Määräyksen antajan on huolehdittava siitä, että kaupanvahvistajiksi määrättävillä on tarvittava koulutus ja muut edellytykset tehtävän hoitamiseen ja että määräyksiä annetaan riittävästi. Määräys voidaan peruuttaa, jos siihen on aihetta. Määräys päättyy ilman eri päätöstä, kun virkamies eroaa kyseisestä virastaan tai kun käräjäoikeuden määräämä kaupanvahvistaja täyttää 65 vuotta.

Määräyksen antamisesta tai sen peruuttamisesta ei voi hakea muutosta valittamalla.

Virasto pitää luetteloa palveluksessaan olevista virkamiehistä, jotka toimivat kaupanvahvistajina. Luetteloon merkitään kaupanvahvistajan nimi ja virka-asema, kaupanvahvistajan tunnus, virkapaikka tai muu osoite sekä päivä, jona määräys on annettu tai se on päättynyt. Luettelon otteen, josta käy ilmi toimessa olevat kaupanvahvistajat, on oltava nähtävillä virastossa.

Käräjäoikeus pitää 1 momentissa tarkoitettua luetteloa määräämistään kaupanvahvistajista. Luettelon ote on pidettävä nähtävillä käräjäoikeuden kansliassa. Kaupanvahvistajan on viipymättä ilmoitettava yhteystietojensa muutoksista määräyksen antaneelle käräjäoikeudelle.

Oikeusrekisterikeskus pitää kaupanvahvistajarekisteriä. Rekisteriin merkitään kaupanvahvistajaluetteloiden tiedot kaupanvahvistajista. Viraston tai käräjäoikeuden on viipymättä ilmoitettava luetteloon tehdyistä muutoksista rekisterinpitäjälle.

Kaupanvahvistajaluettelossa ja -rekisterissä olevista tiedoista annetaan pyynnöstä todistuksia. Oikeusrekisterikeskus voi antaa luvan saada rekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai muuna henkilörekisterilaissa (471/87) tarkoitettuna massaluovutuksena. Lupa voidaan antaa sille, joka toiminnassaan tarvitsee tietoja kiinteistön kauppojen hoitamista tai muuta siihen verrattavaa tarkoitusta varten. Kaupanvahvistajaluetteloa pitävällä virastolla sekä käräjäoikeudella on oikeus saada tietoja kaupanvahvistajarekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla.

Viraston palveluksessa olevan kaupanvahvistajan tunnuksena käytetään viraston tunnusta ja viraston kaupanvahvistajalle antamaa yksilöintinumeroa. Käräjäoikeuden määräämälle kaupanvahvistajalle tunnuksen antaa oikeusrekisterikeskus.

Tarkempia määräyksiä kaupanvahvistajan tunnuksesta antaa oikeusrekisterikeskus.

Kaupanvahvistajan on ennen kiinteistön luovutuksen vahvistamista tarkistettava luovutuskirjan allekirjoittajien henkilöllisyys ja se, että luovutuskirja on tehty maakaaren (540/95) 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla. Luovutusta ei saa vahvistaa, jos on perusteltua aihetta epäillä luovutuksen pätevyyttä.

Kaupanvahvistajan on pyynnöstä tarkastettava kiinteistön omistusta ja siihen kohdistuvia oikeuksia ja rasituksia koskevat tiedot lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. Sama koskee kiinteistöä koskevien tietojen tarkastamista kiinteistörekisteristä.

Kaupanvahvistajan on määräalan luovutuskirjan liitteenä olevasta kartasta ja tarvittaessa osapuolilta tiedustelemalla tarkastettava, mistä rekisteriyksiköstä alue luovutetaan.

Kaupanvahvistaja vahvistaa kiinteistön luovutuksen merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittajien nimet sekä luovutuskirjan vahvistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan on allekirjoitettava todistus ja merkittävä siihen kaupanvahvistajan tunnus.

Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä.

Kaupanvahvistajan on annettava luovutuksensaajalle ohjeet lainhuudon hakemista varten.

Jos vahvistetusta kaupasta on 7 §:n 2 momentin mukaan ilmoitettava maaseutuelinkeinopiirille, kaupanvahvistajan on annettava ostajalle ohjeet maanhankintaluvan hakemista varten. Muussa tapauksessa kaupanvahvistajan on merkittävä ostajalle jäävään kauppakirjan kappaleeseen, ettei maanhankintalupa ole tarpeen.

Kaupanvahvistajan on luovutuskirjaa oikeaksi todistaessaan tiedusteltava luovutuksensaajalta ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain (1613/92) 14 §:ssä tarkoitettuja seikkoja. Jos luovutuksensaajaa pidetään näiden seikkojen perusteella mainitun lain 2 §:n mukaisesti ulkomailla asuvana, on luovutuksensaajan ilmoitettava kiinteistön aiottu käyttötarkoitus kirjallisesti kaupanvahvistajalle, jonka on säilytettävä ilmoitus. Jos kiinteistö sijaitsee mainitun lain 4 §:ssä tarkoitetulla rajavyöhykkeellä tai suoja-alueella taikka jos luovutuksensaaja on hankkinut kiinteistön, joka mainitun lain 5 §:n mukaisesti on ilmeisesti tarkoitettu käytettäväksi vapaa-ajan asumiseen tai virkistykseen, kaupanvahvistajan on samalla tehtävä luovutuksensaajalle selkoa mainitussa laissa tarkoitetusta luvanhakuvelvollisuudesta samoin kuin jokamiehenoikeuden sisällöstä.

Kaupanvahvistajan on seitsemän päivän kuluessa luovutuksen vahvistamisesta ilmoitettava luovutuksesta sille maanmittaustoimistolle ja kunnalle, jonka alueella luovutuksen kohde sijaitsee. Jos luovutuksen kohteet sijaitsevat eri maanmittaustoimistojen tai kuntien alueilla, ilmoitus on toimitettava kullekin maanmittaustoimistolle ja kunnalle.

Ilmoitukset toimitetaan lomakkeella tai sopimuksen mukaan sähköisenä viestinä. Tiedot merkitään luovutuskirjan ja osapuolten antamien tietojen perusteella. Ilmoitusten tekemistä varten allekirjoittajien on ilmoitettava luovutuksen osapuolten henkilötunnukset, kaupparekisterinumerot tai muut vastaavat tunnukset sekä mahdollinen liike- ja yhteisötunnus. Jos kysymyksessä on määräalan luovutus tai luovutus, jossa määräala on pidätetty luovuttajalle, maanmittaustoimistolle toimitettavaan ilmoitukseen on liitettävä jäljennös luovutuskirjasta karttoineen. Kaupanvahvistaja voi muutoinkin lähettää jäljennöksen luovutuskirjasta, jollei tarvittavia tietoja voida esittää lomakkeella.

Ulkomaanedustuston palveluksessa olevan kaupanvahvistajan on toimitettava 7 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset ulkoasiainministeriön välityksellä ja sen antamien ohjeiden mukaisesti.

Ulkomaanedustuston palveluksessa olevan kaupanvahvistajan tunnuksena käytetään edustuston virastotunnusta. Ulkomaanedustuston pitämän kaupanvahvistajaluettelon tietoja ei toimiteta kaupanvahvistajarekisteriin.

Mitä 4 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään luovutuksen kohdetta koskevien tietojen tarkistamisesta, ei sovelleta ulkomailla vahvistettaviin luovutuksiin.

Kaupanvahvistajan säilytettäväksi on annettava kappale vahvistetusta luovutuskirjasta ja sen liitteistä. Tarvittaessa kaupanvahvistaja valmistaa jäljennöksen asianosaisen kustannuksella.

Kaupanvahvistajan on pysyvästi säilytettävä tallekappale luovutuskirjasta ja kaupanvahvistajan ilmoituksesta. Arkistoidut asiakirjat numeroidaan vuosittain juoksevasti ja ne muodostavat kaupanvahvistajan päiväkirjan.

Kun kaupanvahvistajan toimi päättyy, kaupanvahvistajan on viipymättä toimitettava päiväkirja asianomaisen viraston tai käräjäoikeuden säilytettäväksi.

Kaupanvahvistajan päiväkirja on julkinen. Kaupanvahvistajan tai päiväkirjaa säilyttävän viranomaisen on pyynnöstä annettava päiväkirjasta tietoja ja asiakirjojen jäljennöksiä.

Kaupanvahvistaja toimii virkavastuulla.

Kaupanvahvistajana toimivan virkamiehen valvonnasta on voimassa, mitä virkatoimen valvonnasta muutoin säädetään tai määrätään. Käräjäoikeuden määräämän kaupanvahvistajan toimintaa valvoo määräyksen antanut käräjäoikeus.

Jollei kaupanvahvistaja täytä ilmoitusvelvollisuuttaan täsmällisesti, maanmittaustoimiston on ilmoitettava siitä asianomaiselle virastolle tai käräjäoikeudelle.

Kaupanvahvistuksessa perittävä maksu on 200 markkaa kaupalta tai muulta luovutukselta. Luovutuskirjan tai muun asiakirjan jäljennöksen valmistamisesta maksu on 10 markkaa sivulta.

Jos luovutus asianosaisten pyynnöstä tapahtuu muualla kuin virka- tai toimipaikalla, kaupanvahvistaja perii lisäksi matkakustannukset. Asianosaisen pyytämästä rekisteritietojen tarkastamisesta peritään lainhuuto- ja rasitustodistuksesta sekä kiinteistörekisterin otteesta suoritettavat maksut.

Ulkomaanedustuston palveluksessa olevan kaupanvahvistajan perimistä maksuista säädetään erikseen.

Valtion virkamiehen on tilitettävä kertyneet maksut valtiolle asianomaisen tiliviraston määräyksen mukaisesti.

Kun luovutusilmoitus on saapunut maanmittaustoimistolle, sen on tarkastettava luovutuksen kohdetta koskevien tietojen oikeellisuus sekä toimitettava tarpeelliset tiedot sille maistraatille, lääninverovirastolle ja kirjaamisviranomaiselle, jonka toimialueella luovutuksen kohde sijaitsee. Jos luovutettu määräala sijaitsee asemakaavassa tontiksi tai yleiseksi alueeksi osoitetulla alueella, maanmittaustoimiston on toimitettava tarpeelliset tiedot kunnan kiinteistöinsinöörille kohteen tietojen tarkistamista ja määräalatunnuksen antamista varten.

Jos luovutuksensaajana on 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ulkomailla asuva, maanmittaustoimiston on toimitettava tarpeelliset tiedot luovutuksesta sille alueelliselle ympäristökeskukselle, jonka alueella luovutuksen kohde sijaitsee.

Tietojen välityksessä noudatettavasta menettelystä sopivat erikseen oikeusministeriö, ympäristöministeriö, maanmittauslaitos, verohallitus ja väestörekisterikeskus.

Oikeusministeriö vahvistaa 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun kaupanvahvistajan todistuksen ja 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut luovutuksensaajalle annettavien ohjeiden sekä 7 §:ssä tarkoitetun kaupanvahvistajan ilmoituslomakkeen kaavan. Sähköisenä viestinä toimitetussa kaupanvahvistajan ilmoituksessa on oltava samat tiedot kuin lomakkeessa.

Oikeusministeriö huolehtii ohjeiden ja ilmoituslomakkeiden toimittamisesta käräjäoikeuksille ja muille virastoille, joiden on pidettävä niitä maksutta kaupanvahvistajien saatavissa.

Tarvittavat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa oikeusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ne kaupanvahvistajat, joille käräjäoikeus on ennen tämän asetuksen voimaantuloa antanut määräyksen toimia kaupanvahvistajana, pysyvät ilman eri määräystä kaupanvahvista jina ja heihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. Oikeusrekisterikeskuksen on viipymättä annettava käräjäoikeuden määräämille kaupanvahvistajille kaupanvahvistajatunnus. Muille kaupanvahvistajille on asianomaisen viraston annettava tunnus.

Joulukuun 28 päivänä 1979 annetun kaupanvahvistaja-asetuksen (1080/79) nojalla annetut oikeusministeriön päätökset jäävät voimaan, kunnes oikeusministeriö toisin määrää.