (1085/80, 589/86 ja 938/87), 9 a §:n 2 momentti 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa laissa (1494/95), 9 b § 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (551/93) ja 17 §:n 1 momentti 8 päivänä marraskuuta 1996 annetussa laissa (829/1996), seuraavasti:
1 §

Rintamasotilaseläkettä ei makseta rintamasotilaalle eikä rintamapalvelukseen osallistuneelle henkilölle, joka saa kansaneläkettä tai perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläkkeen jatkoeläkettä. Jos rintamasotilaseläke myönnetään samalta ajalta, jolta on maksettu kansaneläkettä tai perhe-eläkettä taikka rintamalisää tai ylimääräistä rintamalisää, pidetään viimeksi mainittuja rintamasotilaseläkkeen ennakkosuorituksena.
8 §

Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rintamasotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai sellaista kansaneläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja rintamasotilaseläkkeen indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Samoin menetellään, kun rintamapalvelukseen osallistunut henkilö on välittömästi ennen rintamasotilaseläkkeen alkamista saanut leskeneläkettä, johon kuuluu täydennysmäärä. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet.

Vuosituloksi ei lueta:

 2)

kansaneläkelain mukaan maksettavaa kansaneläkettä eikä eläkkeensaajien hoitotukea;
9 §

Henkilölle, jolle on annettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus ja joka ei saa tämän lain mukaista rintamasotilaseläkettä, maksetaan rintamalisää 852 markkaa vuodessa. Ulkomailla asuvalle Suomen kansalaiselle, joka ei saa kansaneläkettä, rintamalisä maksetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/88) perusteella.

Samoin edellytyksin kuin 1 momentissa säädetään, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä myönnetään sellaiselle henkilölle, joka Suomen kansalaisena on osallistunut vuoden 1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitunnuksen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
9 a §

Ylimääräinen rintamalisä on 25 prosenttia siitä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 3 868,32 markkaa vuodessa. Jos kansaneläke on kansaneläkelain 25 a §:n mukaan lykätty tai varhennettu, korotetaan mainittua markkamäärää lykkäysprosentilla tai alennetaan varhennusvähennysprosentilla. Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta kansaneläkkeen sanottujen markkamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainittua elinkorkoa ei olisi otettu huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ulkomailta maksettavaa eläkettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen suuruisen kansaneläkkeen sanottujen markkamäärien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin, jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansaneläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina vähintään 20 markan suuruisena.
9 b §

Jos ylimääräisen rintamalisän saajalle maksettavaa kansaneläkettä on oikaistava tai kansaneläke on lakkautettava taikka jos hänelle myönnetään ulkomailta eläke tai siihen rinnastettava jatkuva etuus tai tällaisen eläkkeen tai etuuden määrässä tapahtuu muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos, ylimääräisen rintamalisän määrä on vastaavasti oikaistava tai se on lakkautettava. Jos sotilasvammalain mukaisen elinkoron saaja ei saa kansaneläkettä tai jos se määräytyy kansaneläkelain 25 b §:n mukaisesti, ylimääräinen rintamalisä on oikaistava tai lakkautettava samoin edellytyksin kuin kansaneläke. Ylimääräinen rintamalisä on oikaistava myös silloin, kun sotilasvammalain mukaisen elinkoron saajalle myönnetään kansaneläke.
17 §

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35, 37―39, 39 a, 39 b, 40―42, 43, 44―46, 67, 69, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 a―74 c, 75, 79―83, 84―86, 88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) säädetään. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 26 §:n 7 momentissa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Rintamasotilaseläkettä määrättäessä vuosituloksi ei lueta kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/95) voimaantulosäännöksen 5 ja 6 momentin mukaisesti maksettavaa puolisolisää eikä lapsikorotusta.

Tämän lain 9 §:ssä säädetty markkamäärä vastaa virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan lokakuussa 1976 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Tämän lain 9 a §:n 2 momentissa säädetyt markkamäärät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

HE 189/1996

StVM 29/1996

EV 174/1996

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre