Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, opetus- ja tutkimusneuvosto sekä hallintovirasto, laitoshallintoa laitosneuvosto ja laitoksen johtaja sekä erillisen laitoksen hallintoa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Vaasan kaupungissa toimivan korkeakoulun yksikön (Vaasan yksikkö) toimintaa hoitavat korkeakoulun toinen vararehtori ja yksikönneuvosto. Vaasan yksikön ja Österbottens högskolan yhteistoiminnasta säädetään erikseen.

Hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.

Opiskelijaksi katsotaan vaaleissa henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Jatkotutkintoa suorittavaa, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan, ei kuitenkaan katsota opiskelijaksi.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajien on kuitenkin noudatettava opetuksesta voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Korkeakoulussa on vaalikollegio, joka valitsee rehtorin ja ensimmäisen vararehtorin, korkeakoulun hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä opetus- ja tutkimusneuvoston 14 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet.

Vaalikollegioon valitaan 28 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Helsingissä toimivat korkeakoulun professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan kahdeksan jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen, muut Helsingissä toimivat opettajat ja tutkijat valitsevat keskuudestaan kahdeksan jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen ja muu Helsingissä toimiva henkilökunta valitsee keskuudestaan neljä jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Ylioppilaskunta valitsee Helsingissä opiskelevista korkeakoulun opiskelijoista kahdeksan jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Vaalikollegioon kuuluvat lisäksi Vaasan yksikön yksikönneuvoston jäsenet. Yksikönneuvoston varajäsenet toimivat varajäseninä myös vaalikollegiossa.

Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Ohjesäännöllä annetaan tarkemmat määräykset vaaleista ja vaalikollegion täydentämisestä toimikauden aikana sekä menettelystä vaalikollegiosta.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit sekä kahdeksan vaalikollegion kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Kahdeksasta jäsenestä kaksi valitaan korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyistä, kaksi korkeakoulun muista opettajista ja tutkijoista, yksi muusta henkilökunnasta ja kaksi korkeakoulun opiskelijoista sekä yksi niiden joukosta, jotka 19 §:n 1 momentin mukaan kuuluvat Vaasan yksikön henkilökuntaan.

Vaalikollegio valitsee rehtorin ja ensimmäisen vararehtorin kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Vaasan yksikön yksikönneuvoston jäsenet ja varajäsenet valitsevat toisen vararehtorin kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Rehtorin tulee olla korkeakoulun professorin virkaan nimitetty henkilö ja vararehtorin korkeakoulun opetus- tai tutkimusvirkaan nimitetty henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. Toiselta vararehtorilta vaaditaan lisäksi, että hän kuuluu Vaasan yksikön henkilökuntaan.

Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin tai vararehtorin tehtävään ja sillä, joka on ollut vararehtorina ehdokkuudesta vararehtorin tehtävään. Vaalikollegio voi hyväksyä myös muun syyn kieltäytymiseen.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutoinkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian jommankumman vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen asian, joka muuten kuuluisi hallintovirastolle.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille vapautusta osaksi tai kokonaan hänen virkaansa kuuluvista tehtävistä.

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat ensimmäinen ja toinen vararehtori sekä 22 §:ssä tarkoitettujen laitosten johtajat. Jos laitoksessa on useita pääaineita, laitosneuvosto valitsee heidän lisäkseen opetus- ja tutkimusneuvostoon kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan laitoksen opettajien ja tutkijoiden joukosta yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen jokaista pääainetta varten lukuun ottamatta laitoksen johtajan edustamaa pääainetta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluu neljä jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Vaalikollegio valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet korkeakoulun opettajien ja tutkijoiden keskuudesta. Näistä vähintään yhden jäsenen ja hänelle valittavan varajäsenen tulee kuulua Vaasan yksikköön. Ylioppilaskunta valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Opetus- ja tutkimusneuvostossa ensimmäinen vararehtori on puheenjohtaja ja toinen vararehtori varapuheenjohtaja.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin säädetä asetuksella tai määrätä johtosäännöllä. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille säädetyt ja johtosäännöllä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintojohtaja ratkaisee hallintovirastolle kuuluvat asiat. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallintovirastoon kuuluu se korkeakoulun henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei ole toisin määrätty.

Tarkempia määräyksiä hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Vaasan yksikön henkilökuntaan kuuluvat ne, jotka 2 §:n mukaan kuuluvat korkeakoulun henkilökuntaan ja jotka hoitavat tehtäviään Vaasan yksikössä.

Vaasan yksikön opiskelijoiksi katsotaan ne, jotka 2 §:n mukaan ovat korkeakoulun opiskelijoita ja joilla on oikeus suorittaa yksikössä tutkinto ja jotka ovat ilmoittautuneet läsnäoleviksi yksikössä.

Korkeakoulun toinen vararehtori johtaa ja valvoo Vaasan yksikön toimintaa.

Vaasan yksikön yksikönneuvostoon kuuluu toinen vararehtori puheenjohtajana sekä seitsemän muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Vaasan yksikössä toimivat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Yksikön muut opettajat ja tutkijat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen ja yksikön muu henkilökunta valitsee keskuudestaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Yksikön opiskelijat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Jäsenten ja varajäsenten valinnasta annetaan tarkemmat määräykset johtosäännössä.

Yksikönneuvosto valitsee yksikön edustajat Österbottens högskolan hallitukseen ja muihin hallintoelimiin.

Yksikönneuvosto käsittelee ja ratkaisee sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa säädetään, ne asiat, jotka johtosäännön mukaan kuuluvat neuvostolle.

Korkeakoulussa on opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten yhden tai useamman opetusalan muodostamia laitoksia. Hallitus päättää laitosjaosta.

Jokaisessa laitoksessa on laitosneuvosto ja laitoksenjohtaja, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Hallitus valitsee laitoksenjohtajan ja tämän sijaisen laitoksen opettajien ja tutkijoiden esityksestä. Johtajan ja tämän sijaisen tulee olla professori tai apulaisprofessori.

Laitosneuvostoon kuuluu laitoksenjohtaja puheenjohtajana ja tämän sijainen varapuheenjohtajana. Heidän lisäkseen laitosneuvostoon kuuluu vähintään kolme ja enintään yhdeksän muuta jäsentä, jotka korkeakoulun hallitus määrää laitokseen kuuluvista henkilöistä. Näistä jäsenistä vähintään kolmanneksen tulee olla opiskelijoita. Jokaiselle jäsenelle määrätään henkilökohtainen varajäsen.

Ennen laitosneuvoston jäsenten määräämistä on laitoksen opettajille ja tutkijoille sekä ylioppilaskunnalle varattava tilaisuus tehdä esityksensä asiassa johtosäännössä määrättävällä tavalla.

Sellaisen laitoksen laitosneuvostossa, johon kuuluvaa henkilökuntaa on Vaasan yksikössä, ainakin yhden jäsenen ja hänelle määrättävän varajäsenen tulee kuulua Vaasan yksikön henkilökuntaan.

Tarkempia määräyksiä laitosneuvoston ja laitoksenjohtajan tehtävistä sekä laitosneuvostojen jäsenmäärästä annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen laitokseen määräytyy.

Korkeakoulussa voi olla erillisiä laitoksia, jotka korkeakoulun hallitus perustaa.

Erillistä laitosta johtaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Korkeakoulun hallitus valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet. Enintään puolet johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään korkeakoulun virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Tarkempia määräyksiä erillisen laitoksen toiminnasta ja hallinnosta annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulussa ratkaistaan asiat esittelystä, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta vaalikollegiossa eikä toista vararehtoria valittaessa.

Esittelijät määrää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmannes jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallintoelimen kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei 29 §:ssä toisin säädetä. Jos äänet menevät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevassa asiassa suoritetaan äänestys kuitenkin samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ei saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidennes läsnäolevista sitä vaatii. Äänten mennessä tasan äänestyksen tulos ratkaistaan arvalla.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain professorit ja apulaisprofessorit sekä vähintään vastaavantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään viisi jäsentä, joilla on oikeus osallistua päätöksentekoon.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei rehtori toisin päätä.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämiseksi sekä esityksen professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Apulaisprofessorin viran täyttää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallitus täyttää virat, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Hallitus nimittää myös dosentit.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Yliassistentin ja assistentin virat sekä tutkimusvirat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Muun kielen kuin suomen tai ruotsin lehtorin virka voidaan täyttää virkaa haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte johtosäännössä määrättävällä tavalla. Hallintoelin, joka tekee esityksen viran täyttämiseksi, voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, neuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 34 §:ssä säädetään.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee esityksen hakijan nimittämisestä dosentiksi.

Virkavapauden ja vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut vastaavat määräykset on hyväksytty, rehtori, vararehtori, laitoksen johtaja tai hänen sijaisensa taikka vaalikollegion tai monijäsenisen hallintoelimen jäsenet ja varajäsenet on valittu tai määrätty, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen jäsenelle tai varajäsenelle eron tämän omasta pyynnöstä jäsenen tai varajäsenen tehtävästä.

Hallintoelimeen valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy silti hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänelle on myönnetty ero tehtävästään taikka hänet on valittu rehtoriksi tai vararehtoriksi, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hallintoelimen varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, valitaan uusi varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi siten kuin johtosäännössä määrätään. Opiskelijoiden osalta uuden varajäsenen valitsee kuitenkin ylioppilaskunta.

Korkeakoululle lahjoitetut ja testamentatut varat pidetään erillään valtion muista varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuottavalla tavalla.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta 16 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (776/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset on annettu.

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Vaalikollegio valitaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä helmikuuta 1997 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä maaliskuuta 1997 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999. Kumotun asetuksen mukaan valitun hallituksen toimikautta jatketaan 28 päivään helmikuuta 1997 saakka.

Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtorit jatkavat tehtävissään toimikautensa loppuun.

Opetus- ja tutkimusneuvosto, Vaasan yksikön yksikönneuvosto sekä laitosneuvostot ja laitoksenjohtajat asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1998. Vastaavat hallintoelimet, jotka on asetettu kumotun asetuksen mukaan jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Jos asian käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.