Kunnan on huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä melutilanteen seurannasta alueellaan. Jos seurannan tulokset osoittavat tai jos kunnan muun suunnittelun yhteydessä todetaan, että kunnassa on erityistä tarvetta melun torjuntaan, tulee kunnassa tehdä meluntorjuntaohjelma. Meluntorjuntaohjelman hyväksyy tarvittaessa kunnanvaltuusto tai sen määräämä toimielin.

Kunnan meluntorjuntaohjelman valmistelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen yhteistyössä kunnan muiden toimielinten kanssa. Meluntorjuntaohjelma on otettava huomioon alueiden käytön ja muiden toimintojen suunnittelussa ja järjestelyssä.

Jos rakentamisesta, korjaustyöstä tai kunnossapidosta tai muusta näihin rinnastettavasta tilapäisestä työstä tai toimenpiteestä taikka sellaisesta tilapäisestä tapahtumasta, kuten moottoriurheilukilpailusta, muusta urheilu-, huvi- tai näytöstilaisuudesta, saattaa aiheutua melua, jonka on syytä olettaa olevan melun voimakkuuden, keston tai toistuvuuden vuoksi erityisen häiritsevää lähistöllä asuville, oleskeleville tai työskenteleville, melun aiheuttajan on tehtävä työstä, toimenpiteestä tai tapahtumasta kirjallinen ilmoitus asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa melun torjumiseksi määräyksiä siitä, mihin toimiin ilmoituksen tekijän on ryhdyttävä tai mitä rajoituksia työtä tehtäessä, toimenpidettä suoritettaessa tai tapahtumaa järjestettäessä on noudatettava 13 §:ssä tarkoitetun haitan vähentämiseksi. Määräysten on oltava kohtuullisia ja niitä annettaessa on otettava huomioon, mitä 3 §:n 2 momentissa säädetään. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa edellä tarkoitettuja määräyksiä, vaikka ilmoitusvelvollisuus on lyöty laimin.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia, selvityksiä ja niihin liittyviä tutkimuksia muualla kuin asuinhuoneistoissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi käyttää apuna näissä tehtävissä asiantuntijaviranomaista ja -laitosta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus tarkkailla melua muualla paitsi asuinhuoneistoissa edellyttäen, ettei siitä aiheudu sanottavaa haittaa paikan omistajalle tai haltijalle. Tällöin on soveltuvin osin voimassa, mitä 17 §:ssä säädetään. Tarkkailusta on ennakolta ilmoitettava paikan omistajalle tai haltijalle. Jos edellytysten olemassaolosta syntyy erimielisyyttä, luvan tarkkailuun myöntää alueellinen ympäristökeskus.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi asettaa 15 §:n nojalla annettujen määräysten tehosteeksi sakonuhan tai uhan, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka että viranomainen teettää tekemättä jätetyn toimenpiteen laiminlyöjän kustannuksella.

Jos 13 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus lyödään laimin, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa asianomaisen tekemään ilmoituksen määräajassa uhalla, että melua aiheuttavaa työnvaihetta ei saa aloittaa tai jatkaa taikka tapahtumaa järjestää ennen kuin ilmoitus on tehty ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on saanut oloihin nähden kohtuullisen ajan mahdollisten 15 §:ssä tarkoitettujen määräysten antamiseen.

Tämän lain nojalla annetusta viranomaisen päätöksestä saa valittaa lääninoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.

Tämän lain 15, 18, 19, 21 ja 22 §:n nojalla tehdyssä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.