Tätä päätöstä sovelletaan sähkömarkkinalain (386/95) 7 luvussa tarkoitettuun saman Yhteisön tai laitoksen harjoittamien sähköliiketoimintojen eriyttämiseen toisistaan ja muusta liiketoiminnasta.

Vähäisiä sähköliiketoimintoja ei tarvitse eriyttää muusta liiketoiminnasta. Vähäisiksi katsotaan sellaiset sähköliiketoiminnat, jotka eivät yhdessä ylitä 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta eivätkä yhtä miljoonaa markkaa vuotuiseksi liikevaihdoksi muutettuna

Sähkön myyntitoiminta sisältää sähkön hankinnan ja voi sisältää sähkön tuotannon. Sähkön tuotantoa ei tarvitse eriyttää sähkön myynnistä, jos oman sähköenergian valmistuksen osuus tavanomaisissa tuotanto-olosuhteissa on alle 10 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta tai enintään 20 gigawattituntia vuodessa.

Mikäli sähkömarkkinalaki, sähkömarkkina-asetus (518/95) tai tämä päätös eivät sisällä eriyttämislaskelmista yksityiskohtaisia ohjeita, voidaan laskelmat laatia yrityskohtaisin perustein. Valittua eriyttämismenettelyä tulee noudattaa jatkuvasti, ellei sen muuttamiseen ole perusteltua syytä. Muutoksista tulee tehdä selvitys eriytetyn tilinpäätöksen yhteydessä.

Verkonhaltijan ja sähkönmyyjän on esitettävä virallisen tilinpäätöksensä liitetietona eriytetyt tilinpäätökset verkko-, sähkönmyynti- ja edellä määritellystä sähkön tuotantotoiminnastaan. Eriytetyissä tilinpäätöksissä tulee olla sama erittely kuin kirjanpitolain (655/73) mukaisessa tilinpäätöksessä. Sähkömarkkinaviranomainen voi antaa erittelystä tarkempia ohjeita.

Eriytettävistä toiminnoista on laadittava tuloslaskelma ja pääomavaltaisesta toiminnasta lisäksi tase. Pääomavaltaisia toimintoja ovat aina verkkotoiminta ja eriytetty energian tuotanto.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta syntynyt etu tulee jakaa molemmille toiminnoille ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja tekniset ratkaisut.

Eriytettyjen tilinpäätösten tulee sisältää 7 §:ssä määritellyt lisätiedot.

Eriytetyissä tilinpäätöksissä tulee poistojen perustua hankintamenoihin.

Sähkömarkkinalain mukaisen verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoitteen edellyttämät jälleenhankintahintoihin tai muun vastaavan arvoperustan mukaiset suunnitelmanmukaiset poistot saa esittää eriytetyn tilinpäätöksen rinnakkaisessa tuloslaskelmassa tai eriytetyn tilinpäätöksen lisätietoina.

Laadittaessa eriytettyä tilinpäätöstä ensimmäistä kertaa tulee käyttöomaisuuden hankintamenot sisällyttää siihen suunnitelmanmukaisilla poistoilla vähennettynä kirjanpitolautakunnan tekemän yleisohjeen mukaisesti.

Yhteisten kulujen ja yhteisten tase-erien laskennallinen jakaminen eriytettyihin tilinpäätöksiin tulee tehdä niin, että aiheuttamisperiaate mahdollisuuksien mukaan toteutuu.

Eriytetyn tuloslaskelman ja taseen tulee perustua kirjanpidossa tai sisäisessä laskennassa tehtyyn ryhmittelyyn. Sen tulee sisältää eriytetty tilinpäätös myös edelliseltä tilikaudelta.

Jos tilikauden aikana tuloslaskelman tai taseen erittelyä on muutettu, on aikaisempaan eriytettyyn tilinpäätökseen sisältyviä tietoja mahdollisuuksien mukaan yhdisteltävä niin, että niitä voidaan verrata myöhempään eriytettyyn tilinpäätökseen.

Eriytetyt tilinpäätökset tulee laatia yrityksen kokoon ja toiminnan laatuun nähden tarkoituksenmukaisella tavalla. Siltä osin kun eriyttäminen ei tapahdu itse kirjanpidossa vaan perustuu erillislaskelmiin, tulee nämä laskelmat liittää kirjaustositteisiin ja säilyttää kirjanpitoaineiston säilyttämistä koskevien säännösten mukaisesti.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995. Kuitenkin 6 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan vasta toisesta tämän päätöksen mukaisesta eriytetystä tilinpäätöksestä alkaen.