Eläimen pitopaikka sekä pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että se on eläimelle turvallinen ja että pitopaikan palovaara ja eläimen karkaamisvaara ovat mahdollisimman vähäisiä. Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa ja siellä olevat eläimet on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta.

Pitopaikka ei saa vahingoittaa eläintä eikä vaarantaa sen terveyttä. Pitopaikan tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan.

Pitopaikan tulee olla kunkin eläinlajin erityistarpeet huomioon ottaen riittävän tilava. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua.   Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtäaikaa makuulle.

Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua.

Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja hoitaa asianmukaisesti.

Eläinsuojan seinien ja lattian on oltava rakenteiltaan ja materiaaleiltaan siellä pidettäville eläimille sopivia. Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana. Rakolattiassa, reijitetyssä tai verkkopohjaisessa lattiassa aukkojen on oltava reunoiltaan sileitä ja kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että eläimelle ei aiheudu vahingoittumisen vaaraa. Eläimellä on oltava käytettävissä sopiva makuupaikka.

Eläinsuojalla tarkoitetaan 1 momentissa navettaa, sikalaa, tallia, kanalaa ja muuta vastaavaa eläinten pitoon tarkoitettua rakennusta sekä eläimen pitoon liittyvää rakennusta tai rakennelmaa, joka on tarkoitettu eläimelle säänsuojaksi.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.   Pitopaikka ja siihen liittyvät sellaiset laitteet, joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyttä tai hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka.

Ulkona saa ympärivuotisesti kasvattaa vain sellaisia tuotantoeläinlajeja ja -rotuja, jotka soveltuvat ulkokasvatukseen.

Tuotantoeläimellä tarkoitetaan 1 momentissa eläintä, jota pidetään elintarvikkeiden, villan, nahan, höyhenten tai turkisten tuotantoa varten, sekä eläintä, jota pidetään tai kasvatetaan muuhun maataloustuotantoon.

Ulkotarhan on oltava eläimelle turvallinen. Tarhan maapohjan on oltava sellainen, että eläimet eivät vahingoita itseään eivätkä tarpeettomasti likaannu.

Tarhan aitauksen tulee olla rakenteiltaan ja materiaaleiltaan tarhattavalle eläinlajille sopiva ja sellainen, että se estää eläintä karkaamasta.

Ulkotarhassa olevilla eläimillä on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. Säänsuojassa on oltava sopivat makuupaikat kaikille eläimille. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten tulee olla asianmukaiset tilat.

Hoidossa olevan eläimen terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava.

Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.

Eläimen terveydelle tiettävästi vaarallisen ruoan, juoman tai muun ravinnon antaminen hoidossa olevalle eläimelle on kiellettyä, samoin kuin sellaisten ravintoaineiden antamatta jättäminen, joiden puuttumisen tiedetään aiheuttavan eläimen sairastumisen.

Jos hoidossa oleva eläin on ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa, on eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Tarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota synnytystä odottaviin, juuri synnyttäneisiin, vastasyntyneisiin, sairaisiin, heikkokuntoisiin ja vahingoittuneisiin eläimiin.

Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava.

Eläintä on kohdeltava rauhallisesti, eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää. Eläimen käsittelyssä on pyrittävä käyttämään hyväksi sen lajinomaista käyttäytymistä, kuten laumavaistoa.

Eläintä ei saa vahingoittaa tai käsitellä väkivaltaisesti. Eläimen potkiminen sekä lyöminen kuritus-, koulutus- tai muussa sellaisessa tarkoituksessa eläintä vahingoittavalla välineellä on kielletty.

Eläintä ei saa raahata sarvista, jaloista, hännästä, turkista tai suoraan päästä vetäen taikka käsitellä muutoin sillä tavalla, että sille aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä.

Eläintä ei saa kouluttaa tai käyttää siten, että vahingoitetaan sen terveyttä tai hyvinvointia. Eläintä ei saa pakottaa yrittämään luonnollisten kykyjensä tai voimiensa ylittämistä.

Mitä 1 momentissa säädetään eläimen käyttämisestä, ei koske koiran tai muun eläimen käyttämistä viranomaistoiminnassa eläimen käyttötarkoitukseen liittyvissä tehtävissä, joihin tehtävän luonteen vuoksi liittyy vaara eläimen vahingoittumisesta.

Jos eläin pidetään kytkettynä, on kytkemiseen käytettävän laitteen tai välineen oltava sellainen, että se ei vahingoita eläintä. Kytkemiseen käytettävä laite tai väline on sovitettava ja säädettävä siten, että se on eläimelle sopiva ja antaa tarpeellisen ja turvallisen liikkumisvapauden.

Laitumella tai tarhassa olevan eläimen liikkumisvapautta ei saa rajoittaa painoja tai muita vastaavia liikkumista haittaavia välineitä käyttämällä. Eläimen raajoja ei saa sitoa yhteen, eikä eläimiä saa myöskään sitoa kiinni toisiinsa.

Sikaa ei saa pitää kytkyeellä paikalleen kytkettynä.

Joutilasta emakkoa saa pitää kääntymisen estävässä häkissä vain hyväksyttävästä syystä ja tilapäisesti. Joutilaalla emakolla tarkoitetaan emakkoa porsaiden vieroituksesta sitä seuraavan tiineyden loppuvaiheeseen ja nuorta emakkoa astutuksesta tiineyden loppuvaiheeseen.

Porsinutta emakkoa saa pitää kääntymisen estävässä häkissä enintään kahdeksan viikkoa porsimisen jälkeen.

Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. Vasikalla tarkoitetaan alle kuuden kuukauden ikäistä nautaeläintä.

Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai muun hoitamisen ajan.

Lypsylehmien ja hiehojen tulee kesäaikana päästä laitumelle tai niille on järjestettävä muu tarkoituksenmukainen tila liikuntaa varten.

Vuohta tai lammasta ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä.

Munivia kanoja ei saa pitää häkissä.

Koiraa saa muuten kuin tilapäisesti pitää ulkona tietylle paikalle kytkettynä vain asuttuna olevan rakennuksen välittömässä läheisyydessä.

Alle vuoden ikäistä koiraa saa vain tilapäisesti pitää ulkona tietylle paikalle kytkettynä.

Ulkona muutoin kuin tilapäisesti kytkettynä pidettävällä koiralla sekä koiratarhassa pidettävällä koiralla on oltava mahdollisuus päästä asianmukaiseen koppiin tai muuhun tarkoituksenmukaiseen lepopaikkaan, jossa sillä on riittävä suoja sääoloja vastaan. Koiratarhan koossa on otettava huomioon koiran tai koirien rotu, koko ja lukumäärä.

Koiran liikunnantarpeen tyydyttämisestä on huolehdittava.

Kissaa tai koiraa taikka muuta eläintä saadaan pitää sen kuljetukseen tarkoitetussa laatikossa tai häkissä taikka muussa vastaavassa pienikokoisessa säilytystilassa vain, jos eläimen kuljettaminen, sairaus tai muu tilapäinen ja hyväksyttävä syy sitä vaatii.

Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan 1 momentissa henkilöä, jolla on riittävät tiedot kyseisen toimenpiteen suorittamistekniikasta ja riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Eläimille tehtäviin toimenpiteisiin käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia, puhtaita ja toimintakuntoisia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eläimille suoritettavaksi sallittujen toimenpiteiden lisäksi asianomainen ministeriö voi myöntää poikkeuksia eläinsuojelulain 7 §:n 1 ja 2 momentin säännöksistä.

Sellaista luonnollista tai keinollista lisäämistä tai sellaista jalostusmenetelmää, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai vahingoittaa sitä, ei saa käyttää.

Eläintä ei saa pitää tuotantotarkoituksia varten, jollei sen ilmiasun tai perimän perusteella voida kohtuudella olettaa, että eläintä voidaan pitää ilman että eläimen pitäminen aiheuttaa haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eläinlajien lisäksi saadaan lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi tarhata japaninpeuroja, saksanhirviä, strutseja, emuja ja amerikannanduja (tavallinen rhea).

Mitä 1 momentissa säädetään ilmoituksen sisällöstä, noudatetaan soveltuvin osin myös eläinsuojelulain 21 ja 23 §:ssä säädettyä ilmoitusta tehtäessä.

Eläinsuojelulain 21, 23 ja 24 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen uuden toiminnan aloittamista ja toiminnan oleellisesti muuttuessa tai toiminta lopetettaessa viimeistään 14 vuorokautta ennen muutoksen toteuttamista.

Lääninhallituksen on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille kunnan alueella harjoitettavasta eläinsuojelulain 21, 23 ja 24 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta.

Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö. Lopettamisen suorittavalla henkilöllä tulee olla riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Lopetettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta. Lopetettavaa eläintä ei saa ripustaa ennen lopettamista, eikä sen raajoja saa sitoa.

Eläimen lopetus on suoritettava siten, että eläimelle ei aiheudu tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä ja että muille eläimille aiheutuva häiriö on mahdollisimman vähäinen.

Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Tajuissaan olevan nisäkkään, linnun ja matelijan lopettaminen hukuttamalla tai tukehduttamalla on kielletty.

Koira ja kissa sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. Jos lopettamiseen käytetään hiilimonoksidia, kaasun tulee olla asianmukaisesti jäähdytetty ja suodatettu, eikä siinä saa olla ärsyttäviä aineita.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saadaan koiran ja kissan pentu sekä muun vastaavan pienikokoisen seura- tai harrastuseläimen pentu tai poikanen alle kolmen päivän ikäisenä lopettaa lyömällä eläintä päähän niin voimakkaasti, että se välittömästi menettää henkensä.

Eläinlääkärin valvonnassa saadaan lopettaminen suorittaa muullakin kuin 1 ja 2 momentissa mainitulla tavalla.

Nisäkäs- tai lintulajeihin kuuluva tuotantoeläin, turkiseläintä lukuun ottamatta, saadaan lopettaa ainoastaan ampumalla taikka sähkövirtaa tai hiilidioksidia käyttämällä, siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää. Siipikarjaan kuuluva eläin saadaan lisäksi lopettaa katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella.

Tuotantotarkoituksessa pidettävä turkiseläin saadaan lopettaa asianomaisen ministeriön tarkemmin määräämällä tavalla ainoastaan sähkövirralla, hiilimonoksidilla, hiilidioksidilla, ampumalla tai aivoihin tunkeutuvalla mekaanisella laitteella.

Untuvikot saadaan hautomoissa lopettaa ainoastaan välittömästi tappavalla mekaanisella laitteella tai hiilidioksidilla. Hautomoiden kuoriutumattomat munat on käsiteltävä edellä tarkoitetulla mekaanisella laitteella.

Sen lisäksi, mitä 1―3 momentissa säädetään, saadaan eläin lopettaa eläinlääkärin toimesta asianmukaista nukutusainetta käyttämällä. Jos se on eläintautien vastustamiseksi tai diagnostisoimiseksi välttämätöntä, voidaan tuotantoeläin eläinlääkärin luvalla ja valvonnassa lopettaa myös muulla kuin edellä tässä pykälässä säädetyllä lopetusmenetelmällä.

Hätätapauksessa, eläimen kärsimyksen pitkittymisen estämiseksi ja jos edellä 32 tai 33 §:ssä tarkoitettuja keinoja ei ole mahdollista käyttää tai jos eläintä ei saada kiinni, se voidaan lopettaa myös muulla kuin edellä säädetyllä tavalla, kuitenkin niin, ettei eläimelle aiheuteta tarpeetonta kärsimystä.

Sairas tai vahingoittunut tuotantoeläin saadaan siirtää muualle lopetettavaksi tai teurastettavaksi vain, jos eläimen kuljetus tai käsittely kuljetusta varten ei aiheuta sille lisäkärsimystä.

Vakavasti sairas tai vahingoittunut hevonen, nautaeläin tai muu vastaava suurehko eläin saadaan kuljettaa muualle lopetettavaksi tai teurastettavaksi vain eläinlääkärin luvalla.

Teurastamon ja teurastuspaikan on oltava rakenteiltaan ja varusteiltaan sellainen sekä toiminta siellä on järjestettävä siten, että eläimille ei aiheudu tarpeetonta kiihtymystä, kipua tai tuskaa.

Teurastamossa ja teurastuspaikassa on oltava eläinten säilyttämiseksi asianmukaiset ja riittävät säilytystilat. Säilytystilojen tulee tarjota riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja sekä liiallista kylmyyttä, lämpöä ja kosteutta vastaan ja niissä on oltava riittävästi parsia, karsinoita tai muita eläinten säilytyspaikkoja.

Teurastettavaksi tuotu eläin, jota ei teurasteta välittömästi, on viipymättä vietävä säilytystilaan, jollei eläintä voida sen kuljetusvälineessä säilyttää asianmukaisesti.

Eläimet, jotka lajinsa, sukupuolensa, alkuperänsä tai ikänsä johdosta suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti tai saattavat vahingoittaa toisiaan, on säilytettävä erillään toisistaan.

Teurastusta varten säilytettävien eläinten saatavilla, siipikarjaa lukuun ottamatta, tulee olla jatkuvasti juomavettä.

Jos eläimiä ei teurasteta 12 tunnin kuluessa niiden saapumisesta teurastamoon tai teurastuspaikkaan, niille on annettava riittävä määrä ruokaa niiden saavuttua ja sen jälkeen eläimet on ruokittava kyseiselle eläinlajille sopivin välein sekä lypsettävä tarvittaessa.

Teuraseläinten kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi on tarkastettava päivittäin aamulla ja illalla ja tarvittaessa useamminkin.

Huomattavan sairas, vahingoittunut tai loukkaantunut eläin sekä vieroittamaton eläin on teurastettava viipymättä, kuitenkin viimeistään teurastamoon tai teurastuspaikkaan saapumista seuraavan kahden tunnin aikana. Ennen teurastusta edellä tarkoitetut eläimet on säilytettävä erillään muista eläimistä.

Häkissä, laatikossa tai muussa vastaavassa kuljetuspäällyksessä teurastamoon tuotavat eläimet on teurastettava mahdollisimman pian teurastamoon tulon jälkeen.

Teurastuksen aikana eläimiä ei saa odotuttaa huoneessa tai paikassa, jossa teurastus suoritetaan.

Teurastettavien eläinten hoitoa ja käsittelyä sekä tainnuttamista ja verenlaskua suorittavalla henkilöstöllä on oltava riittävät tiedot ja taidot toimenpiteiden asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Ammattimaisen teurastuksen saa suorittaa vain siihen harjaantunut tai opetettu kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö.

Teurastuksessa ei saa olla läsnä asiattomia henkilöitä.

Teurastuksessa eläin on ennen verenlaskua tainnutettava nopeasti, tehokkaasti ja riittävän pitkäksi ajaksi. Siipikarjaan kuuluva eläin saadaan kuitenkin teurastaa katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella.

Tainnutettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy tainnuttamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta. Tainnutettavaa eläintä ei saa ripustaa ennen tainnuttamista, eikä sen raajoja saa sitoa. Siipikarjaan kuuluva eläin sekä kaniini saadaan kuitenkin ripustaa tainnuttamista varten, jos tainnuttaminen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja ilman viivytystä.

Tainnuttaminen on suoritettava eläinlajista riippuen, siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää, eläimen aivoihin tunkeutuvalla mekaanisella laitteella, välittömästi tainnuttavalla sähkövirralla tai kaasulla taikka lyömällä eläintä päähän sopivalla aseella tai eläintä päähän ampumalla.

Tainnuttamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden tulee olla tarkoitukseensa sopivia ja toimintakuntoisia. Välineiden ja laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti.

Tainnutetun eläimen verenlasku on aloitettava välittömästi tainnuttamisen jälkeen. Verenvuodon tulee olla nopea, runsas ja täydellinen niin, että eläimen tajunta ei ehdi palautua.

Eläimelle ei saa suorittaa muita toimenpiteitä ennen kuin se on kuollut.

Sen estämättä, mitä edellä 42 §:n 1 momentissa säädetään eläimen tainnuttamisesta ennen verenlaskua, saadaan uskonnollisten syiden niin edellyttäessä verenlasku eläimestä aloittaa samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa noudattaen, mitä tässä luvussa säädetään.

Eläimen saa tässä luvussa säädetyllä tavalla teurastaa vain teurastamossa tai teurastuspaikassa laitoksen tarkastuseläinlääkärin läsnäollessa.

Nautaeläimen liikkumista on rajoitettava siten suunnitellulla mekaanisella laitteella, että eläin säästyy kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta. Muutoin eläimen liikkumisen rajoittamisessa on noudatettava, mitä edellä 42 §:n 2 momentissa säädetään.

Eläin on tainnutettava sopivalla, 42 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tainnutusvälineellä samanaikaisesti kaulasuonten katkaisun kanssa. Siipikarjaan kuuluva eläin saadaan kuitenkin teurastaa katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella.

Kaulasuonten katkaisemisen saa toimittaa siihen harjaantunut ja asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan hyväksymä henkilö.

Kaulasuonten katkaiseminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti siihen soveltuvalla terävällä aseella.

Asianomainen ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen säännöksistä, jotka koskevat eläinten pitopaikkaa, ulkokasvatusta, eläinten hoitoa, eläinten kohtelua ja käsittelyä, eläinten kytkemistä, eläimille suoritettavia toimenpiteitä, eläinjalostusta, ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläinten pitoa, eläinten lopettamista, teurastusta ja sitä edeltäviä toimenpiteitä suorittavien henkilöiden pätevyyttä, teurastamon ja teurastuspaikan eläinten käsittelytiloja sekä teurastusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996. Asetuksen 20 §:n voimaantulosta säädetään kuitenkin erikseen.

Edellä 1 momentisssa säädetystä poiketen asetuksen 18 §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien sekä 17 §:n 2 ja 3 momenttia ja 18 §:n 3 momenttia sovelletaan kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Eläinsuojelulain voimaan tullessa harjoitettavasta lain 21 §:n 2 momentissa, 23 §:n 1 momentissa tai 24 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta tehtävän ilmoituksen te- kemisestä säädetään eläinsuojelulain 67 §:ssä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.