Korkoaikoja laskettaessa katsotaan täydessä kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää.

Yhteisökorkoa laskettaessa verovuoden verojen yhteismäärään luetaan verotettavan tulon perusteella määräytyvä tulovero, osingonjaon perusteella laskettava täydennysvero ja yhteisölle verotettavan varallisuuden perusteella määrättävä varallisuusvero.

Yhteisökorkoa laskettaessa hyväksiluettavia ennakoita ovat tilikauden ennakkoverot ja yhteisöltä toimitetut ennakonpidätykset sekä ennakon täydennysmaksu siten kuin verotusmenettelystä annetun lain 35 §:ssä säädetään. Jos ennakkoja tai ennakon täydennysmaksua on maksettu tilikauden päättymisen jälkeen, ne otetaan yhteisökorkoa laskettaessa huomioon siten kuin verotusmenettelystä annetun lain 41 §:n 2 momentissa säädetään.

Saatuihin osinkoihin liittyvä yhtiöveron hyvitys ja aikaisempien vuosien käyttämättömät hyvitykset luetaan hyväksi samalla tavalla kuin yhteisöltä toimitettu ennakonpidätys, ei kuitenkaan yhtiöveron hyvityksestä annetun lain (1232/88) 5 §:n 2 momentissa säädettyä määrää suurempana. Ulkomaisen veron hyvitykset luetaan hyväksi siten kuin laissa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta (1552/95) säädetään.

Jos yhteisöllä päättyy samana kalenterivuonna useampia kuin yksi tilikausi, yhteisökorko lasketaan verotusmenettelystä annetun lain 41 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kultakin tilikaudelta erikseen kuitenkin siten, ettei samalta ajalta tule määrättäväksi sekä maksettavaa yhteisökorkoa että palautettavaa yhteisökorkoa.

Jos yhteisöllä päättyy samana kalenterivuonna useita tilikausia, yhteisökorko lasketaan erikseen ensinnä päättyvän tilikauden verojen ja hyväksiluettavien ennakoiden erotukselle toisen tilikauden veroilmoituksen viimeiseen antopäivään asti. Edellä mainittua päivää seuraavasta päivästä aina kolmannen tilikauden veroilmoituksen viimeiseen antamispäivään asti yhteisökorko lasketaan näiden kahden tilikauden verojen yhteismäärän ja hyväksiluettavien ennakoiden erotukselle. Viimeisenä päättyvän tilikauden veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä lähtien yhteisökorko lasketaan kaikkien tilikausien muodostaman yhteisen verovuoden verojen ja hyväksiluettavien ennakoiden erotukselle verotusmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentissa säädettyyn päivään saakka.

Jos yhteisön omistussuhteissa tapahtuu jonakin samana kalenterivuonna päättyvänä tilikautena tuloverolain (1535/92) 122 §:ssä tarkoitettu muutos, joka estää aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisen, yhteisökorko lasketaan jokaiselle laskenta-ajanjaksolle verotettavan tulon perusteella, josta tappioita ei ole vähennetty.

Jos yhteisön omistussuhteissa tapahtuu jonakin samana kalenterivuonna päättyvänä tilikautena yhtiöveron hyvityksestä annetun lain (1232/88) 5 a §:n 1 momentissa tai 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu omistajanvaihdos, joka estää aikaisempien vuosien käyttämättömien hyvitysten vähentämisen verovuoden tuloveroista ja aikaisempien vuosien veroylijäämien huomioon ottamisen yhtiön vertailuverossa, yhteisökorko lasketaan kullekin laskenta-ajanjaksolle erotukselle, jossa käyttämättömiä hyvityksiä ja veroylijäämiä ei ole otettu huomioon.

Jos yritystä verovuoden aikana tapahtuneen tuloverolain 24 §:ssä tarkoitetun yritysmuodon muutoksen johdosta verotetaan koko verovuodelta yhteisönä, yhteisökorko lasketaan sen tilikauden veroilmoituksen viimeistä antopäivää seuraavasta päivästä, jona yritysmuodon muutos yhteisöksi tuli voimaan.

Yhteisökorkoa lasketaan kuitenkin enintään samana kalenterivuonna päättyvien tilikausien verojen yhteismäärälle.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996.

Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa.