Euroopan parlamenttiin valitaan Suomesta viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi 16 edustajaa siten kuin tässä laissa säädetään.

Äänioikeudesta Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa on voimassa, mitä vaalioikeudesta kansanedustajain vaaleissa säädetään. Lisäksi Euroopan unionin kansalaisella (unionin kansalainen), joka ei ole Suomen kansalainen, mutta jolla on kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta Suomessa, on äänioikeus samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaisella, jollei hän ole menettänyt äänioikeuttaan Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (kotivaltio).

Samoissa vaaleissa kukaan ei saa äänestää useammassa kuin yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Vaalikelpoisuudesta Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa on voimassa, mitä vaalikelpoisuudesta kansanedustajain vaaleissa säädetään. Lisäksi äänioikeutettu muu unionin kansalainen on vaalikelpoinen samoin edellytyksin kuin Suomen kansalainen, jollei hän ole menettänyt kotivaltiossaan vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa.

Jos Euroopan parlamentin edustajaksi Suomesta valittu henkilö menettää vaalikelpoisuutensa tai jos hänet nimitetään tai valitaan johonkin 2 momentissa mainituista viroista tai toimista, lakkaa hänen edustajantoimensa.

Samoissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa kukaan ei saa olla ehdokkaana useammassa kuin yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Kullakin vaalialueella on vaalialueen keskuslautakunta, jona toimii eteläisellä vaalialueella Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta, läntisellä vaalialueella Turun läänin eteläisen vaalipiirin keskuslautakunta, itäisellä vaalialueella Kuopion läänin vaalipiirin keskuslautakunta ja pohjoisella vaalialueella Oulun läänin vaalipiirin keskuslautakunta.

Vaalialueen keskuslautakunnan ja vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä vaaleja varten, kokouksista, pöytäkirjoista ja toimituskirjoista on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalipiirin keskuslautakunnan osalta kansanedustajain vaaleja varten säädetään.

Kussakin vaalipiirissä on vaalipiirin keskuslautakunta, jona toimii kansanedustajain vaaleja varten viimeksi asetettu keskuslautakunta.

Vaalipiirin keskuslautakunnasta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään.

Vaalit toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Vaaleihin voidaan osallistua myös ennakolta (ennakkoäänestys) niin kuin siitä jäljempänä säädetään.

Kunnan jakamisesta äänestysalueisiin on voimassa, mitä siitä kunnallisvaalilain (361/72) 3 §:ssä säädetään.

Kunnassa on kunnan keskusvaalilautakunta, jona toimii kunnallisvaalilain 4 §:n nojalla asetettu keskusvaalilautakunta.

Ahvenanmaan maakunnan jokaiseen kuntaan on asetettava keskusvaalilautakunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa tarkoitetusta lautakunnasta säädetään.

Vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista on voimassa, mitä niistä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään.

Äänestysalueiden ja vaalipiirien vaaliluetteloista on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä niistä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään.

Äänestysalueen tai vaalipiirin vaaliluetteloon otetaan lisäksi jokainen Suomessa äänioikeutettu unionin kansalainen, joka ei ole Suomen kansalainen, jos hän on kirjallisesti ilmoittanut haluavansa käyttää äänioikeuttaan Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa vain Suomessa eikä hän ole, jos hänellä tämän jälkeen on ollut jatkuvasti kotikunta Suomessa, peruuttanut tätä ilmoitustaan. Ilmoitus tai sen peruutus on tehtävä rekisteritoimistolle viimeistään 52. päivänä ennen vaaleja ennen kello 16.

Jos Suomessa äänioikeutetulla unionin kansalaisella ei ole ollut kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden tai, jos vaalitoimitus on syyskuun 1 päivänä tai sen jälkeen, vaalivuoden ensimmäisenä päivänä, hänet otetaan sen vaalipiirin vaaliluetteloon, johon kuuluva kunta on vaalipiirin vaaliluetteloa laadittaessa hänen kotikuntansa.

Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen vaaleja mahdollisuuksien mukaan toimitettava kaikille Suomessa äänioikeutetuille unionin kansalaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, sopivalla tavalla tieto siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus, sekä tieto menettelystä, joka on tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi.

Rekisteritoimiston on heti ilmoitettava kotivaltion viranomaiselle ne unionin kansalaiset, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja jotka ovat ilmoittaneet haluavansa käyttää äänioikeuttaan Suomessa.

Jos väestörekisterikeskus on ennen vaaliluetteloiden vahvistamista saanut toisen Euroopan unionin jäsenvaltion viranomaiselta ilmoituksen, että vaalipiirin vaaliluetteloon otettava äänioikeutettu on otettu siinä valtiossa samojen vaalien vaaliluetteloon, sen on viipymättä huolehdittava siitä, että asianomainen ei tule otetuksi vaaliluetteloon. Jos ilmoitus koskee äänestysalueen vaaliluetteloon otettua henkilöä, väestörekisterikeskuksen on viipymättä annettava ilmoitus tiedoksi asianomaiselle rekisteritoimistolle. Rekisteritoimiston on ilmoituksen tiedoksi saatuaan tehtävä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus äänioikeutetun poistamiseksi äänestysalueen vaaliluettelosta.

Ehdokkaiden asettamisesta siihen liittyvine menettelyineen, ehdokasasettelua koskevasta puolueen päätöksestä, äänioikeutetun kuulumisesta valitsijayhdistykseen ja ehdokaslistojen yhdistelmästä on jäljempänä säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään.

Vaalialueen keskuslautakunta hoitaa ehdokkaiden asettamismenettelyssä jäljempänä säädetyin poikkeuksin ne tehtävät, jotka kansanedustajain vaaleista annetun lain mukaan kuuluvat vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Ehdokkaat asetetaan joko vaalialueittain (vaalialueittainen ehdokasasettelu) tai valtakunnallisesti (valtakunnallinen ehdokasasettelu).

Vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa sama henkilö saa olla ehdokkaana ainoastaan yhdellä vaalialueella. Puolueella, vaaliliitolla ja yhteislistalla saa olla kullakin vaalialueella enintään kahdeksan ehdokasta, kuitenkin siten, että ehdokkaita saa kaikilla vaalialueilla yhteensä olla enintään 16. Jos puolueet yhtyvät jollakin vaalialueella vaaliliitoksi, vastaava vaaliliitto on solmittava kaikilla vaalialueilla, joilla näillä puolueilla on ehdokkaita.

Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa tulee samat henkilöt asettaa ehdokkaiksi kaikilla vaalialueilla, joilla puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on ehdokkaita. Ehdokkaita, joita voi olla enintään kuusitoista, tulee olla vähintään kahdella vaalialueella.

Puolueen ehdokkaat asetetaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään. Kansanedustajain vaaleista annetussa laissa tarkoitettujen puolueen piirijärjestöjen on sovittava, asetetaanko ehdokkaat vaalialueittain vai valtakunnallisesti. Jos puolueessa on vähintään kaksi piirijärjestöä samalla vaalialueella tai jos ehdokkaat on sovittu asetettaviksi valtakunnallisesti, asianomaisten piirijärjestöjen on sovittava, miten puolueen ehdokkaat asetetaan. Jos piirijärjestöt eivät voi sopia asiasta, ratkaisee puolueen hallitus asian.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen ehdokkaan asettamiseksi vaalialueella vaaditaan vähintään 1 000 samaan vaalialueeseen kuuluvien vaalipiirien äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat antaa yhteislistan. Jos valitsijayhdistykset kuitenkin haluavat antaa yhteislistan valtakunnallista ehdokasasettelua varten, tulee kunkin yhteislistan ehdokkaan asettamiseksi perustaa valitsijayhdistys kaikilla niillä vaalialueilla, joilla yhteislistalla on tarkoitus osallistua vaaleihin. Yhteislistalla tulee olla yhteinen nimitys, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhteislistan nimityksestä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään. Ehdokaslistojen yhdistelmään on yhteislistan tai yhteislistaan yhtyneen valitsijayhdistyksen yläpuolelle merkittävä selvästi yhteislistan nimitys.

Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle ilmoitetun puolueen piiriasiamiehen tai, jos vaaliliitto on muodostettu, tälle keskuslautakunnalle ilmoitettujen puolueiden piiriasiamiesten yhdessä taikka yhteislistan asiamiehen on annettava hakemus ehdokaslistan julkaisemisesta sekä ilmoitus vaaliliitosta ja yhteislistasta tälle keskuslautakunnalle viimeistään 51. päivänä ennen vaaleja ennen kello 16. Keskuslautakunta käsittelee hakemukset ja ilmoitukset, tekee puolueiden piiriasiamiehille ja valitsijayhdistysten ja yhteislistojen asiamiehille niitä koskevat huomautukset sekä ratkaisee hakemukset ja ilmoitukset.

Kokouksessaan, joka pidetään 47. päivänä ennen vaaleja, Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta arpoo noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään, valtakunnallisesti ehdokkaat asettavien puolueiden ja yhteislistojen keskinäisen järjestyksen ehdokaslistojen yhdistelmässä. Kokouksessaan, joka pidetään 39. päivänä ennen vaaleja, keskuslautakunta antaa jokaiselle hyväksyttyyn ehdokaslistaan sisältyvälle ehdokkaalle juoksevan järjestysnumeron noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään. Ehdokkaiden järjestys ja numerot ovat samat kaikilla vaalialueilla, joilla he ovat ehdokkaina. Jos puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla ei kuitenkaan ole ehdokkaita kaikilla vaalialueilla, jäävät tältä osin numerot näillä vaalialueilla käyttämättä. Tämän jälkeen keskuslautakunta laatii valtakunnallisen ehdokasasettelun ehdokaslistojen alustavan yhdistelmän ja lähettää sen viipymättä muiden vaalialueiden keskuslautakunnille.

Vaalialueittaisessa ehdokasasettelussa kukin vaalialueen keskuslautakunta laatii saatuaan valtakunnallisen ehdokasasettelun ehdokaslistojen alustavan yhdistelmän kokouksessaan 37. päivänä ennen vaaleja vaalialueittaisen ehdokasasettelun ehdokaslistojen yhdistelmän noudattaen soveltuvin osin, mitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään. Vaalialueen keskuslautakunta antaa jokaiselle keskuslautakunnassa hyväksyttyyn ehdokaslistaan sisältyvälle ehdokkaalle juoksevan järjestysnumeron alkaen ensimmäisestä valtakunnallisen ehdokasasettelun ehdokaslistojen alustavaan yhdistelmään merkityn suurimman numeron jälkeisestä vapaasta numerosta. Tämän jälkeen vaalialueen keskuslautakunta yhdistää ehdokaslistojen yhdistelmät ja laatii vaalialueen ehdokaslistojen yhdistelmän.

Ehdokaslistojen yhdistelmään on otettava niiden puolueiden nimen ja niiden yhteislistojen nimityksen jälkeen, jotka ovat asettaneet ehdokkaita valtakunnallisessa ehdokasasettelussa, merkintä, josta valtakunnallinen ehdokasasettelu ilmenee.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen hakemukseen ehdokaslistan julkaisemisesta on liitettävä kunkin ehdokkaaksi asetetun unionin kansalaisen, joka ei ole Suomen kansalainen, antama vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi samoissa vaaleissa toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, sekä ilmoitus siitä, mikä on hänen asuinpaikkansa Suomessa, minkä Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen hän on ja missä vaalipiirissä tai kunnassa hänet viimeksi on kotivaltiossaan otettu Euroopan parlamentin edustajien vaalien vaaliluetteloon.

Hakemukseen on liitettävä myös jokaisesta ehdokkaaksi asetetusta 1 momentissa tarkoitetusta unionin kansalaisesta kotivaltion viranomaisen antama todistus, josta ilmenee, että ehdokkaaksi asetettu ei ole menettänyt kotivaltiossaan vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa tai että sellaista ei ole asianomaisen viranomaisen tiedossa.

Vaalialueen keskuslautakunnan on viipymättä ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen jälkeen ilmoitettava väestörekisterikeskukselle kaikki ehdokaslistojen yhdistelmään otetut 1 momentissa tarkoitetut unionin kansalaiset. Väestörekisterikeskuksen on viipymättä lähetettävä tieto ehdokaslistojen yhdistelmään ottamisesta kunkin tällaisen ehdokkaan kotivaltion asianomaiselle viranomaiselle.

Jos väestörekisterikeskus on saanut toisen Euroopan unionin jäsenvaltion viranomaiselta ilmoituksen, että Suomessa vaalikelpoinen henkilö on asetettu tässä valtiossa ehdokkaaksi samoissa vaaleissa, sen on viipymättä annettava ilmoitus tiedoksi vaalialueiden keskuslautakunnille ja vaalipiirien keskuslautakunnille.

Euroopan parlamentin edustajien vaalit toimitetaan joka viides vuosi. Euroopan unionin neuvosto päättää sen nelipäiväisen torstaista sunnuntaihin kestävän ajanjakson kesäkuussa, jonka kuluessa vaalitoimitus on järjestettävä. Vaalitoimitus järjestetään äänestysalueissa sinä sunnuntaina, joka sattuu tähän ajanjaksoon. Jos vaaleja ei voida unionin jäsenvaltioissa järjestää mainitun ajanjakson kuluessa, Euroopan unionin neuvosto määrää vaalitoimitukselle toisen ajanjakson, jolloin vaalit toimitetaan tähän ajanjaksoon sattuvana sunnuntaina.

Äänestäjällä on oikeus äänestää sen vaalialueen ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa hänet on merkitty äänioikeutetuksi.

Vaalitoimituksesta muutoin sekä ennakkoäänestyksestä ja äänestyslipusta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä kansanedustajain vaaleja varten säädetään. Ennakkoäänestys aloitetaan kuitenkin vasta 11. päivänä ennen vaalitoimitusta.

Ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen äänten laskennasta ja äänestyslipun mitättömyydestä on jäljempänä säädetyin poikkeuksin soveltuvin osin voimassa, mitä niistä kansanedustajain vaaleja varten säädetään.

Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 83 §:ssä säädetään, äänestyslippu on mitätön, jos sillä on äänestetty ehdokasta, joka on asetettu ehdokkaaksi samoissa vaaleissa myös jossakin toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Tällaisen ehdokkaan saamat äänet tulevat kuitenkin sen puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu.

Äänten laskentaa koskevia tietoja ei saa vaalipäivänä antaa julkisuuteen ennen kello 22:ta.

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 4. päivänä vaalien jälkeen kello 18 alkavassa kokouksessa äänimäärät, jotka kukin ehdokas sekä puolue, vaaliliitto tai yhteislista yhteensä on vaaleissa saanut vaalipiirissä, sekä ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät ja vaaleissa annettujen äänten määrän oikeusministeriön määräämällä tavalla Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 5. päivänä vaalien jälkeen pitämässään kello 12 alkavassa kokouksessa vaalien tuloksen. Keskuslautakunta vahvistaa ensin kunkin puolueen, vaaliliiton ja yhteislistan koko maassa saamien äänten yhteismäärät sekä kunkin yksittäisen valitsijayhdistyksen saamien äänten yhteismäärän sekä niille kullekin niiden saamien äänten yhteismäärien pohjalta tulevien edustajanpaikkojen määrän noudattaen soveltuvin osin, mitä vertauslukujen laskemisesta ja äänestyksen tuloksen määräämisestä kansanedustajain vaaleissa säädetään. Jos puolueet ovat yhtyneet eri vaalialueilla vaaliliitoiksi eri puolueiden kanssa, kutakin erilaista vaaliliittoa, johon nämä puolueet ovat yhtyneet, pidetään ääniä laskettaessa ja vaalien tulosta vahvistettaessa erillisenä vaaliliittona. Tällaisen puolueen vaaliliittoon kuulumattomana saamia ääniä ei myöskään yhdistetä minkään sen jonkin toisen puolueen kanssa muodostaman vaaliliiton saamiin ääniin.

Jos ehdokkaat on asetettu vaalialueittain ja puolue, vaaliliitto tai yhteislista on saanut vain yhden edustajanpaikan, menee se sen vaalialueen suurimman henkilökohtaisen äänimäärän saaneelle puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaalle, jossa puolue, vaaliliitto tai yhteislista on saanut eniten ääniä. Jos puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan saamia edustajanpaikkoja on kaksi tai useampia, jaetaan ne sen sisällä vaalialueittain samassa suhteessa kuin sen ehdokkaille koko maassa annetut äänet vaalialueiden kesken jakautuvat. Jako toteutetaan siten, että puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaiden vaalialueella saamien äänten yhteismäärä jaetaan sen ehdokkaiden koko maassa yhteensä saamalla äänimäärällä ja kerrotaan sen koko maassa saamalla edustajanpaikkojen yhteismäärällä. Kultakin vaalialueelta tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan edustajia. Jos kaikki paikat eivät tule näin täytetyiksi, loput paikat jaetaan vaalialueiden kesken mainitun laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kullakin vaalialueella edustajanpaikat jaetaan puolueiden, vaaliliittojen ja yhteislistojen sisällä ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänten suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

Jos ehdokkaat on asetettu valtakunnallisesti, puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan saamat edustajanpaikat jaetaan puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan sisällä sen ehdokkaiden kaikilla vaalialueilla yhteensä saamien henkilökohtaisten äänimäärien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta julistaa edustajiksi valituiksi kunkin puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaista 1―3 momentin perusteella niin monta kuin puolue, vaaliliitto tai yhteislista on koko maassa saanut edustajanpaikkoja sekä lisäksi ne yksittäisten valitsijayhdistysten ehdokkaat, jotka 1 momentin mukaan tulevat valituiksi.

Edustajan varamiehen määräämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa säädetään. Jos puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaat on asetettu vaalialueittain, on varamiehen oltava samalta vaalialueelta.

Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan on heti ilmoitettava oikeusministeriölle vaalien tulos. Oikeusministeriö antaa tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Euroopan yhteisöjen vaalilainsäädännön mukaisesti edustajan toimikausi alkaa, kun Euroopan parlamentin ensimmäinen vaalien jälkeinen kokous on avattu ja edustajan valtakirja hyväksytty, sekä päättyy, kun seuraavien Euroopan parlamentin edustajien vaalien jälkeinen ensimmäinen parlamentin kokous avataan.

Äänestyslippujen ja laskelmien säilyttämisestä, vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksista, pöytäkirjoista ja toimituskirjoista, vaaleista valittamisesta, vaaliviranomaisten vastuusta, määräpäivän sattumisesta pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi ja vammaisten äänestäjien kuljetuksesta äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle on soveltuvin osin voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista säädetään. Vaalivalitus on kuitenkin tehtävä Uudenmaan lääninoikeudelle.

Jos jotkin puoluerekisteriin merkityistä puolueista ovat toisiinsa sellaisessa suhteessa kuin puoluelain (10/69) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, pidetään niitä tätä lakia sovellettaessa yhtenä puolueena.

Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 102 §:n 1 momentissa säädetään, suoritetaan vaalien toimittamisesta aiheutuneet kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot valtion varoista. Oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset perusteista, joiden mukaan menot korvataan.

Jos Euroopan parlamentin edustajien vaalit toimitetaan valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien tai neuvoa-antavan kansanäänestyksen yhteydessä, tulee äänioikeutetun, joka äänestää niistä molemmissa, käyttää äänioikeuttaan samalla kerralla.

Jos Euroopan parlamentin edustajien vaalit toimitetaan kunnallisvaalien yhteydessä, vaalilautakuntina, vaalitoimikuntina ja vaalitoimitsijoina toimivat kunnallisvaalilain 5 §:n nojalla asetetut vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä mainitun lain 5 a ja 61 §:n nojalla määrätyt vaalitoimitsijat.

Muiden vaalien ja kansanäänestyksen yhteydessä toimitettavista Euroopan parlamentin edustajien vaaleista aiheutuneista kustannuksista on voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 102 §:n 1 momentissa säädetään.

Ensimmäisen kerran Euroopan parlamentin edustajien vaalit toimitetaan kunnallisvaalien yhteydessä sunnuntaina 20 päivänä lokakuuta 1996. Näissä vaaleissa valittujen edustajien toimikausi päättyy seuraavissa Euroopan unionin jäsenmaissa yhtäaikaisesti toimitettavissa Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edustajien toimikauden alkaessa.

Siihen saakka, kunnes ensimmäisissä Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa valittujen edustajien valtakirjat on hyväksytty Euroopan parlamentissa, toimivat Suomesta valittuina Suomen kansaa edustavina edustajina Euroopan parlamentissa ne 16 henkilöä, jotka eduskunta on valinnut keskuudestaan.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.