Verohallitus johtaa valtiovarainministeriön alaisena asiantuntijaviranomaisena verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/95) tarkoitettujen verojen ja maksujen, työnantajan sosiaaliturvamaksun, perintö- ja lahjaveron, kiinteistöveron, korkotulon lähdeveron, arvonlisäveron, leimaveron, eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan veron sekä muiden verojen ja maksujen, joiden osalta niin säädetään, määräämistä, maksuunpanoa, kantoa, perintää, verovalvontaa sekä veronsaajien oikeuden valvonnan järjestämistä verotuksessa. Lisäksi verohallitus suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille verohallintolain (1557/95) sekä muiden säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat tai jotka valtiovarainministeriö sen tehtäväksi antaa.

Verohallituksessa on valtioneuvoston enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Johtokunnassa on enintään kuusi jäsentä, joista yksi on verohallituksen pääjohtaja ja yksi verohallinnon henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustaja. Valtioneuvosto nimittää muut johtokunnan jäsenet sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisensa toimii johtokunnan jäsenenä.

Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muillakin jäsenillä. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon asiassa, joka koskee johdon valintaa tai erottamista, johdon sopimusehtoja tai henkilöstön palvelussuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä.

Valtiovarainministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Verohallituksen toimintaorganisaatiosta määrätään verohallituksen työjärjestyksessä.

Verohallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään muu virkamies.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä on saapuvilla.

Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Johtokunta päättää muilta osin asioiden käsittelymenettelystä johtokunnassa.

Pääjohtaja ratkaisee verohallitukselle kuuluvat asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei työjärjestyksessä ole annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Vastaava oikeus on myös muulla virkamiehellä, jolle työjärjestyksessä on annettu oikeus ratkaista asioita.

Pääjohtaja vahvistaa verohallituksen työjärjestyksen.

Lääninveroviraston tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verojen ja maksujen kanto, perintä, verovalvonta sekä veronsaajien oikeuden valvonnan järjestäminen verotuksessa virka-alueellaan sen mukaan kuin erikseen säädetään. Lääninveroviraston tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä ne muut tehtävät, jotka verohallitus sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään tai määrätään.

Lääninveroviraston yksiköiden ja muidentoimipisteiden sijainnin määrää lääninverovirasto.

Lääninveroviraston toimintaorganisaatiosta määrätään lääninveroviraston työjärjestyksessä, jonka vahvistaa lääninverojohtaja. Lääninveroviraston yksikön päällikkö määrää yksikön sisäisestä organisaatiosta ja yksikölle kuuluvien tehtävien järjestämisestä.

Lääninverovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee lääninverojohtaja tai sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään muu virkamies. Lääninveroviraston työjärjestyksessä yksikön käsiteltäväksi määrätyt asiat ratkaisee yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä yksikön muu virkamies.

Lääninverojohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa erityisestä syystä ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Vastaava oikeus on myös muulla virkamiehellä, jolle työjärjestyksessä on annettu oikeus ratkaista asioita.

Lääninverojohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii hänen määräämänsä lääninveroviraston virkamies.

Lääninveroviraston on ilmoitettava kunnille verotuksen oikaisulautakunnan jäsenten lukumäärää koskevasta päätöksestä. Kunnan on ilmoitettava lääninverovirastolle valitsemansa lautakunnan jäsenet hyvissä ajoin ennen lautakunnan toimikauden alkua.

Verotuksen oikaisulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet lautakunnan muista jäsenistä.

Lautakunnassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) ja verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.

Verotuksen oikaisulautakunnan jaostojen lukumäärästä, tehtäväjaosta niiden kesken ja jäsenistä päättää lautakunta. Jaostossa on aina oltava puheenjohtajana toimivan lisäksi vähintään kaksi jäsentä. Jaoston puheenjohtajana on lääninveroviraston määräämä verohallinnon virkamies.

Jaostosta ja sen puheenjohtajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta ja sen puheenjohtajasta säädetään.

Jaoston käsiteltävä asia on siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos lautakunnan puheenjohtaja tai asianomaisen jaoston puheenjohtaja taikka muu jäsen sitä vaatii.

Verohallinnon asianomaisilla virkamiehillä ja verotuksen oikaisulautakunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus olla läsnä lautakunnan kokouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun. Veroasiamies tai muut sivulliset eivät saa olla läsnä kokouksessa.

Verotuksen oikaisulautakunnan ja sen jaoston kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Oikaisuvaatimus ja siihen annettu päätös perusteluineen muodostavat pöytäkirjan liitteen.

Lääninverovirasto määrää yhden tai useamman verohallinnon virkamiehen tai muun henkilön lääninverovirastoon veroasiamiehenä valvomaan valtion oikeutta verotuksessa. Kunta määrää yhden tai useamman henkilön veroasiamiehenä valvomaan kunnan, seurakuntien sekä kansaneläkelaitoksen oikeutta verotuksessa. Kunnan on ilmoitettava lääninverovirastolle antamastaan veroasiamiehen määräyksestä.

Veroasiamies ratkaisee hänen tehtäväkseen määrätyt veronsaajien oikeuden valvontaa koskevat asiat, ellei muualla toisin säädetä. Sama veroasiamies voi valvoa eri veronsaajien oikeutta.

Lääninverovirasto avustaa kunnan määräämää veroasiamiestä hänelle kuuluvissa toimistotehtävissä.

Veroasiamiehen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla säädetään tai määrätään, pyytää lääninverovirastossa, verotuksen oikaisulautakunnassa, lääninoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa todistajankuulustelua sekä edustaa valtiota, kuntaa, seurakuntaa ja kansaneläkelaitosta todistajankuulustelussa.

Veroasiamies käyttää lisäksi puhevaltaa lainvoiman saaneen päätöksen purkamista tai menetetyn määräajan palauttamista koskevissa asioissa.

Verohallitusta johtaa pääjohtaja.

Pääjohtaja vastaa siitä, että verohallinnon toiminnassa noudatetaan johtokunnan päättämiä toimintalinjoja.

Lääninverovirastoa johtaa lääninverojohtaja.

Lääninverojohtaja vastaa lääninverovirastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Verohallinnon eri yksiköiden päälliköt vastaavat johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä sekä siitä, että tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi.

Verohallinnossa on lisäksi muuta henkilökuntaa.

Pääjohtajalta, ylijohtajalta, johtajalta, apulaisjohtajalta, lääninverojohtajalta ja verojohtajalta sekä muulta lääninveroviraston tulosyksikön päällikkönä toimivalta virkamieheltä edellytetään johtamistaitoa.

Verohallituksen pääjohtajan virka täytetään haettavaksi julistamatta.

Verohallitukseen sijoitetun verohallinnon viran sekä lääninverojohtajan viran julistaa haettavaksi verohallitus.

Lääninverovirastoon sijoitetun verohallinnon muun viran julistaa haettavaksi läänin-verovirasto.

Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan valtioneuvoston esityksestä.

Johtokunta nimittää verohallituksen ylijohtajan ja johtajan sekä lääninverojohtajan.

Verohallitus nimittää muut verohallituksen virkamiehet.

Lääninverovirasto nimittää muut lääninveroviraston virkamiehet.

Verohallituksen työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa verohallitus ja lääninveroviraston työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa lääninverovirasto.

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta valtiovarainministeriö ja lääninverojohtajalle verohallitus.

Uudenmaan lääninveroviraston tulee vuosittain maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa suoritettavan verotulojen tilittämisen yhteydessä periä kunnilta, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta ja kansaneläkelaitokselta näiden osuudet verohallintolain 11 §:ssä tarkoitetuista verohallituksen vahvistamista verotuskustannuksista.

Verotuskustannukset peritään täysin markoin siten, että markkojen ylimenevät pennit jätetään lukuun ottamatta.

Verotuskustannusten perimisen yhteydessä Uudenmaan lääninveroviraston on ilmoitettava kunnille, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnille ja kansaneläkelaitokselle verohallintolain 11 §:ssä tarkoitettujen verotuskustannusten määrä.

Jos kunta, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai kansaneläkelaitos ei tyydy osuuteensa verotuskustannuksista, sen on tehtävä kustannusten perimistä seuraavan kalenterikuukauden aikana verohallintolain 12 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus verohallitukselle.

Lääninveroviraston asiana on, sen lisäksi mitä muualla laissa säädetään, tehdä verohallitukselle esityksiä sellaisista toimialaansa kuuluvista asioista, jotka ovat valtiovarainministeriön tai verohallituksen käsiteltäviä.

Verohallitus ja lääninverovirasto tekevät omalta osaltaan ne päätökset, jotka valtion virkamieslain (750/94), valtion virkamiesasetuksen (971/94) ja valtion virkaehtosopimuslain (664/70) mukaan tekee asianomainen virasto.

Verohallitus tekee kuitenkin pääjohtajan virkaa lukuun ottamatta verohallinnon virkojen perustamista, siirtämistä ja lakkauttamista koskevat päätökset samoin kuin päätökset, jotka koskevat lääninverojohtajaa ja lääninverojohtajan virkaa. Lisäksi verohallitus vahvistaa valtion virkaehtosopimusasetuksen 10 §:ssä tarkoitettujen verohallinnon työnantajavirkamiesten palkkaukset.

Verohallintolain 13 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräys on julkaistava säädöskokoelmassa.

Verohallintolain 13 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yrityksen tai konserniyritysten liikevaihto 12 kuukauden pituiselta tilikaudelta on vähintään 300 miljoonaa markkaa.

Verohallitus määrää verotuksen oikaisulautakunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä lääninveroviraston määräämän veroasiamiehen palkkioiden ja matkakustannusten korvausten perusteet.

Sen estämättä mitä kelpoisuusvaatimuksista tässä asetuksessa säädetään, säilyttää henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on verohallinnon virassa, oikeutensa hakea ja säädettyjen perusteiden mukaan saada sellaisia tässä asetuksessa mainittuja tai niitä vastaavia virkoja, joihin hänellä silloin oli kelpoisuus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan 5 päivänä marraskuuta 1993 annettu verohallintoasetus (926/93).