1996

1322/1996 Asetus valtioneuvoston kansliasta

Pääministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 12 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1120/1993:
1 § Organisaatio

Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö. Valtioneuvoston kanslian organisaatiosta määrätään valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä, jonka pääministeri vahvistaa.
2 § Virkamiehet

Valtioneuvoston kansliassa on valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja muita virkamiehiä kanslian yleistä hallintoa varten sekä valtiosihteeri (EU-asioiden valtiosihteeri) ja alivaltiosihteeri (EU-asioiden alivaltiosihteeri) Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauden kansainvälisen ja kansallisen valmistelun ja täytäntöönpanon yhteensovittamista varten. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, EU-asioiden valtiosihteeristä ja EU-asioiden alivaltiosihteeristä on soveltuvin osin voimassa mitä valtiosihteeristä ja alivaltiosihteeristä säädetään.

Valtiosihteeri nimitetään enintään pääministerin toimikaudeksi.

Valtioneuvoston kansliassa on lisäksi pääministerin enintään toimikaudekseen nimittämiä pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä. Kanslian henkilökuntaan kuuluvat myös pääministerin nimittämät muiden ministerien määräaikaiset erityisavustajat.

Valtioneuvoston kansliassa on valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö, jonka puolustusvoimat on pääministerin pyynnöstä komentanut tehtävään. Turvallisuuspäällikkö toimii kansliassa esittelijänä toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valtioneuvoston kansliaan voidaan ottaa myös työsopimussuhteista henkilöstöä.
3 § Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

 1)

valtiosihteerillä hyvä perehtyneisyys julkishallintoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan;

 2)

alivaltiosihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä hallinnon tuntemus;

 3)

EU-asioiden valtiosihteerillä ja EU-asioiden alivaltiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

 4)

hallitusneuvoksella, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään;

 5)

suunnittelu- ja kehittämistehtäviä johtavalla virkamiehellä ja talousneuvoston pääsihteerillä ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

 6)

tiedotustoimintaa johtavalla virkamiehellä:

 a)

ylempi korkeakoulututkinto ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta; tai

 b)

pitkäaikainen ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta sekä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen;

 7)

käännöstoimintaa johtavalla virkamiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen.

Käännöstyön ohjaustehtävissä toimivilta ja käännösten tarkastajilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siltä, joka erityisesti tarkastaa vaativia oikeudellisia käännöksiä, vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

Käännöstyötä tekeviltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto. Kaikilta tässä ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittavilta vaaditaan molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen.
4 § Virkojen täyttäminen ja eräidenvirkamiesten nimittäminen

Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin ja hallitusneuvoksen nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. EU-asioiden valtiosihteerin nimittämisestä on kuitenkin voimassa mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään kansliapäällikön nimittämisestä.

Pääministeri nimittää 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut pääministeriä avustavat virkamiehet tehtäviä haettavaksi julistamatta.

Ministerin erityisavustajan nimittää pääministeri asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi tehtävää haettavaksi julistamatta.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa valtioneuvoston kanslia.
5 § Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen

Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti.

Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää valtioneuvoston kanslia.
6 § Virkavapaus

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää valtioneuvoston kanslia.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

 1)

tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto;

 2)

pääministerin ja valtioneuvoston kanslian nimittämälle virkamiehelle valtioneuvoston kanslia.
7 § Valtiosihteerin tehtävät

Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä on valtiosihteeri.

Valtiosihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään:

 1)

käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa;

 2)

edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista;

 3)

johtaa pääministerin apuna 2 §:n 3 momentissa tarkoitettujen virkamiesten toimintaa;

 4)

edistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.
8 § Alivaltiosihteerin tehtävät

Alivaltiosihteerin tehtävänä on:

 1)

vastata valtioneuvoston kanslian toimivuudesta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;

 2)

vastata valtioneuvoston toimintajärjestelmien ja tietohallinnon yhdenmukaisuudesta, ylläpidosta ja kehittämisestä;

 3)

johtaa ja kehittää valtioneuvoston kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

 4)

valmistella valtioneuvoston kanslian talousarvioehdotus, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä työjärjestys;

 5)

toimia avustajana ja valtioneuvoston esittelijänä hallituksen järjestäytymistä ja valtioneuvostoa koskevissa asioissa hallitusta muodostettaessa.
9 § Seuranta- ja aloitevelvoite

Valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi.
10 § EU-asioiden valtiosihteerinja -alivaltiosihteerin tehtävät

EU-asioiden valtiosihteerin ja EU-asioiden alivaltiosihteerin tehtävänä on:

 1)

yhteensovittaa ja edistää Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauden kansainvälistä ja kansallista valmistelua ja täytäntöönpanoa;

 2)

suorittaa pääministerin antamat muut tehtävät;

 3)

suorittaa työjärjestyksessä määrätyt tehtävät.

EU-asioiden valtiosihteerin ja EU-asioiden alivaltiosihteerin välisestä työnjaosta määrätään tarvittaessa työjärjestyksessä.
11 § Asioiden ratkaiseminen

Pääministeri ratkaisee valtioneuvoston kansliassa päätettävät asiat.

Valtioneuvoston kanslian virkamiehet ratkaisevat kansliassa päätettäviä asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Pääministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
12 § Esittely

Asioiden esittelystä ja asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään työjärjestyksessä. Yksityisen kansalaisen tai yhteisön etua tai oikeutta sekä henkilöstön palvelussuhdetta koskevat asiat ratkaistaan kuitenkin aina esittelystä.
13 § Työsopimussuhteinen henkilöstö

Mitä 4―6 §:ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.
14 § Varmennus

Tasavallan presidentin koko valtioneuvostoa koskevan päätöksen varmentaa alivaltiosihteeri tai tämän sijainen.
15 § Yhteistoimintamenettely

Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.
16 § Sijaisuudet

Valtiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies.
17 § Valtioneuvoston ohjesäännön soveltaminen

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.
18 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 28 päivänä marraskuuta 1994 annettu asetus (1043/1994).

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen