Sen lisäksi mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön sellaiseen tavara- tai palveluhankintaan, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200 000 ecua (kynnysarvo), sekä rakennusurakan teettämiseen, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 5 000 000 ecua tämän asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitä on pidettävä ecun markkamääräisenä arvona. Ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Jos sopimuksella on tarkoitus ostaa sekä tavaroita että palveluja, sopimukseen sovelletaan palveluhankinnoista annettuja säännöksiä, jos hankittavien palvelujen arvo ylittää hankittavien tavaroiden arvon. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia palveluhankintoja, jotka tehdään toiselta hankintayksiköltä sille lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä annetun yksinoikeuden perusteella.

Hankittaessa yksinomaan liitteessä B lueteltuja palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä liitteessä A lueteltujen palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen A mukaisten palvelujen arvon, sovelletaan tätä asetusta vain jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.

Julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään julkista rakennusurakkaa koskevaan sopimukseen sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä kuitenkin vain silloin, kun mainitun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut yksiköt rahoittavat enemmän kuin puolet hankinnan arvosta. Tällaisia sopimuksia ovat ainoastaan liitteen C mukaiset, NACE-ammattialaluokituksen 50 luokan ryhmään 502 kuuluvat sopimukset sekä sairaaloiden, urheilu-, virkistys- ja vapaa-aikalaitosten sekä koulu-, korkeakoulu- ja hallintorakennusten rakentamista koskevat sopimukset sekä näihin liittyvät palveluhankintasopimukset.

Mikäli julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö myöntää muulle kuin hankintayksikkönä toimivalle yksikölle erityis- tai yksinoikeuden julkisen palvelutoiminnan harjoittamiseen, on samalla määrättävä, että yksikön on tavarahankinnoissaan sovellettava syrjimättömiä ehtoja ja valintaperusteita.

Julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa (SopS 84/80) tarkoitettujen hankintayksiköiden (GATT-yksikkö) osalta kynnysarvo on sopimuksen mukainen kulloinkin voimassa oleva arvo.

Tämä asetus ei koske hankintoja, joihin sovelletaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annettua asetusta (567/94) eikä hankintoja, joihin sovelletaan asetusta hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista (342/94).

Puolustusministeriö päättää puolustushallinnon osalta ja sisäasiainministeriö rajavartiolaitoksen osalta, mitä on pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoittuna hankintana.

9)  sidosyrityksellä kirjanpitolain (655/73, muut. 1572/92) 22 a §:n 1 momentissa ja 22 c §:n 5 momentissa tarkoitettua konserniyritystä tai osakkuusyritystä.

Tavara- tai palveluhankintasopimuksen arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Rakennusurakoissa kynnysarvo on rakennustyön arvonlisäveroton kustannusarvio. Rakennusurakan kynnysarvoon lasketaan myös niiden tavaratoimitusten arvo, jotka hankintayksikkö luovuttaa toimittajalle urakan toteuttamiseksi.

Sopimuksen kokonaisarvon määrittämisessä on otettava huomioon optio- ja pidennysehdot.

Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan tavarahankintasopimuksen kynnysarvon laskentaperusteena on käytettävä määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa. Tätä pitemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaiskustannusten perusteella, sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassaolevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopimuksen arvo on sopimuksen kuukausikustannus kerrottuna luvulla 48.

Jos palveluhankintasopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pitemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausikustannusta kerrottuna luvulla 48.

Määräajoin uudistettavan tai säännöllisesti toistuvia tavaratoimituksia tai palveluja koskevan sopimuksen arvon laskentaperusteena käytetään joko viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvoa alkuperäistä sopimusta seuraavien 12 kuukauden arvioidut määrään tai arvoon vaikuttavat muutokset mukaan luettuina tai niiden sopimusten ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäisen sopimuksen toimituspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana taikka koko sopimuskauden aikana, jos sopimuskausi on tätä pidempi.

Jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon kokonaisarvoa laskettaessa.

Palveluhankintasopimuksen osalta tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvo; ei kuitenkaan niihin eriin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 80 000 ecua edellyttäen, että näiden erien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien erien kokonaisarvosta.

Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu eri urakoihin, kunkin urakan kustannusarvio otetaan huomioon kynnysarvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteinen arvo on vähintään kynnysarvo, asetusta sovelletaan kuhunkin osaurakkaan.

Hankintayksikkö voi kuitenkin poiketa edellä säädetystä niiden osaurakoiden kohdalla, joiden kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 1 000 000 ecua edellyttäen, että näiden osaurakoiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia rakennustyön kokonaisarvosta.

Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin taikka palveluhankintaa liittää rakennusurakkaan kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain 12―14 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.

Hankintayksikkö voi rajoitetun menettelyn yhteydessä ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan laatuun ja kokoon nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Tarjouskilpailuun on kutsuttava vähintään viisi ehdokasta.

Jos avoimella menettelyllä ei ole saatu riittävästi tarjouksia taikka rajoitettuun tai neuvottelumenettelyyn ilmoittautuneita ei ole riittävästi, voidaan tarjouspyyntö avoimessa menettelyssä tai kehotus osallistumishakemuksen jättämiseksi lähettää myös hankintayksikön valitsemille toimittajille. Ilmoitusten julkaisemista koskevia ja 23 §:ssä mainittuja menettelysäännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn, jos avoimella tai rajoitetulla menettelyllä on saatu tarjouksia, jotka muodollisesti täyttävät tarjousmenettelyn ehdot, mutta eivät sisällöllisesti vastaa niitä tai tarjoukset eivät muutoin ole hyväksyttäviä. Jos aiemman ilmoituksen sopimusehtoja ei muuteta olennaisesti, ei neuvottelumenettelyyn siirtymisestä tarvitse julkaista uutta hankintailmoitusta.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä ei myöskään tarvitse julkaista 23 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 6 luvussa säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelysssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn ehtojen mukaisesti.

Neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus, voidaan käyttää palveluhankinnoissa myös silloin, jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palvelu (osaamispalvelu), taikka vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, kun sopimuserittelyjä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Vastaavaa menettelyä voidaan käyttää rakennusurakoissa, jos rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi tai tutkimus- ja kehittämiskulujen korvaamiseksi, sekä poikkeustapauksissa silloin, kun rakennustyön laadun vuoksi ei voida tehdä täsmällistä ennakkohinnoittelua.

Hankintayksikön on 12 §:n 1 momentin ja tämän pykälän 1 momentin mukaisen neuvottelumenettelyn yhteydessä neuvoteltava vähintään kolmen ehdokkaan kanssa, jos sopivia ehdokkaita on riittävästi.

Vähintään kynnysarvon suuruinen käyttöoikeusurakka toteutetaan avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä käyttäen. Jos käyttöoikeusurakan saaja on hankintayksikkö, hankintailmoitus on julkaistava myös kynnysarvon ylittävistä aliurakoina teetettävistä töistä.

Hankintayksikkö voi velvoittaa käyttöoikeusurakan saajan antamaan aliurakoitsijoille rakennustöitä vähintään 30 prosentin arvosta käyttöoikeusurakan kokonaisarvosta tai se voi pyytää ehdokkaita määrittelemään sen rakennustyön kokonaisarvon, jonka he aikovat antaa aliurakoina suoritettavaksi. Vähimmäisprosentti on mainittava käyttöoikeusurakkaa koskevassa sopimuksessa. Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä aliurakkana toteutettavat rakennustyöt.

Ennakko- ja jälki-ilmoitusvelvollisuutta ei ole muulla käyttöoikeusurakan saajalla kuin hankintayksiköllä.

Ryhmittymänä toimivia yrityksiä tai niiden sidosyrityksiä ei pidetä aliurakoitsijoina.

Muun käyttöoikeusurakan saajan kuin hankintayksikön on tehtävä käyttöoikeusurakkaan liittyvistä, kynnysarvon ylittävistä aliurakoista 23 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kaikissa muissa tapauksissa paitsi suorassa neuvottelumenettelyssä.

Urakkasopimuksen kohteen ollessa sellaisen asuntoalueen suunnittelu ja rakentaminen, jossa rakennusurakan laajuuden, monimuotoisuuden ja arvioidun toteuttamisajan vuoksi suunnittelun on alusta alkaen perustuttava kiinteään yhteistyöhön ryhmässä, voidaan noudattaa erityistä tarjousmenettelyä, jolla pyritään valitsemaan ryhmään parhaiten soveltuva rakennusurakoitsija. Tällaisen ryhmän muodostavat sopimuksesta päättävien hankintayksiköiden edustajat, asiantuntijat ja rakennustyöstä vastaava urakoitsija.

Tarjouspyyntöön on sisällytettävä mahdollisimman tarkka selostus tehtävästä rakennustyöstä, jotta ehdokkaat voivat saada hankkeesta oikean käsityksen. Tarjouspyyntöilmoituksessa on mainittava myös ne edellytykset, jotka ehdokkaiden on täytettävä 6 luvun mukaisesti.

Käytettäessä tässä pykälässä tarkoitettua menettelyä hankintayksikön on noudatettava, mitä tässä asetuksessa säädetään ilmoittamisesta rajoitetussa menettelyssä sekä ehdokkaiden ja tarjoajien valinnasta.

Suunnittelukilpailuun osallistujien mahdollisuutta osallistua suunnittelukilpailuun ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla tai sillä perusteella, että osallistujien pitäisi olla luonnollisia tai oikeushenkilöitä.

Mikäli suunnittelukilpailuun osallistujien määrää rajoitetaan, hankintayksikön on määrättävä selkeät ja syrjimättömät perusteet, joilla osallistujat valitaan. Kaikissa tapauksissa suunnittelukilpailuun on todellisen kilpailun aikaansaamiseksi kutsuttava riittävä määrä ehdokkaita.

Tuomaristoon voidaan valita yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistujista. Jos kilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava päätöksissään tai kannanotoissaan riippumaton. Päätökset ja kannanotot on tehtävä nimettömästi jätettyjen ehdotusten pohjalta ja yksinomaan hankintailmoituksessa esitetyillä valintaperusteilla.

Hankintayksikön on laadittava kirjallinen selvitys jokaisesta tehdystä hankinnasta ja menettelyn valinnasta. Selvitykseen on sisällytettävä hankintayksikön nimi ja osoite, hankinnan kohde ja arvo, hyväksyttyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet ja näiden valinnan perusteet, hylättyjen ehdokkaiden ja tarjoajien nimet ja näiden hylkäämisperusteet, sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimi ja tämän tarjouksen valintaperusteet, mahdollisten alihankintojen tai -urakoiden osuus sekä neuvottelumenettelyä käytettäessä sen valintaperusteet. Selvitys on pyynnöstä annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle.

Hankintayksikön on 15 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle kirjallisesti tämän osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä milloin on kyse tarjoajasta, hyväksytyn tarjoajan nimi.

Samoin hankintayksikön on pyynnöstä ilmoitettava ehdokkaalle tai tarjoajalle syyt, miksi se on päättänyt olla tekemättä hankintaa, jota koskeva hankintailmoitus on julkaistu, tai aloittaa hankintamenettely uudelleen alusta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa päätöksestään myös Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Selvitys on pyynnöstä annettava ehdokkaille ja tarjoajille.

Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus tämän luvun säännösten mukaisesti.

Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisinä viralliseen lehteen julkaistaviksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa. Virallinen lehti lähettää ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon ja merkitsee ilmoitukseen lähettämispäivän. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten sanottu lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.

Hankintayksikön on julkaistava kerran vuodessa ennakkoilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin tuoteryhmän osalta tulevan 12 kuukauden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ecun suuruisista tavarahankinnoista ja liitteessä A mainituista palveluhankinnoista sekä olennaiset tiedot kynnysarvon ylittävistä rakennushankkeista. Ilmoitus on lähetettävä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hankinnan toteuttamisesta on tehty päätös.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkemman ohjeet tuoteryhmäjaottelusta.

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa hankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan taikka hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä käyttäen taikka joka aikoo järjestää suunnittelukilpailun, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelyn osalta muuta johdu.

Käyttöoikeusurakan saajan, joka ei ole hankintayksikkö, on julkaistava hankintailmoitus kynnysarvon ylittävästä aliurakasta.

Hankintayksikön tai käyttöoikeusurakan saajan on lähetettävä 48 päivän kuluessa hankintasopimuksen taikka hanketta tai urakkaa koskevan sopimuksen tekemisestä jälki-ilmoitus tehdystä sopimuksesta tai suunnittelukilpailun voittaneesta kilpailutyöstä. Ilmoitus ei saa sisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

Liitteessä B lueteltuja palveluja koskevassa ilmoituksessa on mainittava, saako sen julkaista.

Tässä luvussa tarkoitetut määräajat lasketaan siitä päivästä, jona 23 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Jos hankintayksikkö on julkaissut aiemmin ennakkoilmoituksen, on tarjousajan rakennusurakan tai palveluhankinnan osalta oltava vähintään 36 päivää.

Rajoitetussa menettelyssä ja 12―13 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemusten jättämistä varten.

Rajoitettua hankintamenettelyä käytettäessä toimittajalle varatun tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisen tarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen, on tarjousajan oltava vähintään 26 päivää.

Jos rajoitetussa tai neuvottelumenettelyssä säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen odottamattoman kiireen vuoksi mahdotonta, voidaan 37 päivän määräaika lyhentää 15 päivään ja 40 tai 26 päivän määräaika 10 päivään.

Käyttöoikeusurakassa hakemusten jättöajan on oltava vähintään 52 päivää. Käyttöoikeusurakan saajan ollessa muu kuin hankintayksikkö ehdokkaiden osallistumishakemusten jättöajan urakkaan liittyvien aliurakoiden osalta on oltava vähintään 37 päivää. Tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää tarjouspyynnön lähettämisestä lukien.

Osallistumishakemus on tehtävä kirjallisesti taikka sähköisin viestimin. Nopeutetussa menettelyssä osallistumishakemus ja tarjouspyyntö on kuitenkin tehtävä nopeinta mahdollista viestintä käyttäen. Jos osallistumishakemus toimitetaan sähköisin viestimin, se on vahvistettava kirjeitse ennen tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä.

Hankintayksikön on avoimessa menettelyssä lähettävä toimittajalle hankintaa koskevat asiakirjat kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on avoimessa, rajoitetussa ja neuvottelumenettelyssä toimitettava viimeistään kuusi päivää ja 28 §:ssä tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat laajoja tai jos tarjouksen tekeminen edellyttää kohteessa käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyviin muihin asiakirjoihin tutustumista kohteessa, on tarjousaikaa pidennettävä vastaavasti.

Tarjouspyynnöt liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin muulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai niihin liittyvissä muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Sitovia kansallisia säännöksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, jolloin tiettyjä tarjoajia suositaan tai karsitaan, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkasti ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu ''tai vastaava''.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 33 §:n säännöksistä. Peruste on pyynnöstä ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai komissiolle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.

Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat on valittava niiden osallistumishakemuksen lähettäneiden joukosta, jotka täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Ulkomaisen toimittajan esittämä ote sijoittautumismaan rikosrekisteristä on hyväksyttävä riittäväksi näytöksi siitä, etteivät mainitut perusteet koske toimittajaa. Sijoittautumismaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on myös hyväksyttävä riittäväksi näytöksi. Jollei toimittajan sijoittautumismaassa anneta edellä tarkoitettuja asiakirjoja tai todistuksia, niiden sijasta voidaan näytöksi hyväksyä toimittajan edustajan toimivaltaiselle sijoittautumismaan viranomaiselle antama valaehtoinen todistus.

Hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai toimittajaa osoittamaan, että tämä on rekisteröity ammatti- tai elinkeinorekisteriin sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaisesti tai että tällä on tarvittava toimilupa taikka että tämä on tietyn palvelun harjoittamiseen tai työn suorittamiseen oikeuttavan järjestön jäsen sijoittautumismaassaan.

Oikeushenkilön osalta voidaan vaatia selvitys työn tai palvelun suorittamisesta vastaavien henkilöiden nimistä.

Jäsenvaltioiden virallisiin toimittajarekistereihin hyväksytyt toimittajat voivat osoittaa tässä luvussa mainitut taloudelliset ja tekniset edellytyksensä rekisteröintiä koskevalla asiakirjalla. Verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen osalta voidaan kuitenkin vaatia erillinen todistus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita hyväksyttävistä toimittajarekistereiden pitäjistä.

Hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä on mainittava, mitkä 1 momentissa mainituista asiakirjoista on esitettävä hankintayksikölle ja mitä muita asiakirjoja toimittajan tulee antaa. Perustellusta syystä hankintayksikön on hyväksyttävä näytöksi toimittajan rahoituksellisesta ja taloudellisesta asemasta myös muu kuin hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittu asiakirja. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen.

Hankintayksikön on mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, mitkä 42 §:ssä mainituista asiakirjoista vaaditaan esitettäväksi. Toimittajalta vaadittavat tiedot on suhteutettava hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on otettava huomioon myös toimittajan laillinen oikeus suojella teknisiä tai liikesalaisuuksia.

Jos hankintayksikkö edellyttää, että palvelun toimittajan on käytettävä standardien mukaista laadunvarmistusjärjestelmää, sen on vaadittava EN 45000 -standardisarjojen mukaisten toimielinten vahvistamia EN 29000 -[0085] standardeihin perustuvia laatujärjestelmiä. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muissa jäsenvaltioissa annetut vastaavat laatujärjestelmätodistukset. Samoin, jos todistus tällaisen laatujärjestelmän käytöstä ei ole toimittajan saatavissa tai sitä ei ole mahdollista hankkia annetussa määräajassa, hankintayksikön on hyväksyttävä muu todistus siitä, että toimittajan laadunvarmistusmenetelmä on edellä esitettyjä standardeja vastaava.

Hankintayksikkö voi tässä luvussa säädetyin rajoituksin pyytää toimittajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se tarjous, joka on hinnaltaan alin. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja ympäristökysymykset.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisuutta on hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vähimmäisvaatimukset ja niiden esittämiselle asetettavat ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava hankintailmoituksessa.

Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain sillä perusteella, että se on laadittu eurooppalaisten standardien mukaisten kansallisten standardien, eurooppalaisten teknisten hyväksyntöjen tai yhteisten teknisten eritelmien tai kansallisten teknisten eritelmien mukaisesti.

Jos palveluhankinnassa vaihtoehdot hyväksytään, ei vaihtoehtoa saa hylätä vain siitä syystä, että sen hyväksyminen johtaisi tavarahankintasopimukseen palveluhankinnan sijasta eikä tavarahankinnassa, jos se johtaisi palveluhankintasopimukseen tavarahankinnan sijasta.

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja jos hankintayksikkö siitä syystä harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä tarjoajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Tarjoajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.

Hankintayksikkö voi hyväksyä puolueettomat selvitykset, kuten muun muassa poikkeuksellisen edullisen valmistusmenetelmän taikka palvelun suorittamismenetelmät, tekniset ratkaisut, muut tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edulliset olosuhteet tai tarjoajan ehdottaman ratkaisun omintakeisuuden.

Jos tarjouksen hyväksymisen perusteeksi on ilmoitettu ainoastaan alin hinta, hankintayksikön on ilmoitettava komissiolle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämisestä. Samalla on ilmoitettava päätöksen perustelut.

Tarjouksessa on hankintayksikön pyynnöstä yksilöitävä mahdollisesti alihankintana ja aliurakkana tehtävät toimitukset. Tällainen ilmoitus ei vähennä toimittajan tai pääurakoitsijan vastuuta.

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen ryhmittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja asennus- tai rakennustyössä taikka palvelun suorituspaikassa noudatettavista suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista. Hankintayksikön tulee vaatia, että tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ottavat nämä Suomen lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet huomioon. Poikkeuksellisen edullisten tarjousten tarkastamista koskevia säännöksiä on kuitenkin noudatettava.

Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8 §:n 1 momenttia ja 9―12 §:ä, jollei Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

GATT-yksiköiden tulee ilmoittaa joka vuosi toukokuun loppuun mennessä sekä muiden hankintayksiköiden joka toinen vuosi toukokuun loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusministeriölle tai ministeriön määräämälle viranomaiselle tämän asetuksen mukaisten hankintojen lukumäärä ja arvo. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä vuonna 1995.

Hankinnat on ryhmiteltävä hankintamenettelyn, tuotteen tai palveluluokan ja valitun toimittajan kansallisuuden mukaan. Samat seikat on ilmoitettava toteutetuista rakennusurakoista. Neuvottelumenettelyn osalta sopimukset on lisäksi ryhmiteltävä 12―14 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tilastotietojen antamisesta.