1995

463/1995 Asetus vakuutusyhtiön vastuuvelan laskentaperiaatteista

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä

säädetään 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 10 luvun 2 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (389/95)

1 §

Henkivakuutusyhtiön vastuuvelkaa laskettaessa on noudatettava seuraavia periaatteita:

1)

Vastuuvelkalaskelmissa on otettava vastuuvelan turvaavuutta silmällä pitäen riittävällä tavalla huomioon laskennan kannalta oleellisten tekijöiden epäsuotuisa vaihtelu.

2)

Vastuuvelan laskentamenettelyn tulee olla turvaava ottaen huomioon vastuuvelkaa kattavan omaisuuden arvostusmenetelmä.

3)

Vastuuvelkaa laskettaessa käytettävä korko tulee valita turvaavasti.

4)

Vastuuvelkalaskelmissa käytettävä korko voidaan valita vastuuvelkaa kattavan omaisuuden tuottotason mukaan tekemällä siitä turvaavuuden kannalta riittävä vähennys. Jatkuvamaksuisten sopimusten osalta on otettava huomioon myös tulevien maksujen sijoittamisesta saatavien tuottojen taso. Samoin tuottotasoa on korjattava tulevien sijoitusten tuottoa vastaavaksi siltä osin kuin vastuuvelkaa kattavien sijoitusten kesto on lyhyempi kuin vastuuvelan kesto.

5)

Edellä 4 kohdassa säädettyä ei sovelleta sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin, kertamaksuisiin korkeintaan kahdeksaksi vuodeksi tehtyihin vakuutussopimuksiin eikä vakuutuksiin, joiden oikeudesta niiden tuottaman ylijäämän jakoon ei ole määräystä vakuutussopimuksessa. Tässä kohdassa tarkoitettujen vakuutusten vastuuvelkalaskelmissa käytettävä korko ei saa ylittää näiden vakuutusten katteena olevien yhtiön sijoitusten turvaavasti arvioitua tuottotasoa.

6)

Yksittäisen vakuutuksen osuuden yhtiön vakuutusmaksuvastuusta on aina oltava ainakin yhtä suuri kuin tälle vakuutukselle taattu takaisinostoarvo. Myös sellaiset lisäedut, joiden saamiseen liittyy jokin erityisehto, on varattava vastuuvelkaan.

7)

Vakuutusten hankintamenon jaksottaminen voidaan suorittaa vähentämällä bruttovakuutusmaksuvastuusta erä, jonka yhtiön vakuutuksista liikekustannustensa kattamiseen perimät erät ja yhtiön taseensa vastaaviin mahdollisesti aktivoimien hankintamenojen taso huomioon ottaen voidaan katsoa vakuutettujen etujen turvaavuutta vaarantamatta olevan käytettävissä tähän tarkoitukseen.

8)

Voimassa olevan vakuutuskannan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon epäsuorasti vähentämällä tulevista tuotoista vakuutuksen hallintokustannuksia varten perittävät erät, jollei turvaavuus edellytä toisenlaista menettelyä.

9)

Tulevat lisäedut voidaan ottaa huomioon epäsuorasti tavalla, joka vastaa vastuuvelkalaskelmien perusteena olevia arvioita ja yhtiön lisäetujen nykyistä määrittelytapaa.

10)

Vastuuvelan laskentaperiaatteita ei saa vaihdella vuosittain siten, että se pienentäisi oleellisesti vuositulosten vertailukelpoisuutta tai aiheuttaisi tarpeetonta vaihtelua vakuutuksenottajille palautettavan ylijäämän tasossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset vastuuvelkaa laskettaessa käytettävän koron enimmäismäärästä ja tarvittaessa myös tässä pykälässä mainittujen periaatteiden soveltamisesta. Samoin ministeriö määrittelee ne yleiset periaatteet, joita noudattaen tasoitusvastuu lasketaan, ja sen, miten tasoitusvastuu vaikuttaa edellä mainittuihin turvaavuusvaatimuksiin. Tasoitusvastuun osalta yhtiön on selvitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle etukäteen, miten se soveltaa ministeriön määrittelemiä periaatteita.

2 §

Vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelkaa laskettaessa on noudatettava seuraavia periaatteita:

1)

Vastuuvelan on aina oltava riittävä siten, että vakuutusyhtiön voidaan katsoa kohtuudella arvioiden selviytyvän yhtiön vakuutussopimuksista aiheutuvista velvoitteista.

2)

Vakuutusyhtiö voi käyttää vastuuvelan laskennassa tilastollisia menetelmiä. Yhtiön on pystyttävä selvittämään käyttämiensä tilastollisten menetelmien asianmukaisuus oman aineistonsa perusteella tai tilastoaineistolla, joka on kerätty sen omaa vakuutuskantaa vastaaviksi katsottavista vakuutuskannoista.

3)

Eläkemuotoisten korvausten vastuuvelka lasketaan tavanomaisin henkivakuutuksessa sovellettavin menetelmin. Käytettävä korkokanta on valittava kohdassa 4 määriteltävällä tavalla.

4)

Korkoutuksen käyttö on sallittu muissa kuin kohdassa 3 tarkoitetuissa vastuuvelkalaskelmissa vain, jos se tehdään niin, että korkoutuksen vaikutus on selvitettävissä, ja jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

vahinkoryhmän keskimääräisen selviämisajan arvioidaan olevan vähintään neljä vuotta

b)

korkoutus suoritetaan turvaavalla tavalla ja noudatettavasta korkoutustavasta ilmoitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle etukäteen;

c)

vakuutusyhtiö ottaa huomioon kokonaiskorvausmenoa arvioidessaan kaikki sitä mahdollisesti lisäävät tekijät;

d)

vakuutusyhtiö pystyy johtamaan käyttämänsä laskentamallin luotettavasti omasta aineistostaan tai omaa vakuutuskantaansa vastaaviksi katsottavista vakuutuskannoista laaditusta tilastoaineistosta; sekä

e)

käytettävä laskuperustekorko ei ylitä vastuuta kattavan omaisuuden turvaavasti määrättyä sijoitustuoton tasoa vahinkojen keskimääräisenä arvioituna selviämisaikana.

Käytetystä korkoutusmenetelmästä on tehtävä selkoa yhtiön taseen liitetiedoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä mainittujen periaatteiden soveltamisesta. Samoin ministeriö määrittelee ne yleiset periaatteet, joita noudatetaan vakuutusyhtiön tasoitusmäärää laskettaessa. Yhtiön on haettava etukäteen ministeriön vahvistus tavalle, jolla se soveltaa edellä mainittuja tasoitusmäärän yleisiä laskentaperiaatteita.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

neuvoston direktiivi 92/49/ETY; EYVL N:o L 228, 11.8.1992, s. 1,

neuvoston direktiivi 92/96/ETY; EYVL N:o L 360, 9.12.1992, s. 1

Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1995.

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Sirpa Pietikäinen