Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää valtion talousarvion momentilla 32.55.40 (Energiatuki) osoitetuista varoista energiatukea siten kuin tässä päätöksessä ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (45/96)määrätään.

Tukihakemus jätetään siihen kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistoon, jonka toiminta-alueella investointitai kehittämishanke toteutetaan ja muissa tapauksissa hakijan kotipaikan mukaan. Investointitukea on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Kehittämistukea on haettava ennen kehittämishankkeen aloittamista. Hakemus tulee tehdä ministeriöstä saatavan lomakkeen mukaan.

Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla investoinnin suunnittelusta aiheutuvat kustannukset, koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta sekä niiden muutos- ja korjaustöistä aiheutuvat kustannukset, välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta ja sähköjohtojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, rakennusteknisistä töistä ja rakennustöiden valvonnasta aiheutuvat kustannukset, raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset, käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, hankkeen tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset sekä investoinnin seurannasta aiheutuvat kustannukset. Lämmönjakeluverkoston rakentamisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain uutta teknologiaa sisältävissä hankkeissa. Maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voivat olla enintään 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Tukea voidaan myöntää myös käyttöomaisuuden hankintaa vastaavasta vuokraamisesta aiheutuvista enintään 5 vuoden ajalta kertyvistä menoista (leasing-sopimus). Laskentaperusteena käytetään sopimuksen koko vuokrakaudelle laskettua keskimääräistä kuukausivuokraa. Tuen saajan maksama käsiraha hyväksytään menoksi edellä mainitulla tavalla lasketun vuokran lisäksi.

Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole mm. tuen saajan yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaisetkorot, liittymismaksut sekä arvonlisäverotuksessa vähennettävät verot.

Kunnan ja kuntayhtymän osalta tukeen oikeuttavien kustannusten määrää harkittaessa ei oteta vähennyksenä huomioon tuettavaan hankkeeseen tai muuhun toimenpiteeseen kohdistuvaa osuutta arvonlisäverolain (1501/93) 130 §:ssä tarkoitetusta arvonlisäveron palautuksesta, joka peritään kunnilta takaisin valtiolle sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Kehittämishankkeen tuen suuruutta määrättäessä hyväksytään kustannuksiksi hankkeen suorittamiseen osallistuneiden henkilöiden palkat ja niihin liittyvät henkilösivukustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla myös laite-, tarvike- ja ohjelmistokustannukset, matkakustannukset, hankkeen aiheuttamat tiedotuskustannukset sekä muut hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset. Yleiskustannusten määräksi hyväksytään enintään 10 prosenttia palkkojen ja henkilösivukustannusten yhteismäärästä.

Henkilösivukustannuksia voidaan hyväksyä joko maksettujen palkkojen tai tehdyn työajan palkkojen perusteella.

Henkilösivukustannuksina hyväksytään todelliset, toteutuneet kustannukset, jotka muodostuvat välillisistä palkoista ja sosiaalikustannuksista. Välillisiä palkkoja ovat vuosilomapalkka tai -korvaus, lomaraha, sairausja koulutusajan palkka sekä eri virkavapaudet ja muut vastaavat. Sosiaalikustannuksina hyväksytään työnantajan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Henkilösivukustannuksina hyväksytään enintään 50 prosenttia palkoista.

Matkakustannukset hyväksytään kulloinkin voimassa olevan valtion matkustusohjesäännön mukaisina. Ulkomaanmatkat sekä osallistumismatkat konferensseihin, seminaareihin ja kansainvälistymistä edistäviin tapahtumiin tulee sisällyttää hakemuksen kustannusarvioon.

Laite- ja tarvikekustannuksista voidaan hyväksyä vain tuettavalle hankkeelle kohdistuvat kustannukset todellisten nettohankintahintojen mukaan. Hankkeeseen käytetyt määrät ja niiden hinnat on voitava todentaa laskuista tai varastokirjanpidosta. Mikäli pelkästään hankkeen toteuttamiseen käytetyillä koneilla, laitteilla ja ohjelmistoilla ei ole jäännösarvoa, hyväksytään ne todellisten nettohankintakustannusten mukaan. Muussa tapauksessa hyväksytään vain ministeriön kohtuullisiksi katsomat käyttökustannukset, vuokra tai leasing-maksut.

Muina välittöminä kustannuksina hyväksytään hankkeen edellyttämät vieraat palvelut, kuten konsultti- ja asiantuntijapalvelut, ATK-palvelut, konevuokrat, laitevakuutukset, käännös- ja tulkkauskustannukset sekä tulosten julkistamiseen liittyvät kustannukset.

Kehittämishankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole mm. edustusmenot, vapaaehtoiset henkilövakuutukset, pankki- ja rahoituskustannukset, konttorikoneiden, autojen ja muiden vastaavien kestokulutushyödykkeiden hankintakustannukset sekä arvonlisäverotuksessa vähennettävät verot.

Kunnan ja kuntayhtymän osalta tukeen oikeuttavien kustannusten määrää harkittaessa ei oteta vähennyksenä huomioon tuettavaan hankkeeseen tai muuhun toimenpiteeseen kohdistuvaa osuutta arvonlisäverolain (1501/93) 130 §:ssä tarkoitetusta arvonlisäveron palautuksesta, joka peritään kunnilta takaisin valtiolle sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Tuki maksetaan jälkikäteen hakemuksesta hankkeen edistymisen ja toteutuneiden kustannusten mukaan yhdessä tai useammassa tukipäätöksessä mainitussa erässä. Tukierät maksetaan hankkeen vastuuhenkilön allekirjoittaman maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemukseen sisältyvän tilityksen tulee perustua tositteisiin ja maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tulee olla maksettuja.

Investointihankkeissa jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä tulee esittää tuen saa jan edustajan tai valvojan lausunto siitä, että hanke on siinä vaiheessa mikä on tuen myöntämispäätöksessä määrätty maksatuksen edellytykseksi. Tuen saajan tulee esittää myös selvitys hankkeen siihen mennessä toteutuneista kustannuksista. Tuen ensimmäisen erän maksatushakemuksessa tulee lisäksi esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta sekä selvitys tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta vahingon varalta.

Viimeisen tukierän suoritusta haetaan ministeriön lomakkeella, joka tulee toimittaa kauppa- ja teollisuusministeriöön kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hanke on toteutettu. Kehittämishankkeissa tuen saaja on velvollinen antamaan loppuraportin hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista lopputilityksen yhteydessä.

Toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten jäädessä alle tuen myöntämispäätöksessä mainitun määrän, on lopullisen tuen suuruus tukiprosentin ilmoittama määrä toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki maksetaan saajan ilmoittamalle pankkitilille. Saatuaan lopputilityksen hankkeesta ministeriö maksaa sen perusteella viimeisen maksuerän sekä vahvistaa samalla valtiontuen lopullisen määrän. Viimeinen maksatuserä on vähintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Erityisistä syistä kauppa- ja teollisuusministeriö voi yksittäistapauksissa antaa tuen myöntämispäätöksessään edellä esitetystä poikkeavia maksatusta, tilitysten tarkastamista ja hyväksymistä koskevia ohjeita.

Tuen saajan tulee pitää kirjaa hankkeen aiheuttamista kustannuksista siten, että ministeriölle esitetyt kustannukset ovat tarvittaessa vaikeuksitta todennettavissa kirjanpidon alkuperäistositteista. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä ja sen valtuuttamalla on oikeus tarkastaa hakijan koko varainkäyttöä tuen käytön valvonnan edellyttämässä laajuudessa tuen käytön ja tukiehtojen noudattamisen selvittämiseksi sekä tukihakemuksessa ja tuen maksamisen yhteydessä esitettyjen tietojen tarkistamiseksi. Tuen saaja on velvollinen esittämään kaikki tarkastuksessa tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamisessa. Tarkastus on oikeus tehdä myös tuen saajan tiloissa.

Sen lisäksi mitä tässä päätöksessä määrätään, tuen saaja on velvollinen noudattamaan tuen myöntämis- ja maksatuspäätöksissä mainittuja muita mahdollisia ehtoja.

Tämä päätös tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 1996.