1995

256/1995 Asetus ammattikorkeakouluopinnoista

Opetusministerin esittelystä säädetään ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (255/95) nojalla:

 1 luku Ammattikorkeakouluopinnot
1 § Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.

Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.
2 § Tutkintonimikkeet

Ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeeseen liitetään asianomaisen koulutusalan nimi. Nimikkeeseen voi liittää myös vakiintuneen ammattinimikkeen ja lyhenteen AMK.

Opetusministeriö vahvistaa tutkintonimikkeet.
3 § Ammatilliset erikoistumisopinnot

Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia.

Ammatillisten erikoistumisopintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.
2 luku Ammattikorkeakoulututkintojen perusteet
4 § Opintojen rakenne

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

 1) 

perus- ja ammattiopintoja;

 2) 

vapaasti valittavia opintoja;

 3) 

ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä

 4) 

opinnäytetyö.
5 § Opintojen laajuus

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120, 140 tai 160 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 160 opintoviikkoa laajemmaksikin.

Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20―40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 40 opintoviikkoa laajemmaksikin.
6 § Koulutusohjelmat

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja.

Opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä tarvittaessa perus- ja ammattiopintojen sekä harjoittelun laajuudet. Koulutusohjelmat voidaan vahvistaa myös määräajaksi.
7 § Opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

 1) 

laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;

 2) 

edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen;

 3) 

valmiudet jatkuvaan koulutukseen;

 4) 

riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä

 5) 

asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 §:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
8 § Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

 1) 

sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä

 2) 

sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
9 § Opintojaksot ja opetussuunnitelmat

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset.
10 § Kypsyysnäyte

Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
3 luku Opintojen ja opetusjärjestelyjen muut perusteet
11 § Opiskeluaika

Ammattikorkeakoulun on järjestettävä ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta.
12 § Opintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella.
13 § Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
14 § Tutkintosääntö

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
4 luku Toiminnan ohjaus
15 § Koulutustehtävä

Ammattikorkeakoulun toimialaa määrätään käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

 1) 

luonnonvara-ala;

 2) 

tekniikka ja liikenne;

 3) 

hallinto ja kauppa;

 4) 

matkailu-, ravitsemis- ja talousala;

 5) 

sosiaali- ja terveysala;

 6) 

kulttuuriala; sekä

 7) 

vapaa-aika ja liikunta-ala.

Ammattikorkeakoulun opiskelijapaikkamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa määrätään ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kokopäiväopiskelijoiden arvioidun viiden vuoden keskimäärän perusteella.
16 § Ammattikorkeakouluneuvosto

Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/95) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ammattikorkeakoulujen arviointielimenä on ammattikorkeakouluneuvosto, jonka tehtävänä on opetusministeriön apuna huolehtia ammattikorkeakoulujen laadunarvioinnin kehittämisestä, koordinoinnista ja organisoinnista sekä ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten ja perustamishankkeiden arvioinnista.

Ammattikorkeakouluneuvostoon kutsuu valtioneuvosto kolmen vuoden toimikaudeksi enintään 12 jäsentä, joiden keskuudesta valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvoston jäsenet kutsutaan ammattikorkeakouluopetuksen, yliopistolaitoksen sekä elinkeino- ja muun työelämän asiantuntemusta edustavista henkilöistä. Neuvostossa tulee molemmat kieliryhmät olla edustettuina.

Ammattikorkeakouluneuvostoon voidaan asettaa jaostoja, joihin voidaan kutsua myös neuvoston ulkopuolisia jäseniä.

Ammattikorkeakouluneuvostolla voi olla pääsihteeri ja sihteereitä, jotka opetusministeriö ottaa neuvoston esityksestä.

Ammattikorkeakouluneuvoston toimistotehtävät hoidetaan opetusministeriössä.

Ammattikorkeakouluneuvoston sekä sen jaoston puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille sekä asiantuntijalle suoritettavasta matkakustannusten korvauksesta, päivärahasta ja kokouspalkkioista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.
5 luku Valtion ammattikorkeakoulun hallinto
17 § Ammattikorkeakoulun jäsenet

Valtion ammattikorkeakoulun jäseniä ovat ammattikorkeakoulun päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.

Päätoimiseksi opettajaksi ja muuhun henkilöstöön kuuluvaksi katsotaan henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä.

Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan opiskelija, joka on ilmoittautunut lukuvuonna läsnäolevaksi kokopäiväopiskelijaksi tai joka osallistuu muutoin yhdenjaksoiseksi järjestettyyn koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävään koulutukseen.

Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan myös opiskelijavaihtoon osallistuva vähintään lukukauden 1 momentissa tarkoitettuja opintoja harjoittava ulkomaalainen opiskelija.
18 § Hallitus

Valtion ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa ja erikseen säädetään:

 1) 

hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelma;

 2) 

tehdä ehdotus vuotuiseksi talousarvioksi;

 3) 

päättää ammattikorkeakoulun organisaatiosta;

 4) 

asettaa muut monijäseniset hallintoelimet;

 5) 

päättää määrärahojen jakamisen yleisistä perusteista;

 6) 

päättää koulutustehtävän muuttamisesta koskevista esityksistä;

 7) 

päättää koulutusohjelmaesityksistä;

 8) 

päättää ainakin opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten perusteista;

 9) 

päättää lukuvuoden opetusohjelmasta ja työajoista;

 10) 

päättää ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä;

 11) 

päättää opiskelijavalintaperusteista;

 12) 

hyväksyä johtosääntö ja tutkintosääntö; sekä

 13)

käsitellä muut sen tehtäväksi määrätyt tai asian laadun mukaan sille kuuluvat asiat.

Hallituksessa on puheenjohtajana ammattikorkeakoulun rehtori ja 11 muuta jäsentä. Jäsenistä kaksi edustaa ammattikorkeakoulun opettajia, kaksi muuta henkilöstöä ja kaksi opiskelijoita. Lisäksi hallituksessa tulee olla ainakin elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun toimialalla edustavia jäseniä. Opetusministeriö asettaa hallituksen jäsenineen ja varajäsenineen neljän vuoden toimikaudeksi, opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet kuitenkin kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen opettajia, muuta henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan vaaleilla asianomaisista ammattikorkeakoulun jäsenistä.
19 § Rehtori

Valtion ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ammattikorkeakoulun yleistä hallintoa ja taloutta koskevat asiat, jollei tässä asetuksessa tai erikseen taikka johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä.

Rehtorin valitsee ammattikorkeakoulun hallitus viiden vuoden toimikaudeksi.
20 § Alihallinto

Koulutuksen järjestämisestä vastaavaan valtion ammattikorkeakoulun alihallinnon monijäseniseen hallintoelimeen valitsevat asianomaisen hallinnollisen yksikön opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat vaaleilla kukin yhtä monta, ei kuitenkaan vähempää kuin kaksi, ammattikorkeakoulun jäsenistöön kuuluvaa jäsentä, jotka yhdessä muodostavat hallintoelimen enemmistön, sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet.
21 § Johtosääntö

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita valtion ammattikorkeakoulun toiminnasta, hallinnosta ja asioiden ratkaisemisesta sekä vaalien toimeenpanosta annetaan johtosäännössä, jonka opetusministeriö vahvistaa.
6 luku Opiskelijat
22 § Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan

Opiskelijat otetaan ammattikorkeakouluun tai sen koulutusohjelmaan. Erityisestä syystä opiskelijat voidaan ottaa myös suoraan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon.

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.
23 § Opintosuoritusten arvioinnin oikaiseminen

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa.

Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, voi hakea siihen oikaisua 31 §:ssä tarkoitetulta tutkintolautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
24 § Kurinpito

Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden epäämisestä määräajaksi päättää hallitus. Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, ja varattava hänelle mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkittavana rikoksesta epäiltynä, voi hallitus päättää hänen opintojensa keskeyttämisestä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.
7 luku Opettajat
25 § Opettajien kielitaitovaatimukset

Yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.
26 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan myös ennen kuin hänet pysyvästi nimitetään vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, jollei opettajankoulutus sisälly tutkintoon.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.
27 § Valtion ammattikorkeakoulun opettajien nimittäminen

Valtion ammattikorkeakoulun yliopettajat ja lehtorit nimittää ammattikorkeakoulun hallitus, yliopettajan kuitenkin 32 §:ssä tarkoitetun valintakollegion tehtyä valinnasta ehdollepanon.

Muiden opettajien nimittämisestä määrätään johtosäännössä.
28 § Opettajien tehtävät

Päätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:

 1) 

kehittää alansa opetusta ja seurata opetusalansa työelämän kehitystä;

 2) 

osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;

 3) 

osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä

 4) 

hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.
8 luku Erinäiset säännökset
29 § Toimiluvan hakeminen

Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:

 1) 

ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;

 2) 

ammattikorkeakoulun nimi;

 3) 

ammattikorkeakoulun tarpeellisuus;

 4) 

ammattikorkeakoulun perustana olevat oppilaitokset;

 5) 

ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 26 §:ssä tarkoitettua sopimuskoulutusta ja -oppilaitosta koskevat tiedot;

 6) 

koulutustehtävä;

 7) 

asiat, joista säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 5 §:ssä ja eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain (258/95) 2 §:ssä;

 8) 

hallinnon järjestäminen;

 9) 

opetus- ja muut tilat;

 10) 

arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä

 11) 

ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.

Milloin hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Milloin hakijana on yksityinen yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön tai säätiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Hakemus on toimitettava opetusministeriölle vähintään 18 kuukautta ennen ammattikorkeakoulun suunniteltua aloittamisajankohtaa.

Valtion ammattikorkeakoulun perustamista esitettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 1 ja 3 momentissa säädetään.
30 § Rehtorin kelpoisuusvaatimukset

Rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.
31 § Tutkintolautakunta

Ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.
32 § Valtion ammattikorkeakoulun valintakollegio

Valtion ammattikorkeakoulun hallitus asettaa valintakollegion yliopettajan virkaa tai tointa täytettäessä tehtävää ehdollepanoa varten. Valintakollegioon kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee niin ikään olla ammattikorkeakoulun yliopettaja.
33 § Valtion ammattikorkeakoulun avustukset ja lahjoitukset

Valtion ammattikorkeakoululle osoitetut avustukset ja lahjoitukset pidetään erillään ammattikorkeakoulun muista varoista. Avustus- ja lahjoitusvarojen vastaanottamisesta ja käyttämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) määrätään.
34 § Valtion ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenten palkkiot

Valtion ammattikorkeakoulun hallituksen, tutkintolautakunnan valintakollegion ja muun hallintoelimen puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavasta matkakustannusten korvauksesta, päivärahasta ja kokouspalkkioista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.
35 § Opiskelijavalintatietojen antaminen

Ammattikorkeakoulun tulee opiskelijavalinnan toimeenpanoa varten toimittaa opetusviranomaisille määräajassa tarpeelliset tiedot sen mukaan kuin opetusministeriö tarkemmin määrää.
36 § Salassapitovelvollisuus

Sosiaalialan ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakouluopintoja harjoittava opiskelija ei saa luvatta ilmaista, mitä hän työpaikalla tapahtuvassa käytännöllisessä opetuksessa on saanut tietää, jos asia on sen laadun vuoksi salassa pidettävä.
37 § Muutoksenhaku

Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettuja opiskelijaa koskevia asioita ovat opiskelijan määräaikainen erottaminen ja opintojen keskeyttäminen.
38 § Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
9 luku Voimaantulosäännökset
39 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 1995.

Eräistä tämän asetuksen toimeenpanoon liittyvistä järjestelyistä säädetään erikseen.

Haettaessa kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun toimilupaa sekä esitettäessä valtion ammattikorkeakoulun perustamista siten, että toiminta alkaa 1 päivänä elokuuta 1996, voidaan poiketa 29 §:n 3 momentin säännöksestä sen mukaan kuin opetusministeriö tarkemmin määrää.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI