Arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momentissa tarkoitetun ostajan kotipaikka on varmistettava passista tai siihen merkitystä oleskelutai työluvasta tai muista asiakirjoista, jotka selvittävät kotipaikan luotettavasti. Henkilön kotipaikan katsotaan olevan Yhteisön ulkopuolella, jos hän asuu Yhteisön ulkopuolella eikä oleskele Yhteisössä jatkuvasti.

Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tositteessa on oltava verohallituksen määräämät tiedot. Verohallitus voi antaa myös muita määräyksiä arvonlisäverolain 70 b §:n 1 momentissa tarkoitetun verottomuuden edellytysten osoittamisesta.

Jos tavarat on ostettu toisesta jäsenvaltiosta ja ostaja vie ne matkatavaroissaan Suomen kautta Yhteisön ulkopuolelle, asianomainen tullitoimipaikka vahvistaa ostajan pyynnöstä leimalla, että tavarat viedään Yhteisöstä.

Kun myynti tapahtuu lentoaseman ulkomaanliikenteen lähtöhallissa, selvitykseksi siitä, että ostaja vie tavarat Yhteisön ulkopuolelle, katsotaan myös ostajan esittämä ulkomaanlennon tarkastuskortti. Myyjän on tällöin täytettävä verohallituksen hyväksymä arvonlisäverotonta myyntiä koskeva lomake.

Arvonlisäverolain 72 d §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavaroiden ja palvelujen myyjällä on oltava diplomaattisen edustuston, muun samassa asemassa olevan edustuston, lähetetyn konsulin viraston tai Euroopan yhteisöjen toimielimen sijaintivaltion asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen vahvistus siitä, että tavaroiden ja palvelujen myynti olisi veroton tai niiden hankinta oikeuttaisi veron palautukseen, jos myynti tapahtuisi sijaintivaltiossa. Euroopan yhteisöjen toimielimen hankintojen osalta vahvistuksen antaa asianomainen toimielin.

Arvonlisäverolain 72 d §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavaroiden ja palvelujen myyjällä on oltava kansainvälisen järjestön sijaintivaltion asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen vahvistus siitä, että kansainvälisen järjestön perustamis- tai päämajasopimuksen mukaan myynti olisi veroton tai hankinta oikeuttaisi veron palautukseen, jos myynti tapahtuisi sijaintivaltiossa.

Ulkoasiainministeriö vahvistaa Suomessa sijaitsevan diplomaattisen edustuston, muun samassa asemassa olevan edustuston, lähetetyn konsulin viraston, kansainvälisen järjestön tai niiden henkilökunnan jäsenen pyynnöstä niiden toisessa jäsenvaltiossa tehtävää tavaroiden ja palvelujen hankintaa varten, olisivatko ne oikeutetut hankintaan sisältyvän veron palautukseen tai olisiko tavaroiden ja palvelujen myynti veroton, jos myynti tapahtuisi Suomessa. Vahvistus tehdään verohallituksen tai, valmisteveronalaisten tavaroiden osalta, tullihallituksen vahvistamalle lomakkeelle.

Arvonlisäverolain 169 §:ssä tarkoitettua tarkastuksessa esitettävää aineistoa ovat tasekirja, tase-erittely ja muut kirjanpitokirjat, tilipuitteet käyttöaikaa koskevin merkinnöin, kirjaussuunnitelma, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, tositteet, kirjeenvaihto, muistiinpanot sekä muu kirjanpitoaineisto ja laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimusja velkakirjat sekä pöytäkirjat. Aineiston esittämisvelvollisuus koskee kirjallisia ja kuvallisia esityksiä (asiakirja) sekä sellaisia tietovälineitä, joiden sisältö on luettavissa, katseltavissa, kuunneltavissa tai muuten ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein (tekninen tallenne). Tarkastuksessa esitettävällä omaisuudella tarkoitetaan toimintaan kuuluvia varastoja ja muuta omaisuutta. Tarvittaessa tarkastettavaksi on esitettävä myös kaikki muu aineisto ja omaisuus.

Tarkastus toimitetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa tai lääninverovirastossa. Tarkastus voidaan toimeenpanna jo tilikauden aikana. Jos tarkastus toimitetaan verovelvollisen toimitiloissa tai tilitoimistossa, verovelvollisen on asetettava tarkastuksen suorittavan virkamiehen käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset apuvälineet ja apulaiset. Asiakirjat ja tekniset tallenteet on esitettävä tarkastettavaksi tai toimitettava sinne, missä tarkastus suoritetaan. Teknisistä tallenteista on viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, jos se on tarkastuksen suorittamista varten tarpeen.

Edellä 2 momentissa apuvälineellä tarkoitetaan kirjoitus- ja laskukonetta, kopiointilaitetta sekä tietokonetta tai muuta teknistä apuvälinettä, jolla tekniset tallenteet voidaan saattaa luettavaan, katseltavaan, kuunnelta-vaan tai muuten ymmärrettävään muotoon.