Paikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä.

Kihlakunnansyyttäjä on syyttäjäntehtävissään oikeuskanslerin ja lääninsyyttäjän määräysvallan alainen.

Syyttäjäviranomaisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään erikseen.

Kihlakunnansyyttäjä toimii kihlakunnan syyttäjänvirastossa tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastossa. Virasto ja osasto kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan.

Kihlakunnan syyttäjänviraston päällikkönä ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston päällikkönä on johtava kihlakunnansyyttäjä. Jos syyttäjäosastossa on vain yksi syyttäjä, osaston päällikkönä on kuitenkin kihlakunnansyyttäjä.

Jos valtioneuvoston yleisistunto on päättänyt, että kihlakunnanvirastoon perustetaan poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:ssä (156/96) tarkoitettu nimismiehen virka, voi nimismies toimia myös kihlakunnansyyttäjänä.

Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja heillä on oltava tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.

Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän nimittää oikeuskansleri.

Paikallinen syyttäjäntoimi järjestetään kihlakunnittain.

Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjänvirastot tai kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa taikka lääninhallitusta kuultuaan määrätä kihlakunnan syyttäjänviraston tai kihlakunnanviraston syyttäjäosaston hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella.

Käräjäoikeuden tuomiopiirissä toimivat kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa käräjäoikeus on toimivaltainen.

Kihlakunnan syyttäjänvirastossa tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastossa voi olla määräajaksi nimitettyjä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttä-jiä.

Apulaissyyttäjän nimittää syyttäjänvirastoon viraston päällikkö ja syyttäjäosastoon osaston päällikkö.

Apulaissyyttäjän käsiteltäväksi voidaan antaa rangaistusmääräysasioita ja yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltäviä rikosasioita.

Apulaissyyttäjä, joka on toiminut tässä tehtävässä neljä kuukautta, voi käsitellä yksittäistä rikosasiaa, josta asiassa ilmenevien seikkojen vallitessa ei voi seurata muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Apulaissyyttäjä ei kuitenkaan saa käsitellä rikosasiaa, jota on pidettävä tulkinnanvaraisena tai epäselvänä tai muuten vaikeana ratkaista taikka jossa syytetty on vangittu.

Johtavaa kihlakunnansyyttäjää, kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.

Kihlakunnan syyttäjänviraston päällikkö vahvistaa kihlakunnan syyttäjänviraston työ- järjestyksen ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston päällikkö kihlakunnanviraston syyttäjäosaston työjärjestyksen.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-kuuta 1996.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan kaupunginviskaaleista 23 päivänä huhtikuuta 1976 annettu laki (352/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä kaupunginviskaalista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä 18 päivänä joulukuuta 1992 annettu laki (1436/92).

Tämän lain voimaan tullessa syyttäjäntehtäviä hoitava kaupunginviskaali, nimismies tai apulaisnimismies voidaan nimittää kihlakunnansyyttäjän virkaan, vaikka hän ei täytä 3 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.