1996

121/1996 Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta

Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä:

muuttanut räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29 päivänä toukokuuta 1986 annetun valtioneuvoston päätöksen ( 410/86 ) 2 § 1 momentin 17, 23 ja 24 kohdan, 13 §:n 2 ja 4 momentin, 16 §:n, 17 §:n 1 momentin, 18 §:n 1 momentin, 20 §:ään liittyvän taulukon 3, 21 §:n 1 momentin, 28 §:n 3 momentin, 31 §:n 5 momentin, 61 §:n 4―7 momentin, 90 §:n 2 momentin sekä 93 ja 94 §:n sekä lisännyt 2 §:n 1 momenttiin uuden 25 kohdan, 49 §:ään uuden 2 momentin, jolloin nykyi- nen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 4 momentin seuraavasti:
2 §

Näissä järjestysohjeissa tarkoitetaan:

 17)

vastaavalla hoitajalla räjähdeasetuksessa (473/93) tarkoitettua tilapäisestä varastoinnista vastaavaa henkilöä;

23)

patruunalla paperiin, pussiin, putkeen tai vastaavaan pakattua yhtenäistä räjähdysainemäärää;

24)

puolivalmisteella kloraatteja, perkloraatteja, nitraatteja ja muita hapettavia aineita, joista niihin muuta ainetta sekoittamalla saadaan räjähdysainetta ilman, että aineet tällöin kemiallisesti reagoivat keskenään; sekä

25)

panostilalla yhtä porausreikää tai muuta tilaa, jossa on panos tai useita panoksia.

13 §

Johdonkoettimen, vastusmittarin, maavuotomittarin (eristysvastusmittarin) ja muun räjäyttämisessä käytettävän sähkölaitteen, sytytyslaitteen, räjähdysaineen valmistuksessa työmaalla käytettävän koneellisen laitteen ja paineilmalla tai muutoin koneellisesti toimivan panostuslaitteen tulee olla asianomaisen työsuojeluviranomaisen tähän tarkoitukseen hyväksymää tyyppiä ja varustettu tällaista hyväksymistä osoittavalla merkinnällä.

Tyyppihyväksyntää varten tarvittavan koetuksen ja tarkastuksen suorittaa valtion teknillinen tutkimuskeskus tai muu työsuojeluviranomaisen hyväksymä asiantuntija.
16 §

Määrättyyn käyttötarkoitukseen valmistettua räjähdystarvikketta ei saa käyttää muuhun räjäyttämiseen. Räjähdysainetta, jonka räjähtäessä syntyy huomattavia määriä häkäkaasuja tai typen oksideja, saa käyttää vain sellaisissa olosuhteissa, jossa tuuletus on riittävä myrkytysvaaran estämiseksi.

Asutulla alueella saa avolouhinnassa käyttää vain patrunoitua paperiin, muoviin tai tarkoituksenmukaiseen putkeen valmistajan pakkaamaa räjähdysainetta. Yli 200 metrin päässä asutusta rakennuksesta sijaitsevalla työmaalla saa kuitenkin käyttää patrunoimatonta räjähdysainetta, jos työmaa-alue voidaan tarpeellisessa laajuudessa sulkea ulkopuoliselta liikenteeltä ja henkilöiltä.

Räjähdysaineeseen ei saa sekoittaa toista räjähdys- tai muuta ainetta. Räjähdysainetta on työmaalla käsiteltävä siten, ettei mekaanisen tai muun vaikutuksen vuoksi esiinny räjähdysvaaraa. Räjähdystarviketta on käsiteltävä varovaisesti ja huolellisesti ottaen huomioon räjähdystarvikkeen laji ja laatu. Räjäyttämiseen ei saa käyttää sellaista räjähdystarviketta, jota on syytä epäillä pilaantuneeksi.

Kloraattia ei saa varastoida eikä säilyttää yhdessä muiden räjähdysaineiden kanssa eikä käyttää samassa panostilassa niiden kanssa.   Työmaalla tapahtuvasta räjähdysaineen valmistuksesta on voimassa, mitä siitä räjähdeasetuksen 25―28 §:ssä säädetään.
17 §

Työmaalle ei saa kerrallaan tuoda enempää 1a-luokan räjähdysainetta tai sen puolivalmistetta kuin panostettavassa kentässä räjäytyssuunnitelman mukaan välittömästi tarvitaan, ellei ylimääräistä osaa voida sijoittaa varastosuojiin. Jos työpäivän aikana räjäytetään useita pieniä kenttiä, saa paikalle kuitenkin kerrallaan tuoda koko työpäivän tarvetta vastaavan määrän. Räjähdystarvikkeet on työpäivän ajan säilytettävä turvalliseen paikkaan sijoitetussa vähintään standardin SFS 4398 tasoa vastaavassa työmaavarastossa. Myöskään varastosuojien ulkopuolella ei saa pitää sanottua määrää enempää 1a-luokan räjähdysainetta tai sen puolivalmistetta.
18 §

Räjähdystarvikkeita on työn aikana jatkuvasti vartioitava tai pidettävä standardin SFS 4398 tasoa vastaavassa varastosuojassa. Yön ja pitkän työtauon aikana räjähdystarvikkeet on pidettävä varastosuojassa.
20 §

Taulukko 3

Räjähdystarvikemäärä enintään (kg)

Suojaetäisyys l =15 m 1/3(m)

Varastosuojien keskinäinen etäisyys (m)

300

100

20

500

119

24

1 000

150

30

3 000

216

43

6 000

273

55

10 000

323

65
21 §

Räjähdystarvikkeet on tunneleissa ja muilla maanalaisilla työmailla sijoitettava ensi sijassa poistoilman puolelle sitä varten louhittuun kalliotilaan. Kalliotilan etuseinä on varustettava sinkityllä teräsverkolla, joka on vähintään 1,5 metrin päässä räjähdystarvikkeesta. Verkkoseinän oven on oltava lukittava. Räjähdystarvikkeiden etäisyyden kalliotilan seinämästä on oltava vähintään yksi metri. Kalliotilan seinämät ja katto on tarvittaessa lujitettava ja salaojitettava niin, että tila pysyy mahdollisimman kuivana. Ellei räjähdystarvikkeita varastoida kalliotilaan sijoitetussa standardin SFS 4398 tasoa vastaavissa varastosuojissa, räjäytysnallien kanssa samassa kalliotilassa ei saa varastoida muita räjähdystarvikkeita. Nallivaraston ja muiden räjähdystarvikkeiden varastointiin käytetyn kalliotilan välin on tällöin oltava vähintään kolme metriä.
28 §

Poraamista ja panostamista saa samanaikaisesti suorittaa vain silloin, kun porattavien ja panostettavien reikien keskinäinen etäisyys on riittävä ja vähintään viisi metriä. Poraamista ei saa suorittaa kahta metriä lähempänä panostettua reikää eikä suoraan panostettavan reiän yläpuolella.
31 §

Jos panostettavaan reikään voi kertyä vettä, nallin ja tulilangan liitoskohdan on oltava vesitiivis. Tiivistämiseen ei saa käyttää rasvaa tai muuta ainetta, joka voi vahingoittaa tulilankaa.
49 §

Räjäytyksestä aiheutuva vaara ja peittämisen tehokkuus on erikseen arvioitava ja määriteltävä räjäytyssuunnitelmassa.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on merkittävä 1 ja 2 momentissa edellytetyt toimenpiteet rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/94) 5 §:ssä tarkoitettuun asiakirjaan ja ne on merkittävä tämän päätöksen 9 a §:ssä tarkoitettuun turvallisuutta ja terveyttä koskevaan asiakirjaan.
61 §

Pääasiassa maan alla tai suljetussa tilassa tehtävästä yli kaksi kuukautta kestävästä louhintatyöstä on hyvissä ajoin ennen työn aloittamista tehtävä ilmoitus säteilyturvakeskukselle.

Tuuletuksella ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla on työntekijöiden säteilyaltistukset pidettävä mahdollisimman pienenä.

Hengitysilman työaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 400 Bq/m -3 , kun vuotuinen työaika on 1 600 tuntia tai sitä pitempi. Jos vuotuinen työaika on sitä lyhyempi tai työ ei ole säännöllistä sovelletaan taulukossa 6 a esitettyjä enimmäisarvoja.

Taulukko 6 a

Vuotuinen työaika

Radonpitoisuus (Bq/m-3)

Säännöllinen työ

400

Alle 600 tuntia

1 000

Alle 300 tuntia

2 000

Alle 100 tuntia

6 000

Säteilyturvallisuudesta on muuten voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
90 §

Ennen räjähdystarvikevaraston ja ANO:n valmistuspaikan käyttöön ottoa vaadittavasta muusta tarkastuksesta säädetään räjähdeasetuksessa.
93 §

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.
94 §

Asianomainen työsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä yksittäistapauksissa hakemuksesta myöntää poikkeuksen tämän päätöksen määräyksestä edellyttäen, että määräyksen tarkoitus tulee muulla tavoin täytetyksi.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1996

Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio