1996

352/1996 Asetus kihlakunnansyyttäjästä

Oikeusministerin esittelystä säädetään kihlakunnansyyttäjästä 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (195/96) 11 §:n nojalla:
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään syyttäjän tehtävien järjestämisestä sekä kihlakunnan syyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston hallinnosta. Kihlakunnanviraston muusta hallinnosta säädetään erikseen.
2 § Syyttäjänvirastot ja syyttäjäosastot

Kihlakunnan syyttäjänvirasto on niissä kihlakunnissa, joissa on valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) 4 §:ssä tarkoitetut erilliset virastot. Muissa kihlakunnissa on kihlakunnanviraston syyttäjäosasto, jollei tehtävien hoitamisesta kihlakunnansyyttäjästä annetun lain (195/96) 5 §:n 2 momentin mukaisesti tai poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:n 1 momentista muuta johdu.

Oikeusministeriö päättää syyttäjänviraston sijaintipaikasta silloin, kun kihlakuntaan kuuluu useampi kuin yksi kunta.
3 § Yhteistoiminta

Jos syyttäjänvirastot tai syyttäjäosastot on määrätty hoitamaan syyttäjän tehtäviä yhteistoiminnassa, oikeusministeriö määrää, miten yhteistoiminta järjestetään.
4 § Lääninsyyttäjä

Lääninsyyttäjä osallistuu syyttäjänvirastojen ja syyttäjäosastojen tulosohjaukseen oikeusministeriön ja oikeuskanslerinviraston määräämällä tavalla. Lääninsyyttäjän muista ohjaus- ja valvontatehtävistä säädetään erikseen.
5 § Päällikön tehtävät

Syyttäjänviraston ja syyttäjäosaston päällikön tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää viraston tai osaston toimintaa;

 2)

vastata viraston tai osaston toiminnan tuloksellisuudesta; sekä

 3)

seurata ja valvoa syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta.
6 § Nimittäminen virkaan

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikkö nimittää muut kuin kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 4 §:ssä mainitut virkamiehet.
7 § Nimittäminen virkamieheksi virkasuhteeseen

Syyttäjänviraston ja syyttäjäosaston päällikön enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen nimittää lääninsyyttäjä ja yli vuoden kestävään virkasuhteeseen oikeuskansleri.

Muun kuin 1 momentissa mainitun kihlakunnansyyttäjän enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen nimittää syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikkö ja yli vuoden kestävään virkasuhteeseen oikeuskansleri.

Muun virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää viraston tai osaston päällikkö.
8 § Virkavapaus

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikölle myöntää virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, lääninsyyttäjä, ja muulle kihlakunnansyyttäjälle viraston tai osaston päällikkö.

Syyttäjänviraston tai syyttäjäosaston päällikölle myöntää muun kuin 1 momentissa mainitun enintään vuoden kestävän virkavapauden lääninsyyttäjä ja muulle kihlakunnansyyttäjälle viraston tai osaston päällikkö. Muun kuin 1 momentissa mainitun yli vuoden kestävän virkavapauden myöntää oikeuskansleri.

Syyttäjänviraston ja syyttäjäosaston päällikkö myöntää virkavapautta muulle alaiselleen.
9 § Päällikön tehtävien väliaikainen hoitaminen

Syyttäjänviraston ja syyttäjäosaston päällikön ollessa vuosilomalla tai muusta syystä enintään yhden kuukauden ajan estynyt hoitamasta virkaansa hoitaa hänen tehtäviään työjärjestyksessä määrätty kihlakunnansyyttäjä. Tämänkin ollessa estyneenä tai, jos syyttäjäosastossa on vain yksi kihlakunnansyyttäjä eikä yhteistoimintamääräyksestä muuta johdu, määrää tehtävien hoitamisesta lääninsyyttäjä.
10 § Sivutoimi

Sivutoimiluvan kihlakunnansyyttäjälle myöntää lääninsyyttäjä.
11 § Asiamiehenä tai avustajana toimiminen

Kihlakunnansyyttäjä ei saa ilman lääninsyyttäjän lupaa toimia rikoksesta epäillyn asiamiehenä tai avustajana.

Kihlakunnansyyttäjä ei saa toimia asianomistajan asiamiehenä tai avustajana, jos se voi olla ristiriidassa hänen virkatehtäviensä hoitamisen kanssa.

Kihlakunnansyyttäjällä ei ole oikeutta ottaa palkkiota asianomistajalle antamastaan avusta siinä tuomioistuimessa, jossa hän toimii syyttäjänä.
12 § Kihlakunnansyyttäjän tehtävät

Kihlakunnansyyttäjän tulee:

 1)

päättää syytteen nostamisesta hänen toimivaltaansa kuuluvassa asiassa ja huolehtia syytteen ajamisesta;

 2)

päättää ja huolehtia muutoksen hakemisesta tai, milloin siitä päättäminen kuuluu muulle viranomaiselle, saattaa kysymys siitä viivytyksettä tämän ratkaistavaksi;

 3)

huolehtia virallisen syyttäjän tehtävistä asianomaisen viranomaisen erikseen antaman määräyksen perusteella;

 4)

valvoa julkista etua asianomistajan ajamissa virallisen syytteen alaisissa rikosasioissa ja niissä asioissa, joissa virallista syyttäjää on kuultava; sekä

 5)

suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle on laissa tai asetuksessa säädetty tai muutoin määrätty.

Kihlakunnansyyttäjän on lisäksi:

 1)

ajaessaan syytettä eri määräyksen perusteella ilmoitettava heti tuomioistuimen päätöksestä syytemääräyksen antaneelle viranomaiselle;

 2)

lähetettävä, milloin tuomioistuin siirtää asian käsittelyn toiseen tuomioistuimeen, viivytyksettä hallussaan olevat asiakirjat viimeksi mainitussa tuomioistuimessa toimivalle syyttäjälle ja ilmoitettava samalla, pidetäänkö syytettyä vangittuna; sekä

 3)

hakiessaan muutosta korkeimmalta oikeudelta tai vastatessaan korkeimmalle oikeudelle tehtyyn muutoksenhakemukseen sekä tehdessään kantelun korkeimmalle oikeudelle tai hakiessaan lainvoiman saaneen tuomion purkamista tai menetetyn määräajan palauttamista toimitettava asiakirjat oikeuskanslerille.
13 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä jou-lukuuta 1996.

Syyttäjänviraston ja syyttäjäosaston kansliahenkilöstön virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä niitä ei tarvitse julistaa haettaviksi.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies