Valtion kiinteistövarallisuudella tarkoitetaan tässä asetuksessa valtion omistuksessa olevia talonrakennustoiminnan kannalta merkitystä ja arvoa omaavia rakennettuja tai rakentamattomia kiinteistöjä ja niiden osia, rakennuksia ja niiden osuuksia. Kiinteistövarallisuuteen kuuluvat myös ne osakkeet, jotka oikeuttavat määrätyn huoneiston hallintaan.

Tämän asetuksen määräyksiä on noudatettava valtion kiinteistövarallisuuden hankinnassa, vuokraamisessa, hoidossa ja luovutuksessa. Tämä asetus ei koske valtion liikelaitoksia eikä talousarvion ulkopuolisia rahastoja.

Valtion kiinteistövarallisuuden hallinta kuuluu niille virastoille ja laitoksille, jotka valtioneuvosto on määrännyt toimimaan kiinteistöyksikköinä.

Kiinteistöyksikön tehtävänä on vastata hallinnassaan olevan kiinteistövarallisuuden hoidosta, kunnossapidosta ja muusta korjaamisesta, edunvalvonnasta, asiakirja- ja tietohallinnosta, kehittämisestä, luovuttamisesta sekä kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta ja rakennushankkeiden toteutuksesta.

Valtion kiinteistövarallisuutta on hoidettava huolellisesti ja tuottavasti sekä toiminnan tarpeet, kulttuuri- ja ympäristöarvot ja kaavoitusnäkökohdat huomioon ottaen.

Valtion kiinteistövarallisuuden tarkoituksenmukaisen ja tuottavan käytön yleisestä ohjaamisesta ja yhteensovittamisesta huolehtii valtiovarainministeriö ja sen alainen valtion kiinteistölaitos (kiinteistölaitos).

Valtiovarainministeriön yhteydessä voi olla valtion kiinteistöasiainneuvottelukunta, jonka tehtävänä on käsitellä valtion kiinteistöhallinnossa noudatettavia yleisiä toimintatapoja ja periaatteita, suuria maankäyttöasioita sekä merkittäviä kiinteistövarallisuuden omistusjärjestelyjä ja investointeja.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään viisi muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto kutsuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Valtion kiinteistövarallisuuden ostamisesta, vaihtamisesta ja luovuttamisesta on hankittava valtion kiinteistöasiainneuvottelukunnan lausunto varallisuuden arvon ylittäessä valtiovarainministeriön määräämän rajan.

Valtion kiinteistövarallisuuden hallinnan siirrosta päättää kiinteistöyksikkö. Kiinteistövarallisuus, jolle kiinteistöyksiköllä ei ole todellista perusteltua käyttöä, tulee siirtää kiinteistölaitoksen hallintaan.

Jos valtion virastojen ja laitosten kesken syntyy erimielisyyttä kiinteistövarallisuuden luovutuksesta tai hallinnan siirrosta, ratkaisee asian valtiovarainministeriö hankittuaan asiasta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon.

Ennen kuin päätetään kiinteistövarallisuuden hankinnasta tai vuokrauksesta valtiolle on selvitettävä mahdollisuudet tyydyttää tarve käyttäen hyväksi valtion omistamaa kiinteistövarallisuutta sekä hankinnan johdosta vapautuvan valtion omistaman kiinteistövarallisuuden käyttö.

Toimitilojen hankinnasta valtion omistukseen on laadittava hankesuunnitelma yhteistyössä asianomaisen kiinteistöyksikön kanssa. Hankesuunnitelman vahvistamisesta päättää se ministeriö, jonka pääluokkaan hanke valtion talousarviossa kuuluu kuitenkin siten, että rahoitettaessa hanke työllisyysmäärärahoin suunnitelman vahvistaa asianomainen ministeriö. Ministeriö voi siirtää tätä päätöksentekovaltaa alaiselleen virastolle tai laitokselle. Hankesuunnitelmasta tulee ennen sen vahvistamista hankkia valtion kiinteistöasiainneuvottelukunnan lausunto kustannusarvion ylittäessä valtiovarainministeriön määräämän rajan.

Valtiovarainministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995. Tällä asetuksella kumotaan valtion rakennusmaan hallinnosta 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu asetus (26/72) ja valtion talonrakennushankkeista 4 päivänä helmikuuta 1977 annettu asetus (137/77) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.