1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään ulosottotoimen hallinnosta. Kihlakunnanviraston muusta hallinnosta säädetään erikseen.

2 luku Paikallinen ulosottoviranomainen

2 § Ulosottovirasto ja ulosotto-osasto

Kihlakunnan ulosottovirasto on niissä kihlakunnissa, joissa on valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) 4 §:ssä tarkoitetut erilliset virastot. Muissa kihlakunnissa on kihlakunnanviraston ulosotto-osasto, jollei tehtävien hoitamisesta ulosottolain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:stä muuta johdu.

Oikeusministeriö päättää ulosottoviraston sijaintipaikasta silloin, kun kihlakuntaan kuuluu useampi kuin yksi kunta.

3 § Organisaatio

Ulosottoviraston ja ulosotto-osaston päällikkönä on kihlakunnanvouti. Jos ulosotto-virastossa tai ulosotto-osastossa on useampia kihlakunnanvouteja, viraston tai osaston päällikkönä on johtava kihlakunnanvouti.

Jos oikeusministeriö on määrännyt ulosottoviraston tai ulosotto-osaston hoitamaan tehtäviä ulosottolain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, oikeusministeriö määrää myös johtosuhteet.

Jos kihlakunnanvirastoon on perustettu poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:ssä tarkoitettu nimismiehen virka, nimismies hoitaa ulosotto-osaston päällikön tehtävät.

Ulosottoviraston ja ulosotto-osaston virkamiesten työnjaosta määrätään työjärjestyksessä, jonka vahvistaa edellä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettu päällikkö.

4 § Kelpoisuusvaatimukset

Avustavalla ulosottomiehellä on oltava varanotaarin tutkinto, soveltuva opistotason tutkinto tai ylioppilastutkinto sekä lisäksi käytännön kokemusta virkaan kuuluvissa tehtävissä.

5 § Virkaan nimittäminen ja virkamieheksi virkasuhteeseen nimittäminen

Ulosottoviraston tai ulosotto-osaston päällikkö nimittää virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen alaisensa muut kuin ulosottolain 1 luvun 13 §:ssä tarkoitetut virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilöstön.

Johtavan kihlakunnanvoudin ja kihlakunnanvoudin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä päättää se viranomainen, joka 7 §:n nojalla päättää virkavapaudesta.

6 § Johtavan kihlakunnanvoudin tehtävien väliaikainen hoitaminen

Jollei lääninhallitus erityisestä syystä toisin määrää, asianomaisen ulosottoviraston tai ulosotto-osaston virassa vanhin virantoimituksessa oleva kihlakunnanvouti hoitaa johtavan kihlakunnanvoudin tehtäviä hänen sellaisen virkavapauden aikana, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, taikka ulosottolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitetun esteellisyyden aikana.

7 § Virkavapaus

Ulosottoviraston tai ulosotto-osaston päällikölle myönnettävästä virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, päättää lääninhallitus.

Johtavalle kihlakunnanvoudille ja kihlakunnanvoudille myönnettävästä muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää lääninhallitus ja yli vuoden kestävästä virkavapaudesta nimittävä viranomainen.

Ulosottoviraston ja ulosotto-osaston päällikkö päättää alaiselleen kihlakunnanvoudille myönnettävästä 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta sekä muulle alaiselleen myönnettävästä virkavapaudesta.

8 § Päällikön tehtävät

Ulosottoviraston ja ulosotto-osaston päällikön tehtävänä on:

johtaa ja kehittää viraston tai osaston toimintaa sekä seurata ja valvoa ulosottotoiminnan yhdenmukaisuutta;

vastata viraston tai osaston toiminnan tuloksellisuudesta;

määrätä tehtävien hoidosta palvelupisteessä; sekä

määrätä täytäntöönpanokirjojen, vakuuksien, täytäntöönpanossa haltuun otetun omaisuuden ja rahavarojen asianmukaisesta säilytyksestä ja hoidosta.

9 § Virkamerkki

Ulosottomiehelle ja avustavalle ulosottomiehelle annetaan oikeusministeriön vahvistama virkamerkki. Virkamerkki on pidettävä virantoimituksessa mukana ja vaadittaessa esitettävä.

3 luku Lääninhallituksen ulosoton hallintotehtävät

10 § Oikeushallintopäällikkö

Lääninhallituksessa ulosoton hallintotehtäviä hoitaa maaherran alaisena oikeusministeriön nimittämä oikeushallintopäällikkö.

Oikeushallintopäälliköllä on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys ulosottotoimeen ja hallintoon.

Useampaa lääniä varten voidaan nimittää yhteinen oikeushallintopäällikkö. Tällöin oikeusministeriö määrää oikeushallintopäällikön sijoituspaikan ja toimialueen.

11 § Oikeushallintopäällikön tehtävät

Oikeushallintopäällikön tehtävänä on ohjata ulosottotoimen hallintoa sekä suorittaa ulosottotoimen valvontaa siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää. Erityisesti oikeushallintopäällikön tehtävänä on:

ratkaista 5―7 §:ssä tarkoitetut henkilöstöhallintoasiat:

huolehtia ulosottoviraston ja ulosotto-osaston henkilöstön kouluttamisesta;

vastata ulosottoviraston ja ulosotto-osaston tarkastuksesta sekä ratkaista paikallisten ulosottoviranomaisten toiminnasta tehdyt hallintokantelut;

seurata läänin ulosottokäytännön yhdenmukaisuutta ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi;

osallistua ulosottoviraston ja ulosotto-osaston tulosohjaukseen oikeusministeriön tarkemmin määräämällä tavalla; sekä

myöntää kihlakunnan ulosottoviraston päällikölle sivutoimiluvat.

4 luku Erinäiset säännöksiä

12 § Tarkemmat ohjeet

Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanos ta.

13 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä jou-lukuuta 1996. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Ulosottoviraston ja ulosotto-osaston virat saadaan ensimmäistä kertaa täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Tämän asetuksen voimaan tullessa ulosottotoimen tehtävissä oleva henkilöstö voidaan nimittää asianomaisen virkamiehen nykyisiä tehtäviä vastaavaan virkaan, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Tällä asetuksella kumotaan ulosottotoimesta 8 päivänä helmikuuta 1985 annettu asetus (158/85) ja Helsingin ulosottovirastosta samana päivänä annettu asetus (159/85) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.