1995

214/1995 Asetus maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

 1 luku Yleisiä säännöksiä
1  § Tutkinnot

Maatalous-metsätieteellisiä tutkintoja ovat:

 1) 

kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

 2) 

maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

 3) 

lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; sekä

 4) 

tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

Tutkintonimikkeet ovat:

 1) 

maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin sekä elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto;

 2) 

maatalous- ja metsätieteiden maisterin sekä elintarviketieteiden maisterin tutkinto;

 3) 

maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin sekä elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto; sekä

 4) 

maatalous- ja metsätieteiden tohtorin sekä elintarviketieteiden tohtorin tutkinto.
2  § Koulutusvastuu

Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa maatalous-, metsä-, kotitalous-, ympäristö- ja elintarvikealalla.

Joensuun yliopistossa maatalous-metsätieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa metsäalalla.
3  § Opinnot ja niiden mitoitusperuste

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

 1) 

yleisopintoja;

 2) 

kieli- ja viestintäopintoja;

 3) 

perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja;

 4) 

monitieteisiä opintokokonaisuuksia;

 5) 

tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä

 6) 

harjoittelua.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.
4  § Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintoviikkoa, minkä lisäksi tutkintoon voi sisältyä harjoittelua. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 160 opintoviikkoa, minkä lisäksi tutkintoon voi sisältyä harjoittelua. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten kunkin oppiaineen tai sellaiseen rinnastettavan kokonaisuuden opinnot järjestetään siten, että:

 1) 

perusopintojen laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa;

 2) 

aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja kandidaatin tutkinnon pääaineessa aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma; sekä

 3) 

syventävien opintojen laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja maisterin tutkinnon pääaineessa syventäviin opintoihin kuuluu lisäksi pro gradu -tutkielma.
5  § Koulutusohjelma

Yliopisto voi järjestää kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat johonkin maatalous-metsätieteellistä asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.
6  § Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten osoittaa saavuttaneensa:

 1) 

vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

 2) 

suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
2 luku Kandidaatin tutkinto
7  § Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

 1) 

tutkintoon kuuluvien oppiaineiden perusteiden tuntemus;

 2) 

tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seuraamiseen; sekä

 3) 

tieteellisen viestinnän perusteiden tuntemus ja riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
8  § Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin:

 1) 

pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma;

 2) 

yhdessä sivuaineessa perusopinnot; sekä

 3) 

6 §:ssä tarkoitetut kieliopinnot.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
3 luku Maisterin tutkinto
9  § Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

 1) 

pääaineen hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perusteiden tuntemus;

 2) 

tieteellisten menetelmien tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla;

 3) 

valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä

 4) 

tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
10  § Maisterin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin:

 1) 

pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot pro gradu -tutkielma mukaan luettuna;

 2) 

yhdessä sivuaineessa perusopinnot; ja

 3) 

6 §:ssä tarkoitetut kieliopinnot.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on antanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteestä erikseen.
4 luku Tieteellinen jatkokoulutus
11  § Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus.

Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet maatalous-metsätieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.
12  § Tohtorin tutkinnon suorittaminen

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

 1) 

suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;

 2) 

osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

 3) 

laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset sekä johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoittettavissa.
13  § Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset sekä johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
5 luku Erinäiset säännökset
14  § Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.
15  § Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto voi oikeuttaa maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa.
16  § Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.
17  § Tarkemmat määräykset

Yliopisto antaa tarkemmat määräykset tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.
6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
18  § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 29 päivänä kesäkuuta 1978 annettu asetus (529/78) ja maatalousmetsätieteellisten perustutkintojen järjestämisestä 8 päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (532/79) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
19  § Yliopistojen koulutusohjelmat

Tämän asetuksen tultua voimaan yliopistoissa on edelleen maatalous-metsätieteellisten perustutkintojen järjestämisestä annetun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä.
20  § Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan maatalous-metsätieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumotun maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1997 mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kumotun maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumotun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen