Tämän lain mukaisesti turvataan saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto. Kulttuuri-itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Valtion talousarviossa on varattava määräraha tässä laissa tarkoitettuihin tehtäviin.

Saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Asetuksessa tai sen liitteessä julkaistaan kartta kotiseutualueen rajoista.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.

Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin tässä laissa tai muualla laissa säädetään.

Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Saamelaiskäräjät laatii vuosittain valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä.

Saamelaiskäräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta.

Saamelaiskäräjien päätökseen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.

Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä.

Saamelaiskäräjiin kuuluu 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan saamelaiskäräjien vaaleilla neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Saamelaiskäräjissä tulee olla vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta.

Valtioneuvosto määrää saamelaiskäräjien vaalien tuloksen perusteella saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet tehtäväänsä, myöntää pyynnöstä eron tehtävästä ja määrää mainittujen vaalien tuloksen perusteella uuden jäsenen ja varajäsenen sen tilalle, joka on vaalikauden aikana lakannut olemasta jäsen tai varajäsen.

Saamelaiskäräjien jäsenen tai varajäsenen menettäessä 22 §:ssä tarkoitetun vaalikelpoisuuden tehtäväänsä valtioneuvoston on saamelaiskäräjien aloitteesta todettava hänen luottamustoimensa lakanneeksi.

Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valinnasta on välittömästi ilmoitettava oikeusministeriölle.

Puheenjohtaja toimii tehtävässään päätoimisesti.

Saamelaiskäräjät päättää kokoustensa pidosta. Kokous on lisäksi kutsuttava koolle, jos puheenjohtaja tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kolmasosa jäsenistä niin vaatii.

Jos saamelaisten kotiseutualueen kunnasta valittu jäsen ei voi osallistua kokoukseen, hänen tilalleen on kutsuttava samasta kunnasta valittu varajäsen.

Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan hallitukseen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä enintään neljä muuta jäsentä.

Hallitus valmistelee asiat saamelaiskäräjien kokoukselle ja toimeenpanee käräjien päätökset siten kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Saamelaiskäräjät asettaa vaalilautakunnan 4 luvussa tarkoitettuja vaaleja varten. Käräjät voi asettaa myös muita toimielimiä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon kuuluvien asioiden hoitamiseksi.

Saamelaiskäräjien hallitus ja muut toimielimet voivat käyttää käräjille kuuluvaa toimivaltaa siten kuin tässä laissa säädetään tai saamelaiskäräjien työjärjestyksessä määrätään.

Edellä 1 momentissa mainittu toimivallan siirto ei ole sallittu 7 §:ssä, 10 §:n 3 momentissa, 11―14 §:ssä eikä 40 §:ssä tarkoitetuissa asioissa.

Saamelaiskäräjillä on toimistoja ja henkilöstöä siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Saamelaiskäräjien jäsenille, muille luottamushenkilöille, henkilöstölle ja asiantuntijoille maksetaan palkkiota, matkakustannusten korvausta, päivärahaa ja muuta korvausta siten kuin saamelaiskäräjien vahvistamassa palkkiosäännössä tarkemmin määrätään.

Saamelaiskäräjät on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Saamelaiskäräjien ja sen asettaman toimielimen jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintomenettelylain (598/82) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun momentin mukaan rinnastettavaa henkilöä.

Asiat ratkaistaan saamelaiskäräjissä enemmistöpäätöksellä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi (vaalivuosi).

Saamelaiskäräjien vaaleja varten maa on yhtenä vaalipiirinä.

Vaalit toimeenpanee 14 §:ssä tarkoitettu vaalilautakunta tämän lain ja vaaliohjesäännön mukaisesti.

Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnassa tulee olla jäsen ja varajäsen jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Vaalilautakunnalla on oikeus ottaa itselleen sihteeri ja oikeusministeriön luvalla muuta tarvittavaa henkilökuntaa.

Saamelaiskäräjien vaaleissa on asuinpaikkaan katsomatta äänioikeutettu jokainen ennen vaalivuoden alkua 18 vuotta täyttänyt saamelainen, joka on Suomen kansalainen tai jolla ulkomaan kansalaisena on ollut kotikunta Suomessa kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.

Saamelaiskäräjien vaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka on suostunut ehdokkaaksi ja joka ei ole holhouksen alainen.

Vaalilautakunta laatii äänioikeutetuista vaaliluettelon aikaisemman saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaalien vaaliluettelon ja väestötietojärjestelmän tietojen perusteella. Vaaliluetteloon merkitään äänioikeutetun nimi, henkilötunnus ja osoite.

Vaalilautakunta voi omasta aloitteestaan täydentää vaaliluetteloa Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittaman väestötutkimuksen tai muun vastaavan tiedon pohjalta.

Vaaliluetteloon on pyynnöstä lisättävä siitä puuttuva 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu äänioikeutettu saamelainen sekä ulkomaan kansalaisena äänioikeutettu saamelainen.

Vaaliluetteloon merkitty henkilö on poistettava luettelosta hänen vaatimuksestaan tai henkilön kuoltua.

Vaalilautakunta laatii jokaisesta vaaliluetteloon otetusta henkilöstä ilmoituskortin, josta ilmenee äänioikeutetusta vaaliluetteloon otetut ja muut vaaliohjesäännössä edellytetyt tiedot.

Vaalilautakunta lähettää ilmoituskortin kullekin äänioikeutetulle, jonka osoite on tiedossa, hyvissä ajoin ennen vaaliluettelon asettamista nähtäville.

Vaalilautakunta asettaa vaaliluettelon nähtäville 14 päivän ajaksi vaaliohjesäännössä tarkemmin ilmoitettaviin paikkoihin siten, että nähtävilläoloajan päättymisestä on aikaa vaalien toimittamiseen vähintään neljä kuukautta. Vaaliluettelon nähtävillepanosta on julkisesti kuulutettava.

Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois 23 §:ssä tarkoitetusta vaaliluettelosta tai että häntä koskeva merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta 14 päivän kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. Vaalilautakunnan on ratkaistava asia kiireellisesti.

Vaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa oikaisuvaatimuksen vaaliohjesäännön mukaisen määräajan kuluessa saamelaiskäräjien hallituksen ratkaistavaksi.

Ehdokkaan asettamisesta saamelaiskäräjien vaaleihin ja ehdokasluettelosta määrätään tarkemmin vaaliohjesäännössä.

Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan postin välityksellä syyskuun ensimmäisen täyden viikon maanantaista alkavan neljän viikon aikana. Vaalien toimittamisesta on julkisesti kuulutettava vaaliohjesäännössä määrättävällä tavalla.

Vaalilautakunnan on asetettava lopulliset vaaliluettelot ja ehdokasluettelot vaalien ajaksi nähtäville siten kuin vaaliohjesäännössä määrätään.

Vaalitoimitus alkaa vaaliasiakirjojen lähettämisellä äänioikeutetulle. Asiakirjat toimitetaan postin välityksellä kirjattuna lähetyksenä. Vaaliasiakirjoja ovat vaalilautakunnan leimalla varustettu äänestyslippu, vaalikuori, lähetekirje, lähetekuori, ehdokasluettelo ja äänestysohje.

Äänioikeutettu voi käyttää äänioikeuttaan saatuaan vaaliasiakirjat. Äänestäminen on suoritettu, kun äänioikeutettu on jättänyt äänestyslipun sisältävän suljetun vaalikuoren ja täyttämänsä ja allekirjoittamansa lähetekirjeen lähetekuoreen suljettuna postin kuljetettavaksi kirjattuna lähetyksenä. Jos äänestäjä liittää mukaan ilmoituskorttinsa, hän merkitsee lähetekirjeeseen vain allekirjoituksensa.

Postin välityksellä lähetettyjen 30 §:ssä tarkoitettujen vaaliasiakirjojen tulee olla vaalilautakunnalla ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä.

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevassa laitoksessa hoidettavat henkilöt sekä ne kotiseutualueella kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saavat äänestää hoitopaikassaan.

Hoitopaikassa äänestystä varten vaalilautakunta määrää kyseistä kuntaa vaalilautakunnassa edustavan jäsenen ja varajäsenen vaalitoimitsijaksi ja hänen varamiehekseen.

Hoitopaikassa äänestettäessä äänestyksessä on äänestäjän ja vaalitoimitsijan lisäksi oltava mukana äänestäjän valitsema tai hyväksymä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon äänioikeutetuksi merkitty henkilö.

Äänestyksessä ulkomailla sovelletaan 30 §:n säännöksiä vaaliohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.

Vaalilautakunta aloittaa ääntenlaskennan vaalitoimituksen jälkeisenä maanantaina kello 18 vaaliohjesäännön mukaisesti. Ääntenlaskennan aloittamisen jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään avaamattomina huomioon ottamatta. Toimituksessa pidetään pöytäkirjaa.

Äänten laskenta aloitetaan avaamalla lähetekuoret ja merkitsemällä kaikki äänestäneet vaaliluetteloon lähetekirjeen mukaisesti.

Kun kaikki äänestäneet on merkitty vaaliluetteloon ja äänestyksessä huomioon ottamatta jätetyt vaalikuoret lähetekuorissaan erotettu erilleen hyväksytyistä, pannaan hyväksytyt vaalikuoret avaamattomina vaaliuurnaan.

Kun kaikki hyväksytyt vaalikuoret ovat vaaliuurnassa, avataan uurna ja vaalikuoret.

Äänten laskemiseksi äänestysliput ryhmitellään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut äänet ovat omana ryhmänään. Mitättömät äänestysliput erotetaan omaksi ryhmäkseen. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan. Ääntenlaskennasta pidetään erillistä pöytäkirjaa.

Saamelaiskäräjien jäseniksi tulevat valituiksi 21 eniten ääniä saanutta ehdokasta, edellyttäen, että heidän joukossaan on vähintään kolme ehdokasta kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Jos jostakin näistä kunnista ei ole tässä joukossa kolmea ehdokasta, tulevat tästä kunnasta olevista ehdokkaista valituiksi eniten ääniä saaneet kolme ehdokasta.

Varajäseneksi tulee valituksi kustakin saamelaisalueen kunnasta olevista ehdokkaista valituiksi tulleiden jälkeen seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas.

Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla.

Vaalien tuloksen vahvistaa vaalilautakunta kolmantena päivänä ääntenlaskennan aloittamisesta pitämässään kokouksessa, joka alkaa kello 18.

Vaalien tulos on ilmoitettava välittömästi oikeusministeriölle saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määräämiseksi tehtäväänsä seuraavaksi toimikaudeksi.

Äänioikeutettu, joka katsoo, että vaalilautakunnan päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta tai siihen liittyvä toimenpide on tämän lain tai vaaliohjesäännön vastainen, voi tehdä saamelaiskäräjille oikaisuvaatimuksen 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalilautakunta on vahvistanut vaalien tuloksen.

Saamelaiskäräjien on käsiteltävä oikaisuvaatimus kiireellisesti ja viimeistään ennen vaalivuoden loppua.

Jos vaalilautakunnan 1 momentissa tarkoitettu päätös tai toimenpide on ollut tämän lain tai vaaliohjesäännön vastainen ja tämä on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava ja valtioneuvoston on tarvittaessa määrättävä saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet oikaistujen vaalien tulosten mukaisesti.

Saamelaiskäräjien hallituksen ja lautakunnan sekä käräjien asettaman muun toimielimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla saamelaiskäräjille, jollei tässä laissa tai muualla laissa toisin säädetä. Saamelaiskäräjien päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Saamelaiskäräjät ottaa henkilöstöönsä kuuluvat virkamiehet ja työntekijät. Virkamiehistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/94) säädetään.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tarkempia määräyksiä saamelaiskäräjien vaaleista annetaan vaaliohjesäännössä ja saamelaiskäräjien toiminnasta saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Vaaliohjesäännön vahvistaa oikeusministeriö ja työjärjestyksen saamelaiskäräjät.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tultua valtioneuvosto määrää saamelaisvaltuuskunnan jäsenet saamelaiskäräjien jäseniksi saamelaisvaltuuskunnan toimikaudesta jäljellä olevaksi ajaksi ja täydentää saamelaiskäräjien kokoonpanon mainituksi määräajaksi tämän lain mukaiseksi ottamatta kuitenkaan huomioon, mitä 10 §:n 1 momentissa jäsenten kuntakohtaisesta vähimmäismäärästä säädetään, määräämällä saamelaisvaltuuskunnan vaalilautakunnan oikeusministeriölle tekemän ilmoituksen pohjalta ja viimeksi toimitettujen saamelaisvaltuuskunnan vaalien tuloksen perusteella tarvittavat lisäjäsenet ja varajäsenet tehtäväänsä. Valtioneuvoston määräyksen antamiseen saakka saamelaisvaltuuskunta hoitaa ilman eri määräystä saamelaiskäräjien tämän lain mukaiset tehtävät.

Saamelaiskäräjät siirtää lain voimaan tullessa saamelaisvaltuuskunnan virkamiehet saamelaiskäräjien vastaaviin virkoihin virkoja haettaviksi julistamatta, mikäli asianomaisilla virkamiehillä on kelpoisuus virkoihin.