Peltokasvien tukijärjestelmän mukaista pinta-alatukea, jäljempänä peltokasvien tuki, ja kesantopalkkiota koskeva hakemus on jätettävä viimeistään 15.5.1995 maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 artiklan 4.2. mukaisia muutoksia on mahdollista hakea A- ja B- tukialueilla viimeistään 31.5.1995 ja C-tukialueilla viimeistään 15.6.1995.

Öljykasveille ja valkuaiskasveille peltokasvien tukea maksetaan koko maassa.

Pienin hyväksyttävä peltolohko, jolle maksetaan peltokasvien tukea tai joka hyväksytään rehualaksi, on 0,10 ha.

Hakemuksen liitekartaksi hyväksytään maaseutuelinkeinoviranomaisilta saatu, heidän antamiensa ohjeiden mukaan täytetty karttakopio mittakaavassa 1:5 000 tai 1:10 000.

Hakija merkitsee hakemukseen ja liitekarttaan numeroilla viljelemänsä perus- ja kasvulohkot.

Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, piirioja, valtaoja, tie, metsä, kunnan raja tai muu vastaava. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttölajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle.

Kasvulohkolla tarkoitetaan peltoaluetta tai maatalousmaa-aluetta, jossa yksittäinen maatila kasvattaa yksittäistä kasvia. Kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen ja se liittyy aina yhteen peruslohkoon. Peruslohkot merkitään numeroilla ykkösestä alkaen. Kasvulohkot merkitään aakkosilla A:sta alkaen esim. 1A, 1B, 2A, 2B.

Pinta-alaan perustuvia rangaistuksia määrättäessä sovelletaan kansallisissa maanmittaustoimissa käytettävää mittaustarkkuutta. Perus- ja kasvulohkojen pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

Kesantolohkoja hoidettaessa tulee ottaa huomioon ympäristön- ja vesiensuojelun tavoitteet. Vuonna 1995 kesannoksi hyväksytään avokesannot, sänkikesannot ja viherkesannot. Rikkakasvien kemiallinen torjunta on mahdollista.

Kesantolohkot, joille maksetaan maatalouden ympäristötuen perustukea voivat olla ainoastaan monivuotisia viherkesantoja. Näihin ja sitoumuskesantoihin sovelletaan muuta kuin kiertävää kesantoa koskevaa kesantovelvoitetta. Valtaojaan tai vesistöön rajoittuvan kesantolohkon tulee vähintään kolmen metrin osalta olla monivuotista viherkesantoa, ellei muutoin ole olemassa tämän levyistä rantakasvustoa.

Viherkesanto voi olla joko yksi- tai monivuotista. Viherkesannoksi kelpaa aikaisemmin perustettu viljelty nurmi tai viherkesanto tai se voidaan perustaa 30.6.1995 mennessä. Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmisiementä tai nurmisiemenseosta. Myös muiden monivuotisten kasvien kylvö kesantolohkolle on sallittu, jos ne muodostavat seuraavana talvena ravinteiden huuhtoutumisen estävän kasvipeitteen koko lohkolle.

Yllä mainittuja hoito-ohjeita ei sovelleta, jos kesannossa viljellään raaka-aineita muuhun kuin ravinto- tai rehutarkoituksiin.

Kesantolohko voidaan 15.7.1995 jälkeen kylvää syysviljalle, jos sadon korjuu tai käyttö tapahtuu seuraavana vuonna.

Viherkesantoa voidaan käyttää riistaeläinten laitumena kesantoa seuraavan syksyn ja talven aikana. Tähän tarkoitukseen ei viherkesantoa voi perustaa kuitenkaan pelkästään viljan tai viljan ja palkokasvien siemenseoksella.

Tärkeillä vedenhankintaan varatuilla alueilla ja pohjavesialueilla sekä vedenottamon suoja-alueilla kesannointi tulisi toteuttaa yksinomaan viherkesantona.

Avokesantoja tulisi muokata mahdollisimman vähän. Kesantolohkoja voi niittää rikkaruohojen leviämisen estämiseksi, mutta se tulisi tehdä niin, ettei lintujen pesimistä häiritä.

Muokkaamattoman ojanpientareen leveyden tulee vesilain (264/91) säännösten mukaan olla vähintään 60 cm.

Jos kesantolohkolla esiintyy hukkakauraa, on kasvusto niitettävä hyvissä ajoin ennen hukkakauran röyhylle tuloa tai se on torjuttava muutoin hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/76) edellyttämällä tavalla.

Jos kesannon hoito-ohjeita ei noudateta, voidaan kesantopalkkio jättää osaksi tai kokonaan maksamatta.

Kesantovelvoitteen siirtoa tuottajalta toiselle koskevaa säännöstä ei sovelleta vuonna 1995.

2) Tuotantoalueen rajaan rajoittuva kesantolohko voidaan lukea jompaan kumpaan tuotantoalueeseen.

3) Kesantolohko voidaan siirtää alhaisemman satotason tuotantoalueelta korkeammalle saman suuruisena ja korkeamman satotason alueelta matalammalle, jos otetaan huomioon laskennallinen keskisadon eroista aiheutuva kesantovelvoitteen lasku.

Vuonna 1995 viljelijän hallintaan tulleita alueita voi kesannoida, jos koko tila on ostettu tai vuokrattu tai tullut muutoin viljelijän hallintaan, eikä hakijalla ole ennestään hallinnassaan peltoa tai jos viljelijä ei muutoin pysty täyttämään kesantovelvoitettaan tai jos viljelijän hallintaan tullut alue on vähintään 10 ha ja kooltaan suurempi kuin viljelijän hallinnassa ennestään oleva peltoalue.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/92) säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset ja ohjeet.

Tämä päätös tulee voimaan 12 päivänä toukokuuta 1995.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.