1996

1189/1996 Kiinteistönmuodostamisasetus

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 14 §:n 2 momentin, 212 §:n 2 momentin, 242 §:n 3 momentin, 245 §:n 2 momentin ja 291 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 212 §:n 2 momentti on laissa 1188/1996:

 1 luku Kiinteistötoimituksen toimitusmiehet
1 § Uskottujen miesten kutsuminen

Samassa kiinteistötoimituksessa on, mikäli mahdollista, käytettävä samoja uskottuja miehiä. Niin on tehtävä myös silloin, kun toimitus koskee useassa kunnassa olevia rekisteriyksikköjä.
2 § Uskotun miehen saapumisvelvollisuus

Kutsun saaneen uskotun miehen tulee saapua toimitukseen, jollei hänellä ole laillista estettä.

Kutsutun uskotun miehen on viipymättä ilmoitettava esteestään toimitusinsinöörille.
3 § Asiantuntijan kutsuminen

Ennen kuin toimitusmiehet kutsuvat asiantuntijan, on asianosaisia siitä kuultava. Toimituskokouksessa saapuvilla olevat asianosaiset taikka muutoin ne asianosaiset, joita asiantuntijan selvitettäväksi tuleva asia koskee, voivat sopia asiantuntijasta. Toimitusmiesten tulee tällöin kutsua hänet, jos hänet harkitaan soveliaaksi eikä estettä siihen ilmaannu.

Asiantuntijaksi ei saa kutsua sitä, joka on asiaan tai johonkin asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että se saattaa vähentää hänen luotettavuuttaan.
4 § Asiantuntijan palkkio ja muut korvaukset

Asiantuntijalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään sekä korvaus tarpeellisista kuluista ja matkakustannuksista. Matkakustannukset korvataan sen mukaan, mitä valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on voimassa.
5 § Lausunnon pyytäminen

Toimitusmiehet voivat tarvittaessa pyytää lausunnon erityistä asiantuntemusta edustavalta virastolta, laitokselta tai yhteisöltä.
2 luku Kiinteistötoimituksen vireilletulo ja muun toimenpiteen suorittaminen samassa toimituksessa
6 § Hakija

Jollei kiinteistönmuodostamislaissa muuta säädetä, toimitusta saa hakea sellaisen rekisteriyksikön tai määräalan omistaja ja osaomistaja, jonka omistamaa rekisteriyksikköä tai määräalaa toimitus välittömästi koskee.
7 § Hakemus

Hakemuksesta on käytävä ilmi:

 1)

mitä kiinteistötoimitusta tai toimenpidettä haetaan ja tarpeen mukaan hakemuksen peruste;

 2)

mitä kiinteistöjä tai aluetta toimitus on tarkoitettu koskemaan;

 3)

hakijan nimi ja osoite;

 4)

hakijan tiedossa olevat muut asianosaiset; sekä

 5)

hakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä puhelinnumero sekä se postiosoite, johon toimitusta koskevat ilmoitukset lähetetään.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja hakijan tai hakemuksen laatijan on se allekirjoitettava.
8 § Hakemukseen liitettävät selvitykset

Hakemukseen on liitettävä:

 1)

sopimus tai muu asiakirja, johon hakemus perustuu; sekä

 2)

tarvittaessa kartta tai muu selvitys toimituksen kohteesta.

Hakemukseen ei tarvitse liittää sellaista asiakirjaa, jossa olevat tiedot ovat saatavissa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä taikka muista maanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän käytettävissä olevista rekistereistä tai muutoin ovat sanottujen viranomaisten saatavissa ilman erityistä hankaluutta.

Jos hakemus koskee erillisen vesijätön tilaksi muodostamista tai sen liittämistä ennestään olevaan kiinteistöön, on hakemukseen sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, liitettävä saatavissa oleva selvitys vesijätön synnystä ja hakijan oikeudesta siihen sekä vesijätön omistajista.
9 § Selvitys ennakosta tai vakuuden asettaminen

Jos ennen toimitusmääräyksen antamista on määrätty perittäväksi kiinteistötoimitusmaksun ennakkoa tai annettavaksi vakuus kiinteistötoimitusmaksun suorittamisesta sen mukaan kuin erikseen säädetään, hakijan on esitettävä selvitys ennakon suorittamisesta tai annettava vakuus toimitusmääräyksen antavalle viranomaiselle.
10 § Toimitusinsinöörin määrääminen

Kun toimitukseen on annettu toimitusmääräys tai kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan tai yhteisalueosuuden saannon lainhuudosta on saapunut maanmittaustoimistoon tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjänä toimivalle kiinteistöinsinöörille, on toimitukselle viivytyksettä määrättävä toimitusinsinööri.

Toimitusmääräyksen antamisesta sekä toimitusinsinöörin määräämisestä on annettava tieto hakijalle, jollei toimituksen alkukokousta pidetä viipymättä toimitusinsinöörin määräämisen jälkeen.
11 § Toimituksen jakaminen, siirtäminen ja yhdistäminen

Sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislain 12 §:n 2 momentissa ja 16 §:n 2 momentissa säädetään, toimitusmääräyksen antanut viranomainen voi, jos toimituksen tarkoituksenmukainen suorittaminen vaatii, jakaa hakemuksessa tarkoitetun toimituksen eri toimituksina suoritettavaksi tai siirtää toimituksen suorittamisen toiselle toimitusinsinöörille.

Toimitusmääräyksen antava viranomainen voi yhdistää kahdessa tai useammassa eri hakemuksessa tarkoitetut toimitukset käsiteltäväksi samassa toimituksessa, jos haetut toimitukset koskevat samaa aluetta tai yhdistäminen on muutoin tarkoituksenmukaista eikä yhdistämisestä aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksissa tarkoitettujen toimitusten suorittamiselle.
12 § Toimituksen yhteydessä suoritettava muu toimenpide

Kiinteistönmuodostamislain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu kuin hakemuksessa mainittu toimitus tai toimenpide suoritetaan ilman eri toimitusmääräystä.
13 § Muun määräalan tai osuuden erottaminen vireillä olevassa lohkomisessa

Sellaisesta kiinteistöstä tai yhteisestä alueesta, jolla ennestään on vireillä lohkominen, voidaan tässä toimituksessa erottaa tai siirtää lohkomalla määräala, jos

 1)

maanmittaustoimistoon tulee ilmoitus sanottuun määräalaan myönnetystä lainhuudosta; tai

 2)

emäkiinteistön omistaja pyytää määräalan erottamista tai siirtämistä kiinteistöstään; eikä

 3)

toimenpiteen suorittamisesta aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksessa tarkoitetun toimituksen loppuun saattamiselle.

Mitä 1 momentissa on säädetty määräalasta, koskee soveltuvin osin myös yhteisalueosuuden siirtämistä kiinteistöön ja kiinteistöstä luovutetun yhteisalueosuuden erottamista tilaksi.
14 § Muun osuuden erottaminen vireillä olevassa halkomisessa

Vireillä olevassa halkomisessa saadaan ilman eri määräystä erottaa muukin osuus tilasta, jos se, joka erottamista haluaa, esittää toimitusinsinöörille selvityksen kiinteistönmuodostamislain 47 §:n mukaisesta oikeudestaan tällaiseen erottamiseen ja siihen muutoin on lailliset edellytykset. Pyyntö on esitettävä niin ajoissa, ettei sen toteuttamisesta aiheudu tuntuvaa viivytystä toimituksen loppuun saattamiselle.
15 § Lunastusvaatimus vireillä olevassa toimituksessa

Lunastusvaatimus, joka kohdistuu sellaiseen vesijättöön tai yhteiseen alueeseen, jolla ennestään on vireillä kiinteistönmuodostamislain 60 tai 61 §:ssä tarkoitettu toimitus alueen siirtämiseksi taikka sanotun lain 137 §:ssä tarkoitettu toimitus yhteisen alueen jakamiseksi, voidaan tässä toimituksessa tehdä toimitusinsinöörille.
3 luku Kiinteistötoimituslajit Lohkominen
16 § Lohkomisen toimitusasiakirjaan merkittävät tiedot

Kiinteistöjen muodostamisen osoittavaan toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

 1)

kiinteistön muodostamisen perusteena olevat saannot ja lainhuudot;

 2)

muodostetut kiinteistöt ja yhteiset alueet;

 3)

ne määräalat, joista lohkokiinteistö on muodostettu tai jotka on saajakiinteistöön siirretty;

 4)

muodostettujen kiinteistöjen ja yhteiseksi erotettujen alueiden maatilusten ja vesitilusten pinta-alat; sekä

 5)

maankäyttölajien tai tiluskuvioiden pinta-alat, jos ne on kuvattu toimituskartassa.

Jos vain osa määräalasta sisältyy muodostettuun kiinteistöön, on siitä tehtävä merkintä toimitusasiakirjaan.
17 § Rakennuspaikaksi lohkominen

Toimitusinsinöörin on tiedusteltava määräalan omistajalta, onko lohottavana oleva määräala tarkoitettu rakennuspaikaksi, jollei se käy selvästi ilmi toimituksen perusteena olevasta määräalan luovutuskirjasta tai muusta asiakirjasta. Sitä koskeva tieto on merkittävä pöytäkirjaan.
18 § Osuus yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin

Jos luovutuskirjan tai muun saantokirjan mukaan määräalaan kuuluu osaluvun tai manttaalin mukainen osuus yhteisiin alueisiin tai erityisiin etuuksiin, eivätkä asianosaiset muusta sovi, on osuus määrättävä kiinteistönmuodostamislain 150 §:n 2 momentissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti siten, että määritysperusteena käytetään tilusten likimääräisten arvojen suhdetta.
Tontin ja yleisen alueen mittaus sekä rekisteröinti
19 § Muodostajakiinteistö

Muodostajakiinteistöllä tarkoitetaan tässä asetuksessa kiinteistöä tai muuta rekisteriyksikköä, jonka aluetta sisältyy muodostettavaan tonttiin tai yleiseen alueeseen.
20 § Asemakaavan ja tonttijaon huomioonottaminen

Tontinmittaus on toimitettava voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon sekä yleisen alueen mittaus voimassa olevan asemakaavan perusteella ottaen huomioon niiden mukaisissa lainvoiman saaneissa tontin- ja yleisen alueen mittauksissa määrätyt rajat.
21 § Toimituksen laajuus

Samassa tontinmittauksessa voidaan erottaa useita samaan kortteliin kuuluvia tontteja.

Samassa yleisen alueen mittauksessa voidaan erottaa tai siirtää useita asemakaavan tai asemakaavojen mukaisia yleisiä alueita.
22 § Toimitusasiakirjaan merkittävät tiedot

Tontinmittauksen ja yleisen alueen mittauksen toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

 1)

kiinteistön muodostamisen perusteena olevat saannot ja lainhuudot;

 2)

tontin tai yleisen alueen tunnus, käyttötarkoitus ja mahdollinen nimi;

 3)

asemakaavan ja tonttijaon tunnus;

 4)

tontin tai yleisen alueen pinta-ala;

 5)

tontin tai yleisen alueen muodostajakiinteistöt ja -määräalat sekä niiden muodostuspinta-alat; sekä

 6)

tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyvät rakennuslain 46 ja 47 §:ssä tarkoitetut alueet.

Jos mitattuun tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy vain osa määräalasta, on siitä tehtävä merkintä toimitusasiakirjaan.
23 § Yleisen alueen ulottuvuus

Yleiset alueet muodostetaan kiinteistöiksi kaupungin- tai kunnanosan rajoja noudattaen.
24 § Yleisen alueen siirtäminen ennestään olevaan yleiseen alueeseen

Kiinteistönmuodostamislain 45 §:ssä tarkoitettu yleinen alue voidaan merkitä kiinteistörekisteriin lisäosana sellaiseen rekisterissä ennestään olevaan yleiseen alueeseen, jolla on sama asemakaavan mukainen käyttötarkoitus kuin siirrettävällä yleisellä alueella. Merkitsemisestä päättää kiinteistörekisterin pitäjä toimitusinsinöörin esityksestä.
25 § Muodostusluettelo

Jollei tonttia voida tontinmittauksen laillistuttua tai yleistä aluetta yleisen alueen mittauksen laillistuttua merkitä kiinteistörekisteriin kiinteistönmuodostamislain 18 luvun säännösten mukaisesti, merkitään muodostettava tontti tai yleinen alue muodostusluetteloon.

Muodostusluetteloa pitää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä. Muodostusluetteloon merkitään muodostettavia tontteja tai yleisiä alueita koskevat tiedot soveltuvin osin vastaavasti kuin kiinteistörekisteriin.
Halkominen
26 § Tilusosuuteen luettava määräala

Jos sovintojaolla jaetusta tilasta on lunastettu tai tilaksi erotettu määräala, joka on luovutettu tietyn osakkaan osuudesta, on alue tilaa halottaessa luettava luovuttajan tilusosuuteen.
27 § Osuuksien yhdistäminen yhteishalkomisessa

Yhteishalkomisessa muodostetaan yhdeksi tilaksi osuudet kahdesta tai useammasta tilasta niiden omistajan pyynnöstä, jos osuuksien yhdistämisen edellytykset ovat muutoin olemassa.
28 § Asian ratkaiseminen arvalla

Jos halkomisessa muodostetut tilat voidaan yhtä hyvin antaa useammalle osakkaista eivätkä nämä osakkaat sovi, kenelle heistä mikin tila on tuleva, asia ratkaistaan arvalla.
Tilusvaihto
29 § Tilusvaihdon toimitusasiakirjaan merkittävät tiedot

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään toimitusasiakirjasta, tilusvaihdon toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

 1)

mitä rekisteriyksikköjä tilusvaihto koskee;

 2)

mitä omaisuutta kukin kiinteistö on tilusvaihdossa saanut; sekä

 3)

kiinteistönmuodostamislain 59 §:n 3 momentissa tarkoitetun korvauksen suuruus ja määräytymisen peruste.
Uusjako
30 §
Yhteismetsän muodostaminen
31 § Määräalan liittäminen yhteismetsään

Mitä kiinteistönmuodostamislain 96 §:ssä säädetään kiinteistöstä ja sen omistajasta, sovelletaan vastaavasti määräalaan ja sen omistajaan. Määräala tai sen osa, joka liitetään yhteismetsään, on yhteismetsän muodostamista koskevassa toimituksessa erotettava emäkiinteistöstä lohkomalla. Tällöin lohkomisessa pyykitetään määräalan rajat vain siltä osin kuin ne muodostavat yhteismetsän rajan.
Kiinteistönmääritys
32 § Selvitys saannosta

Jollei kiinteistönmuodostamislain 101 §:n 2 momentissa tarkoitetussa toimituksessa ole laadittu erillistä selitelmää, voidaan sanotun lain 112 §:ssä tarkoitetun selitelmän ote korvata pöytäkirjan tai muun vastaavat tiedot sisältävän toimitusasiakirjan otteella.
Rakennusmaan järjestely
33 § Kaavamääräys

Kiinteistönmuodostamislain 113 §:ssä tarkoitettu kaavamääräys voidaan ottaa asianomaiseen rakennus- tai asemakaavaan myös sellaisena, että se koskee vain osaa kaava-alueesta.
34 § Asianosaisten ja kunnan kuuleminen

Ennen kuin toimitusmiehet päättävät kiinteistönmuodostamislain 116 §:ssä tarkoitetusta järjestelyn suorittamisesta ja järjestelyalueesta sekä saman lain 128 §:ssä tarkoitetusta järjestelysuunnitelman vahvistamisesta on asianosaisille ja kunnalle varattava kohtuullinen aika tutustua asiaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia ja vaatimuksia.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun järjestelysuunnitelman vahvistamista on suunnitelma pidettävä nähtävänä riittävän pitkä aika asianomaisessa maanmittaustoimistossa taikka muussa toimitusinsinöörin ilmoittamassa paikassa.
Yhteiset alueet ja erityiset etuudet
35 § Yhteisalueosuuden siirtäminen

Omistajan hakemuksesta voidaan hänelle kuuluvasta kiinteistöstä siirtää yhteisalueosuus tai määräosa siitä hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön, jos kiinteistönmuodostamislain 131 §:ssä tarkoitetut edellytykset siirtämiselle ovat muutoin olemassa.
36 § Sopimus yhteisen alueen muodostamisesta

Kiinteistönmuodostamislain 132 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on asianosaisten muun ohella sovittava:

 1)

yhteisen alueen käyttötarkoitus;

 2)

muodostettavan yhteisen alueen rajoista;

 3)

mikä on kunkin kiinteistön osuus muodostettavasta yhteisestä alueesta; sekä

 4)

mahdollisesti suoritettavista korvauksista.
37 § Vesialueen erottaminen muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi

Jos asianosaiset ovat sopineet, että erotettavaa tai siirrettävää määräalaa taikka erotettavaa osuutta yhteiseen alueeseen seuraa osuus kiinteistön omaan, rajoiltaan määrättyyn vesialueeseen, tämä vesialue erotetaan muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi.
4 luku Toimitusmenettely Tiedottaminen
38 § Kutsukirje

Tiedotettaessa toimituksen aloittamisesta on kiinteistönmuodostamislain 168 ja 169 §:ssä tarkoitetussa kutsukirjeessä ja sanomalehdessä julkaistavassa kutsussa mainittava:

 1)

toimituksen alkamisen aika ja paikka;

 2)

toimituksen tarkoitus;

 3)

toimituksen kohteena oleva alue sopivalla tavalla yksilöitynä; ja

 4)

muita tietoja tarpeen mukaan; sekä

 5)

ettei asianosaisen poissaolo estä toimituksen suorittamista.
39 § Asianosaisten suostumus toimituksen suorittamiseen tiedottamatta

Kiinteistönmuodostamislain 170 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaikkien asianosaisten suostumus annetaan toimituskokouksessa ja merkitään pöytäkirjaan. Suostumus voidaan antaa myös muutoin kuin toimituskokouksessa, jolloin se on annettava kirjallisena ja liitettävä pöytäkirjaan.
40 § Uusi kokousaika ja -paikka

Jos toimitusinsinööri saapuu toimituspaikalle viimeistään yhden tunnin kuluessa kutsussa ilmoitetusta ajasta, voidaan kokous pitää säädetyssä järjestyksessä.

Jos toimitusinsinööri ei voi saapua toimituspaikalle 1 momentissa mainittuna aikana, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä toimituspaikalle luotettavalla tavalla. Hän voi samalla määrätä uuden kokouksen ajan ja paikan. Ilmoitus katsotaan laillisesti annetuksi, jos se on todistettavasti saapunut toimituspaikalle 1 momentissa tarkoitetun ajan kuluessa. Muutoin uudesta kokouksesta on tiedotettava toimituksen aloittamisesta säädetyllä tavalla.
Kokoukset ja muu toimitusmenettely
41 § Kokouksen laillisuuden toteaminen ja asian käsittely

Ensimmäisessä kokouksessa toimitusinsinöörin on:

 1)

selostettava toimituksen tarkoitus ja millä tavalla kokouksesta on tiedotettu; sekä

 2)

tiedusteltava kokouksessa läsnä olevilta asianosaisilta, vaatiiko joku heistä uskottujen miesten kutsumista, jos uskottujen miesten käyttäminen toimituksessa ei muutoin ole lain mukaan pakollista, sekä onko esteellisyysmuistutuksia toimitusmiehiä tai estettä toimitusta vastaan.

Toimitusinsinöörin on toimituskokouksessa:

 1)

selostettava uskotuille miehille ja asianosaisille ne asiat, joita kokouksessa käsitellään;

 2)

tiedusteltava asianosaisten mielipiteitä käsiteltävänä olevasta asiasta ja tehtävä sitä koskevia ratkaisuehdotuksia; sekä

 3)

varattava asianosaisille, jos heillä on oikeus sopia asiasta, tilaisuus neuvotella siitä keskenään.
42 § Yhteinen kutsukirje

Sellaisille asianosaisille, joilla on sama osoite, saadaan lähettää yhteinen kutsukirje, jos toimitus koskee heidän yhdessä omistamaansa kiinteistöä tai määräalaa eikä kysymys ole kiinteistön halkomisesta.
43 § Ilmoitus holhouslautakunnalle

Jos toimituksen aikana käy selville, että jonkun asianosaisen etua valvomaan tarvitaan holhouslain tarkoittama uskottu mies, on toimitusinsinöörin ilmoitettava asiasta holhouslautakunnalle ja keskeytettävä tarpeen mukaan toimitus siksi, kunnes uskottu mies on määrätty.
44 § Toimituksen raukeaminen

Jos toimituksen hakija toimituksen aloittamisen jälkeen haluaa luopua hakemuksestaan, hänen on ilmoitettava siitä toimituskokouksessa tai kirjallisesti toimitusinsinöörille.

Kiinteistönmuodostamislain 178 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaikkien asianosaisten suostumus siihen, että toimitusinsinööri päättää toimituksen raukeamisesta toimituskokousta pitämättä, jos kiinteistönmuodostamislaissa säädetyt edellytykset siihen muutoin ovat olemassa, on annettava kirjallisena ja liitettävä toimituksen raukeamista koskevaan päätökseen.
45 § Toimitusasiakirjat

Kiinteistötoimituksen toimitusasiakirjoja ovat:

 1)

hakemus ja kirjaamisviranomaisen ilmoitus lainhuudon myöntämisestä;

 2)

toimitusmääräys;

 3)

pöytäkirja;

 4)

toimituskartta;

 5)

jako-, uusjako- tai järjestelysuunnitelma;

 6)

asianosaisten sopimus toimituksessa ratkaistavasta asiasta; sekä

 7)

muut asiakirjat, jotka osoittavat, miten toimitus on suoritettu, tai jotka ovat olleet toimituksessa tehtyjen ratkaisujen perusteena.
46 § Pöytäkirja

Sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislain 187 §:ssä säädetään, toimituksessa pidettävään pöytäkirjaan on muun ohella merkittävä, miten kokouksesta on tiedotettu sekä saapuville tulleet asianosaiset ja heidän asiamiehensä.

Jos toimituksessa muodostetaan uusia kiinteistöjä, on pöytäkirjaan merkittävä kiinteistönmuodostamislain 152 §:ssä tarkoitetut osuudet yhteisiin alueisiin tai erityisiin etuuksiin ja saman lain 14 luvussa tarkoitetut rasitteet sekä osuuksia ja rasitteita koskevat muutokset.

Kiinteistönmuodostamislain tai tämän asetuksen mukaan pöytäkirjaan merkittävä tieto voidaan tarvittaessa ottaa erilliseen pöytäkirjan liitteeseen, jonka toimitusinsinööri allekirjoittaa.
47 § Toimituskartta

Kiinteistötoimitusta varten laadittavan kartan on täytettävä toimituksen tarkoituksen ja kiinteistöjärjestelmän ylläpidon asettamat vaatimukset.

Toimituskartta voi olla myös rajakartta, jolla esitetään rekisteriyksikön rajat rajamerkkeineen, yksikön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot sekä yksikköön kohdistuvat käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset. Toimituskartassa tulee muun rekisteriyksikön kuin tontin tai yleisen alueen osalta lisäksi osoittaa maa- ja vesialueet erikseen. Lisäksi kartassa voidaan esittää kartan havainnollisuuden kannalta tarpeellisia yksityiskohtia.

Toimituskartan laatimista koskevan asian ratkaisee toimitusinsööri.
48 § Lohkomisessa laadittava kartta

Lohkomisessa tehdään 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu rajakartta vain lohkokiinteistöstä tai siirretystä määräalasta.

Rajakartta on kuitenkin tehtävä myös kanta- tai saajakiinteistöstä, jos:

 1)

kanta- tai saajakiinteistön omistaja sitä vaatii; tai

 2)

toimitusinsinööri katsoo sen kiinteistöjärjestelmän selvyyden kannalta tarpeelliseksi.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta kiinteistöstä on kuitenkin tehtävä tiluskartta tai vain maankäyttölajeja osoittava kartta, jos asianomaisen kiinteistön omistaja sitä vaatii.
49 § Tontinmittauksessa laadittavan kartan mittakaava

Tonttikartan mittakaavaa valittaessa on otettava huomioon tonttikartan käyttö rakennuslupamenettelyssä käytettävänä karttana.
50 § Rasitealueen kartta

Kiinteistönmuodostamislain 158 §:n 1 momentissa tarkoitettu alue on merkittävä kartalle. Lisäksi kartalle on merkittävä toimituksessa siirretyt ja poistetut rasitteet.
51 § Kiinteistönmäärityksessä laadittava kartta

Kiinteistönmäärityksessä on toimituskarttaan merkittävä, mihin paikkaan raja on käyty.

Jos kiinteistönmäärityksessä on epäselvyyttä rajan oikeasta paikasta tai rasitteen tai muun kohteen sijainnista, on toimituskarttaan tai tarvittaessa erilliseen liitekarttaan merkittävä:

 1)

sekä hyväksytyt että riitaiset rajamerkit;

 2)

muut seikat, joilla voi olla merkitystä rajan paikan tai rasitteen tai kohteen sijainnin määräämisessä; sekä

 3)

ne rajan tai muun kohteen eri sijainnit, joita asianosaiset vaativat, tai joita eri määräämisperusteet osoittavat.
52 § Suunnitelmien laatiminen kartalle

Kiinteistönmuodostamislain 54, 88 tai 127 §:ssä tarkoitettu jako-, uusjako- tai järjelysuunnitelma laaditaan kartalle.

Toimitusinsinöörin on esitettävä 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma asianosaisille. Vaadittaessa tai tarpeen mukaan on uusien palstojen sijainti osoitettava myös maastossa. Lisäksi on tämän jälkeen asianosaisille varattava mahdollisuus tehdä suunnitelmaa koskevia muistutuksia.
53 § Rajan paikan selvittäminen

Jos toimitusalue tai toimituksessa kartoitettava alue ulottuu rajaan, jonka paikka on epävarma tai joka on riitainen, on rajan paikka toimituksen yhteydessä selvitettävä ja ratkaistava.
54 § Maankäyttölajit

Toimitusalueen tiluksia selitettäessä maa-alueet jaetaan seuraaviin maankäyttölajeihin:

 1)

viljelty maa, johon luetaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva maa;

 2)

metsämaa, johon luetaan pääasiallisesti puuntuotantoon käytettävät metsätilukset;

 3)

kitu- ja joutomaa, johon luetaan laatunsa tai käyttömahdollisuutensa perusteella tuottamattomiksi tai vähätuottoisiksi katsottavat metsätilukset sekä muut kuin vähäiset yksityiset tiet ja valtaojat; sekä

 4)

erityismaa, johon luetaan muuhun kuin maa- tai metsätaloustuotantoon käytettävät tilukset ja joita ei ole mainittu 3 kohdassa.

Vesialueiksi luetaan vesilaissa (264/1961) tarkoitetut vesistöt.
55 § Rajan aukaiseminen maastoon

Rekisteriyksiköiden välinen raja on asemaja rakennuskaava-alueen ulkopuolella avattava niin leveäksi, että rajalinjan paikka on maastossa selvästi havaittavissa.
56 § Rekisteriyksikön nimi

Toimitusmiesten on asianosaisia kuultuaan tarvittaessa annettava rekisteriyksikölle nimi.
Toimituksen rekisteröiminen
57 § Rekisteröitäviä tietoja koskevat vaatimukset

Kiinteistörekisterin pitäjän on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistönmuodostamislain 192 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset. Tietojen rekisteröinnin edellytyksenä on muun ohella, että:

 1)

toimitus tai siinä tehty toimenpide koskee toimituksessa tarkoitettua rekisteriyksikköä;

 2)

toimituksessa perustettu rasite tai muu oikeus on kiinteistönmuodostamislain mukainen; ja

 3)

toimitusasiakirjat ja toimituskartta on laadittu siten, että niiden perusteella voidaan tiedot rekisteröidä luotettavasti.

Jos toimituksesta ei voida tehdä merkintöjä kiinteistörekisteriin siihen merkittävissä tiedoissa olevan virheen tai puuttuvan tiedon vuoksi, kiinteistörekisterin pitäjän on palautettava toimitus asianomaiselle toimitusinsöörille korjattavaksi kiinteistönmuodostamislain 274 tai 275 §:n mukaisesti.
58 § Asianosaisille toimitettavat otteet ja ilmoitukset

Toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin on kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, kullekin asianosaiselle hänen omistamansa rekisteriyksikön osalta:

 1)

toimituskartan ote tai jäljennös; sekä

 2)

toimitusasiakirjan ote tai jäljennös siltä osin kuin kysymys on rekisteriyksikön alueen tai yhteisalueosuuden muuttamista koskevasta ratkaisusta taikka osakasluettelosta.

Yleisen alueen mittauksen osalta 1 momentissa tarkoitettu ote tai jäljennös toimitetaan vain sitä pyytäneelle asianosaiselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ote tai jäljennös toimituskartasta ja toimitusasiakirjasta on toimitettava myös kunnalle, jos toimituksessa tehty ratkaisu koskee kuntaa varten perustettua rasitetta.

Kiinteistörekisterin pitäjän on tontinmittauksen osalta ilmoitettava:

 1)

toimituksen hakijalle ja tontin omistajalle tontin merkitsemisestä kiinteistörekisteriin; sekä

 2)

toimituksen hakijalle tontinmittauksen lainvoimaiseksi tulosta silloin, kun tontti on merkitty muodostusluetteloon.
59 § Korvauksia koskeva ote

Jos toimituksessa on määrätty suoritettavaksi korvauksia, kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava ote asiaa koskevasta toimitusasiakirjasta välittömästi toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen maksuvelvolliselle ja korvauksen vastaanottajalle, jollei asianomaista otetta ole aikaisemmin toimitettu.

Mikäli korvaus määrätään maksettavaksi ennen toimituksen rekisteröintiä, toimitusinsinöörin on toimitettava asianosaisille 1 momentissa tarkoitettu ote heti korvausta koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi.
60 § Otteiden ja ilmoitusten toimittaminenyhteisomistajille

Jos rekisteriyksiköllä on useita omistajia, saadaan otteet toimittaa yhdelle heistä.

Yhteisen alueen osalta otteet toimitetaan hoitokunnalle tai sen toimitsijalle, jos osakaskunta on järjestäytynyt, ja muussa tapauksessa jollekin yhteisen alueen osakkaista. Ote tai jäljennös osakasluettelosta toimitetaan kuitenkin jokaiselle sellaisen järjestäytymättömän osakaskunnan osakaskiinteistön omistajalle, jonka osalta peritään kiinteistötoimitusmaksu tai jonka omistaja on toimittamista ennen toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemistä pyytänyt.
61 § Viranomaisille toimitettavat tiedot

Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava asianomaiselle maanmittaustoimistolle tiedot kiinteistöjaotuksen muutoksista sekä perustetuista rasitteista tai ennestään olevia rasitteita koskevista muutoksista toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin, jos toimitus koskee maanmittaustoimiston pitämään kiinteistörekisterin osaan merkittyä rekisteriyksikköä.

Maanmittaustoimiston on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot asianomaiselle kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle, jos toimitus koskee kunnan kiinteistörekisterin pitäjän pitämään kiinteistörekisterin osaan merkittyä rekisteriyksikköä.
Jyvitys ja muu arviointi
62 § Jyväluvun määrääminen kestävän tuottokyvyn mukaan

Milloin pellon, metsän tai vesitiluksen jyväluku määrätään kestävän tuottokyvyn perusteella, jyvityksen lähtökohtana on pidettävä kohteen pitkäaikaista keskimääräistä tuottokykyä nykyisessä käyttötarkoituksessa.

Kestävää tuottokykyä käytettäessä voidaan eri maankäyttölajeilla käyttää eri asteikkoja. Milloin on käytetty eri asteikkoja, tulee ne yhtenäistää kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella.
63 § Jyväluvun määrääminen kokonaislukuna

Käytettäessä kauppa-arvoon perustuvaa jyvitystä jyväluku määrätään kokonaisina markkoina. Jos käytetään muuta asteikkoa, jyväluku määrätään kokonaislukuna.
64 § Nautinnan selvittäminen

Toimitusta varten on tarvittaessa selvitettävä toimituksen kohteena olevien tilusten nautinta rekisteriyksiköittäin.
65 § Jyvityskuviot ja -perusteet

Kartassa on esitettävä jyvityksessä käytetyt kuviot. Jyvityksen perusteet ja kuvioiden jyväluvut on käytävä selville toimitusasiakirjasta.
Korvaukset
66 § Tilit

Tilit asianosaisten kesken suoritettavista korvauksista on tehtävä niin, että tilistä selviää, mitä omaisuutta korvaus koskee ja minkä perusteen mukaan korvattava omaisuus on arvioitu.

Tiliä varten selvitetään korvattavan omaisuuden määrä, laatu ja jakautuminen eri lajeittain käyttämällä tilin tarkkuuden, omaisuuden arvon ja selvittämisestä aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen toimituksen kannalta tarkoituksenmukaista arviointimenetelmää.
67 § Korvauksista laadittava toimitusasiakirja

Toimitusasiakirjasta on käytävä ilmi kiinteistötoimituksessa suoritettavien korvausten määräytymisperusteet.

Kiinteistötoimituksessa suoritettavista korvauksista on laadittava erityinen toimitusasiakirja, josta on muun ohella käytävä ilmi rekisteriyksikkö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, tilikorvausten määrä, saajat ja maksajat sekä maksutapa, -aika ja mahdollinen viivästyskorko.

Kuitenkin voidaan, milloin se on tarkoituksenmukaista, merkintä suoritettavista korvauksista tehdä pöytäkirjaan tai laatia joistakin suoritettavista korvauksista yhteinen toimitusasiakirja.
5 luku Toimituskustannukset
68 § Valtion maksettavat toimituskustannukset

Kiinteistönmuodostamislain 212 §:n 1 momentin nojalla valtion varoista lopullisesti maksettavat toimituskustannukset uusjaosta maksaa se valtion virasto tai laitos, joka on sanotun lain 68 §:n 2 momentissa tarkoitetun hankkeen toteuttaja.
69 § Kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta edistävän toimituksen toimituskustannukset

Toimituskustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin toimituksessa suoritetut toimenpiteet eivät ole olleet hakijalle välttämättömiä, jos:

 1)

kiinteistönmuodostamislain 212 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimitus on tullut vireille muutoin kuin maanmittaustoimiston aloitteesta; ja

 2)

toimituksen yhteydessä on toimitusmiesten harkinnan mukaan tarpeellista suorittaa kiinteistöjärjestelmän selvyyden ylläpitämisen vuoksi toimitusalueen kartoitus tai muu toimenpide kiinteistön alueellisen ulottuvuuden selvittämiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimitusmiesten päätös toimituskustannusten maksamisesta valtion varoista on tehtävä toimituskokouksessa ja merkittävä pöytäkirjaan.

Jos 1 momentissa tarkoitettu toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, toimituskustannusten maksamisesta kunnan varoista päättää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä noudattaen soveltuvin osin mitä 1 momentissa säädetään.

Mitä edellä 1―3 momentissa säädetään toimituskustannusten maksamisesta valtion tai kunnan varoista, sovelletaan myös toimituksen yhteydessä suoritettavaan kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta edistävään toimenpiteeseen.
70 § Hakemuksen peruuttamisesta johtuvat kustannukset

Jos toimitusmääräys peruutetaan kiinteistönmuodostamislain 178 §:n 1 momentin nojalla, on hakijan suoritettava tiedottamisesta ja muista suoritetuista tehtävistä aiheutuneet kustannukset.
6 luku Kiinteistöjen yhdistäminen
71 § Yhdistämisen hakeminen

Kiinteistöjen yhdistämistä koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä:

 1)

kiinteistönmuodostamislain 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sopimus; sekä

 2)

asiakirja, joka lain mukaan on pätevä selvitys omistusoikeudesta, jollei yhdistettävää kiinteistöä koskevalle saannolle ole ollut haettava lainhuutoa.

Omistusoikeutta koskevaa selvitystä ei ole tarpeen liittää hakemukseen, jos selvitys hakijan omistusoikeudesta yhdistettäviin kiinteistöihin on saatavissa kiinteistörekisterin pitäjän käytössä olevasta rekisteristä.
72 § Yhteisomistajien suostumus yhdistämiseen

Jos yhdistettävillä kiinteistöillä on useita omistajia, on yhdistämisen edellytyksenä, että kaikki omistajat ovat yhdistämistä hakeneet tai että he ovat kiinteistönmuodostamislain 216 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa antaneet kirjallisen suostumuksen kiinteistöjensä yhdistämiseen.
73 § Sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä

Kiinteistönmuodostamislain 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sopimus on tehtävä kirjallisesti ja oikeuksien haltijoiden allekirjoitettava. Sopimus on liitettävä yhdistämistä koskeviin päätösasiakirjoihin.
74 § Kiinteistörekisteriotteen toimittaminen

Kun yhdistäminen on merkitty kiinteistörekisteriin, on kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava muodostettua kiinteistöä koskeva rekisterin ote kiinteistön omistajalle.
75 § Tiedot kiinteistöjaotuksen muutoksista viranomaisille

Yhdistämisen johdosta tapahtuneista kiinteistöjaotuksen muutoksista on toimitettava tiedot maistraatille ja kirjaamisviranomaiselle sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Jos yhdistäminen koskee kiinteistönmuodostamislain 215 §:n mukaista muun kiinteistön yhdistämistä tonttiin tai yleiseen alueeseen, kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava tiedot kiinteistöjaotuksen muutoksista asianomaiselle maanmittaustoimistolle.
7 luku Muutoksenhaku
76 § Muutoksenhakuoikeudesta ilmoittaminen eräissä tapauksissa

Toimitusinsinöörin on ilmoitettava asianosaisille, milloin toimitusmiesten päätökseen saa kiinteistönmuodostamislain mukaan erikseen hakea muutosta kiinteistötoimituksen kestäessä ja milloin vasta lopetettuun toimitukseen. Tällöin on otettava huomioon mitä kiinteistönmuodostamislain 233 §:ssä säädetään.
77 § Valitusosoitus

Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 2 momentissa tarkoitettuun asianosaiselle annettavaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus, josta on voimassa soveltuvin osin, mitä sanotun lain 233 §:n 2 momentissa säädetään.

Maaoikeudelle tehtävään valitukseen on liitettävä valitusosoitus, milloin sellainen on annettu, tai sen jäljennös taikka asianmukainen ote toimituspöytäkirjasta. Jos valitus koskee kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä, valitukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.
78 § Viranomaisten eräät toimenpiteet

Kun lopetetusta toimituksesta on valitettu, on maanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava valitusasiakirjat sekä toimituksen asiakirjat valitusajan päätyttyä maaoikeudelle.

Jos valitus koskee keskeneräisessä toimituksessa tehtyä päätöstä tai suoritettua toimenpidettä, toimitusinsinöörin on toimitettava toimituksen asiakirjat maaoikeudelle niin pian kuin mahdollista.

Valitusasiakirjan jäljennös on säilytettävä maanmittaustoimistossa tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjällä nähtävänä, kunnes valitus on ratkaistu.
79 § Muutoksenhausta ilmoittaminen maaoikeudelle

Kun maaoikeuden ratkaisua koskeva muutoksenhakukirjelmä on toimitettu maanmittaustoimistoon, on sen toimitettava jäljennös kirjelmästä maaoikeuteen.
80 § Korkeimman oikeuden ratkaisun toimittaminen viranomaisille

Kappale korkeimman oikeuden tuomiota tai päätöstä on toimitettava maanmittaustoimistolle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle toimituksen asiakirjoihin liitettäväksi. Jäljennös tuomiosta tai päätöksestä on samalla toimitettava maanmittauslaitoksen keskushallinnolle.
8 luku Maaoikeus
81 § Maaoikeudet

Maaoikeuksia on neljä: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Vaasan ja Pohjois-Suomen maaoikeudet.

Maaoikeuksien toimialueet ovat:

Etelä-Suomen maaoikeuden Uudenmaan, Turun ja Porin, Ahvenanmaan ja Hämeen läänit;

Itä-Suomen maaoikeuden Kymen, Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit;

Vaasan maaoikeuden Vaasan lääni; sekä

Pohjois-Suomen maaoikeuden Keski-Suomen, Oulun ja Lapin läänit.

Etelä-Suomen maaoikeus kuuluu Turun hovioikeuden, Itä-Suomen maaoikeus Itä-Suomen hovioikeuden, Vaasan maaoikeus Vaasan hovioikeuden sekä Pohjois-Suomen maaoikeus Rovaniemen hovioikeuden alaisuuteen.

Etelä-Suomen maaoikeuden jaostojen sijaintipaikkakunnat ovat Helsinki, Turku ja Hämeenlinna; Itä-Suomen maaoikeuden jaostojen sijaintipaikkakunnat ovat Kuopio ja Mikkeli; Vaasan maaoikeuden sijaintipaikkakunta on Vaasa ja Pohjois-Suomen maaoikeuden jaostojen sijaintipaikkakunnat ovat Rovaniemi ja Oulu.
82 § Jaostot

Milloin maaoikeudessa on useampia kuin yksi maaoikeustuomari, maaoikeus toimii kahdesta tai useammasta jaostosta muodostuvana virastona.
83 § Viraston päällikkö

Viraston päällikkönä toimii maaoikeustuomari. Milloin heitä on useampia, viraston päällikkönä toimii maaoikeuden ensimmäisen jaoston maaoikeustuomari siten kuin maaoikeuden työjärjestyksessä määrätään.

Oikeusministeriö päättää mikä maaoikeuden jaostoista toimii ensimmäisenä jaostona.

Viraston päällikkö määrää maaoikeustuomarit ja maaoikeusinsinöörit jaostoille sekä päättää asioiden jakamisesta jaostojen kesken.

Kiinteistönmuodostamislain 243 §:n 1 momentissa tarkoitetun toisen maaoikeusinsinöörin määräämisestä maaoikeuteen päättävät niiden maaoikeuksien päälliköt, joita määräys koskee.
84 § Henkilökunta

Maaoikeudessa on toimistohenkilökuntaa. Maaoikeudessa voi lisäksi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Virkoihin vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran hoitaminen edellyttää.

Tässä pykälässä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa asianomaisen jaoston maaoikeustuomari.
85 § Virkavapauden myöntäminen ja viranhoito

Kiinteistönmuodostamislain 246 §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilökunnan virkavapaudesta samoin kuin viran tai tehtävän hoitamisesta virkavapauden tai keskeytyksen aikana samoin kuin avoinna olevan viran väliaikaisesta hoitajasta päättää asianomaisen jaoston maaoikeustuomari.
86 § Toimistohenkilökunnan eräät tehtävät

Maaoikeustuomari voi kirjallisesti määrätä toimistohenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, suorittamaan tiedoksiannosta huolehtimiseen liittyvät tehtävät ja allekirjoittamaan kutsut, kehotukset ja muut ilmoitukset sekä suorittamaan 92 ja 94 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet.
87 § Maaoikeuden lautamiehet

Asianomaisen maaoikeustuomarin on valvottava, että maaoikeuden lautamiehet valitaan kutakin kuntaa varten ja että heistä pidetään luetteloa. Kunnanhallituksen on viipymättä ilmoitettava maaoikeudelle lautamiehen valinnasta.
88 § Nimikirja

Maaoikeustuomareista ja maaoikeusinsinööreistä pitää nimikirjaa asianomainen hovioikeus ja maaoikeuden muista virkamiehistä asianomainen maaoikeus.
89 § Sakkoluettelo ja täytäntöönpanokirjan lähettäminen

Sakkoluettelon pitämisestä ja täytäntöönpanokirjan lähettämisestä on voimassa, mitä sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa säädetään.
9 luku Asian käsittely maaoikeudessa
90 § Kiireellisinä käsiteltävät asiat

Uusjakoa ja rakennusmaan järjestelyä koskevat valitukset on maaoikeuden käsiteltävä kiireellisinä, jollei ole kysymys sellaisesta uusjaosta, jonka varsinaisena tarkoituksena on saada samojen henkilöiden yhteisesti omistamat tilat heidän keskensä jaetuiksi.
91 § Pöytäkirja

Maaoikeudessa pidetään asian suullisesta valmistelusta ja pääkäsittelystä pöytäkirjaa, jotka laaditaan kustakin jutusta erikseen.

Maaoikeuden tai sen jäsenten toimittamassa katselmuksessa tehdyt havainnot on merkittävä pöytäkirjaan.

Maaoikeuden pöytäkirjan pitämisestä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian pöytäkirjasta on käräjäoikeuden osalta säädetty.
92 § Merkinnän tekeminen pöytäkirjaan tai muuhun toimitusasiakirjaan

Kun toimitus on ollut maaoikeuden käsiteltävänä, on maaoikeuden tehtävä siitä merkintä toimituksen pöytäkirjaan tai, ellei sitä ole, muuhun vastaavaan toimitusasiakirjaan.
93 § Varaustodistus

Jos erityiset syyt estävät maaoikeuden ratkaisun antamisen kiinteistönmuodostamislain 268 §:n 3 momentissa mainitun ajan kuluessa, on maaoikeustuomarin annettava asianosaiselle pyydettäessä varaustodistus, jossa on mainittu, milloin asiakirja valmistuu.
94 § Jäljennöksen lähettäminen maaoikeuden ratkaisusta ja asiakirjojen palauttaminen

Maaoikeuden on lähetettävä maksutta maaoikeuden ratkaisun jäljennös asianomaiselle maanmittaustoimistolle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa asianosaisen on sellainen saatava. Niin ikään on palautettava ne kartat ja asiakirjat, jotka silloin vielä ovat maaoikeuden hallussa.
10 luku Lopetetussa toimituksessa havaitun virheen korjaaminen ja ylimääräinen muutoksenhaku
95 § Korjaamisasiaan liittyvät toimenpiteet

Toimitusinsinöörin on huolehdittava kiinteistönmuodostamislain 276 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta ja päätöksen toimittamisesta maaoikeudelle sekä 2 momentissa tarkoitettujen korjausmerkintöjen tekemisestä toimitusasiakirjoihin ja korjaamista koskevan tiedon lähettämisestä asianosaisille.
96 § Määräyksen antaminen hakemuksetta

Kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 1 momentin nojalla hakemuksetta annettava määräys kiinteistönmääritystoimitukseen voidaan antaa viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.
97 § Oikaisemista koskevan päätöksen tiedoksianto

Kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikaisemista koskevasta ratkaisusta on kiinteistörekisterin pitäjän annettava tieto päätöksen kohteena olleen rekisteriyksikön omistajalle. Jos päätöksen kohteena olevan rekisteriyksikön omistavat useat yhdessä, riittää tiedon antaminen jollekin rekisteriyksikön omistajista. Jos päätös koskee yhteistä aluetta, annetaan tieto päätöksestä osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään.
11 luku Erinäiset säännökset
98 § Asiakirjojen jäljennökset

Tämän asetuksen mukaan hakemukseen liitettävä asiakirja tai selvitys voidaan liittää myös oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.
99 § Eri kuntiin kuuluvat alueet ja osuudet

Kiinteistönmuodostamislain ja tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat eri kuntiin kuuluvia alueita tai osuuksia yhteiseen alueeseen, tarkoittavat kiinteistörekisterin mukaista kuntajakoa (kameraalinen jaotus).

100 § Kantakiinteistön toteaminen

Jos koko kiinteistö on jaettu jakosopimuksella tai luovutettu määräaloina, on kantakiinteistöksi määrättävä muodostettavista kiinteistöistä se, jonka muodostettavien kiinteistöjen omistajat ovat sopineet tai toimituksessa sopivat jääväksi kantakiinteistöksi, jollei kiinteistönmuodostamislain 21 §:n 2 momentista, 183 tai 226 §:stä muuta johdu.

Jos muodostettavien kiinteistöjen omistajat eivät sovi kantakiinteistöstä, on toimitusmiesten toimituskokouksessa määrättävä, mikä muodostettavista kiinteistöistä on kantakiinteistö.
101 § Päätösluettelo

Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on pidettävä päätösluetteloa tontin ja yleisen alueen rekisteröintiin liittyvistä kiinteistönmuodostamislain 17 ja 18 luvussa tarkoitetuista päätöksistään.
102 § Asiakirjojen palauttaminen kiinteistönmuodostamisviranomaisille

Tuomioistuimelle annetut kiinteistötoimitukseen kuuluvat alkuperäiset asiakirjat ja kartta on viipymättä palautettava asianomaiselle viranomaiselle, kun asiassa annettu ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.
103 § Ilmoitukset kirjaamisviranomaiselle ja valtiolle

Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä toimitettava kirjaamisviranomaiselle tiedot siitä, mistä kiinteistöstä, osuudesta tai määräalasta uusi kiinteistö on muodostettu, jolleivät muodostamistiedot käy ilmi kiinteistörekisteristä. Sama koskee kiinteistötoimituksen tai kiinteistöjen yhdistämisen sekä tontin tai yleisen alueen rekisteröimisen yhteydessä tehtyä sopimusta tai päätöstä, jolla muutetaan kiinnityksiä tai erityisen oikeuden kirjauksia. Kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 30  §:ssä ja 226 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen, kun kiinteistöt on merkitty kiinteistörekisteriin.

Toimitusinsinöörin on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 65  §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen kun toimitus on saanut lainvoiman. Mitä maakaaren (540/1995) 6 luvun 13 §:ssä ja 13 luvun 8 §:n 2 momentissa säädetään tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta, koskee soveltuvin osin toimitusinsinööriä, jos omistusriita ratkaistaan kiinteistötoimituksessa. Viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu valtiolle tehtävä ilmoitus toimitetaan oikeusministeriölle. Jos tuomioistuin on muuttanut toimitusmiesten tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöstä sellaisessa asiassa, josta toimitusinsinöörin tai kiinteistörekisterin pitäjän on kiinteistönmuodostamislain mukaan ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle, on näiden huolehdittava myös muutoksen ilmoittamisesta.

Kiinnityksen muuttamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ne panttikirjat, jotka on toimitettu kiinteistönmuodostamisviranomaiselle.
104 § Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Antti Kalliomäki