1995

1522/1995 Valtioneuvoston ohjesääntö

Pääministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 1 §:n 2 momentin ja 12 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä edellinen on 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa (977/95) ja jälkimmäinen 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1120/93):

1 luku Yleisiä säännöksiä

1 §

Sen lisäksi, mitä hallitusmuodon 38―40 §:ssä ja valtioneuvostosta annetussa laissa (78/22) säädetään, valtioneuvostossa noudatetaan tätä ohjesääntöä.

2 §

Valtioneuvosto on yleisistunnossa päätösvaltainen viisijäsenisenä.

Milloin tasavallan presidentti johtaa asiain käsittelyä valtioneuvostossa, tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn.

3 §

Työnjaosta ministerien kesken samassa ministeriössä päättää valtioneuvosto.

4 §

Valtioneuvoston oikeuskanslerista on voimassa, mitä hänestä erikseen säädetään.

2 luku Asioiden käsittely ja ratkaiseminen valtioneuvostossa

5 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat:

valtioneuvostosta annetun lain 5―8 §:ssä tarkoitetut asiat sekä ne tasavallan presidentin ratkaistaviksi kuuluvat asiat, jotka asiain esittelystä valtioneuvoston yleisistunnossa ja siitä johtuvista toimenpiteistä 5 päivänä tammikuuta 1944 annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on käsiteltävä yleisistunnossa;

eduskunnalle annettavat valtioneuvoston tiedonannot, selonteot, kertomukset ja kirjelmät sekä eduskunnan valiokunnille annettavat valtioneuvoston selvitykset;

ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat samoin kuin valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;

Euroopan unionissa päätettävien asioiden voimaansaattaminen tai täytäntöönpano, jos se edellyttää valtioneuvoston päätöstä;

periaate- ja suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;

yleiset määräykset asioiden valmistelusta valtioneuvostossa;

kannanotot hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat;

kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavan kuntayhtymän alueen muuttaminen; 9) läänien alueet, valtion piirihallinnon alueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa, sekä kuntajaon muuttaminen, jos ne kunnat, joita muutos koskee, eivät ole muutoksesta yhtä mieltä;

10)

edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei päätösvalta kuulu tasavallan presidentille;

11)

ehdokkaiden määrääminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talousja sosiaalikomiteaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavaan komiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan sekä Euroopan investointipankkiin ja jäsenten nimeäminen rahapoliittiseen komiteaan;

12)

Ahvenanmaan valtuuskunnan valtioneuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;

13)

saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen pyynnöstä heille ja heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;

14)

tilapäisten komiteoiden ja pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen.

6 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevat asiat:

valitukset virkaehdotuksista tasavallan presidentille kuuluvissa nimitysasioissa;

tasavallan presidentin nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen, lukuun ottamatta upseereja ja valtion virkamieslain (750/94) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä, sekä valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen asettaminen valtioneuvoston käytettäväksi ja määräajan jatkaminen;

erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;

virkavapauden myöntäminen yli yhdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti;

perusteet, joiden mukaan valtion virkamiesten erorahan suuruus määräytyy;

valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen;

valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimusten rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;

viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon sekä määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi.

7 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat:

valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;

valtion takauksiin ja takuisiin, korkotukilainoihin ja valtion varoista myönnettäviin lainoihin liittyvät yleiset määräykset;

eduskunnan suostumukseen perustuvien valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;

valtiontukea koskevat yleiset määräykset sekä luokitus- ja jakoperusteet, jos määräysten antamiseen tai perusteiden vahvistamiseen liittyy laajaa harkintavaltaa;

yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;

kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen markkamäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevan yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistaminen, kantokykyluokitus ja kuntien harkinnanvarainen avustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin,kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;

asetuksessa säädettyjen markkamäärien rajoissa valtion maaomaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen sekä valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä määrääminen;

Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;

yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat;

10)

puolustustarvikkeiden maastavienti tai niiden kauttakuljetus, jollei se ole arvoltaan vähäistä eikä tilapäistä maasta poisviemistä.

8 §

Edellä 5―7 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat muut asiat:

valtiolliset hautajaiset;

asian tai asiakirjan määrääminen yksittäistapauksessa salaiseksi sekä asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;

yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.

9 §

Sen lisäksi mitä 5―8 §:ssä säädetään, seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat ratkaistaan yleisistunnossa:

virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;

keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;

jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;

valtion liikelaitoksia sekä valtion yhtiöitä ja valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;

valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;

valtiollisia vaaleja koskevat asiat;

rahan ulkoista arvoa koskevat asiat;

Suomen Pankkia, Postipankki Oy:tä, valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja kansaneläkelaitosta koskevat asiat sekä asiat, jotka koskevat tallettajien saamisten turvaamista säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa;

maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;

10)

pakkolunastusta koskevat luvat;

11)

ydinenergiaa koskevat asiat;

12)

alistuksia koskevat asiat.

10 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan seuraavat eri viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiat:

epäselvyydet siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;

asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön aikomaa ratkaisua, eikä ministeri luovu siitä;

ministeriöiden tai ministeriön ja jonkin muun viranomaisen välillä käytäviksi säädettyihin neuvotteluihin taikka toisen ministeriön tai muun viranomaisen sitovaan lausuntoon sidotut ratkaisut, joissa ministeriö aikoo poiketa toisen osapuolen näkemyksestä;

muut usean ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.

11 §

Valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 5―10 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan asianomaisessa ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetussa laissa säädetään.

3 luku. Ministeriöt ja niiden toimialat

12 §

Valtioneuvostossa on seuraavat ministeriöt:

valtioneuvoston kanslia;

ulkoasiainministeriö;

oikeusministeriö;

sisäasiainministeriö;

puolustusministeriö;

valtiovarainministeriö;

opetusministeriö;

maa- ja metsätalousministeriö;

liikenneministeriö:

10)

kauppa- ja teollisuusministeriö;

11)

sosiaali- ja terveysministeriö;

12)

työministeriö;

13)

ympäristöministeriö.

Asiat jakautuvat ministeriöiden toimialoille niin kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu (toimivaltainen ministeriö).

Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla.

13 §

Jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä, jokainen ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, hallintoasiat, tietojärjestelmäasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä erikseen määrätyistä kiinteistötehtävistä johtuvat asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen.

Euroopan unionissa päätettävien asioiden jaosta ministeriöiden kesken säädetään valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:ssä.

Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, kukin ministeriö käsittelee toimialansa jäljempänä säädettyjä virastoja, laitoksia, yhteisöjä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.

14 §

Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

pääministerin avustaminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtamisessa;

yhteiskuntapoliittiset suunnittelutehtävät, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

hallitusohjelman yleinen seuranta;

valtioneuvoston yhteinen tiedotustoiminta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;

eduskuntakysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;

kertomus hallituksen toimenpiteistä;

valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt sekä asioiden käsittelyjärjestys valtioneuvostossa, käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden jako yleisistunnon ja ministeriöiden välillä, ministeriöiden toimialajako ja siihen liittyvät määrärahojen ja virkojen siirrot sekä muut valtioneuvostoa ja sen järjestäytymistä koskevat asiat;

pöytäkirjan pitäminen valtioneuvoston istunnoissa;

valtioneuvoston kirjaamo- ja lähettämötehtävät;

10)

valtioneuvoston asiakirjojen kääntäminen kummallekin kotimaiselle kielelle;

11)

hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu;

12)

virka- ja tuomarinvalan sekä virka- ja tuomarinvakuutuksen antaminen valtioneuvoston yleisistunnossa;

13)

arvonimen antaminen, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;

14)

tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;

15)

oikeuskanslerinviraston taloushallinto;

16)

puoluelaissa (10/69) tarkoitettu avustus puolueen julkisen toiminnan tukemiseen oikeusministeriön toimialaan kuuluvaa avustuksen käytön valvontaa lukuun ottamatta;

17)

valtioneuvoston arkisto;

18)

tulopoliittinen sovittelu;

19)

valtioneuvoston päätöksentekoa ja pääministerin tehtäviä tukevat toiminta-, tietoja telejärjestelmät;

20)

valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot;

21)

valtioneuvoston kuljetuspalvelut;

22)

valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelu ja poikkeusoloihin varautuminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa;

23)

asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan.

Valtioneuvoston kanslian päällikkönä on pääministeri.

15 §

Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat, sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:ssä säädetään, seuraavat asiaryhmät:

tasavallan presidentin suhteet vieraiden valtioiden päämiehiin;

Suomen edustautuminen vieraissa valtioissa;

vieraiden valtioiden diplomaattinen ja konsuliedustus Suomessa;

poliittiset, taloudelliset, oikeudelliset ja sivistykselliset suhteet vieraisiin valtioihin sekä kehitysyhteistyö;

Euroopan unionia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:n nojalla muun ministeriön toimialaan;

Suomen kansalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ja heidän auttamisensa ulkomailla;

kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;

pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä;

sopimukset vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä Suomen kansainvälisoikeudelliset velvoitteet, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

10)

kansainväliset kongressit, konferenssit ja muut kokoukset, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

kansainväliset järjestöt ja laitokset, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

arvonimen antaminen jollekulle siksi aikaa, kun hän toimii ulkoasiainhallinnon alalla;

13)

kunniamerkkien myöntäminen vieraiden valtioiden kansalaisille;

14)

diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassi sekä ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle annettava Suomen passi;

15)

ulkomailla myönnettävä viisumi sekä oleskelu- ja työlupa.

Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluu lisäksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy.

16 §

Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

lainvalmistelu, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, ja valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen;

valtiolliset vaalit ja kunnallisvaalit sekä kansanäänestykset;

oikeuskanslerinvirasto, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;

tuomioistuinlaitos, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;

yleinen oikeusaputoiminta ja maksuton oikeudenkäynti sekä yleinen asianajajayhdistys;

syyttäjäntoimi;

ulosottotoimi, vankeusrangaistuksen täytäntöönpano sekä muu tuomioiden ja päätösten täytäntöönpano;

rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;

vankeinhoitolaitos ja vapaudessa tapahtuva kriminaalihuolto;

10)

armahdusasiat;

11)

kansainvälinen oikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

puoluerekisteri ja puoluelaissa tarkoitettu puolueiden valvonta sekä niiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;

13)

painovapauslain noudattamisen valvonta;

14)

Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;

15)

Suomen säädöskokoelma;

16)

suuronnettomuuksien tutkinta;

17)

avioliitto-oikeudelliset hakemukset;

18)

saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen.

Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

korkein oikeus

korkein hallinto-oikeus

hovioikeudet

lääninoikeudet

Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

vesiylioikeus

käräjäoikeudet

maaoikeudet

vesioikeudet

vankilaoikeus

markkinatuomioistuin

vakuutusoikeus

työtuomioistuin

kaupunginviskaalinvirastot

Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjävirasto

kaupunginvoudinvirastot

Helsingin ulosottovirasto

Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto

vankeinhoitolaitoksen vankilat ja avolaitokset, nuorisovankilat, pakkolaitokset, kurssikeskukset, vankimielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus

Kriminaalihuoltoyhdistys

turvapaikkalautakunta

tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimistokonkurssiasiamiehen toimisto

oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen instituutti

saamelaiskäräjät.

17 §

Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

yleinen hallinnollinen jaotus ja hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;

aluehallinnon yleinen kehittäminen;

valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;

valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyö;

aluehallinnon tietohallintoyhteistyö;

lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta sekä muut lääninhallituksia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

väestökirjanpito;

Suomen lippu ja Suomen vaakuna;

kuntahallinto;

10)

kuntatalous;

11)

kunnallinen eläkelaitos;

12)

kunnallinen työmarkkinalaitos;

13)

aluekehitys ja siihen liittyvien ohjelmien sekä niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen;

14)

saaristoa koskevien kysymysten yhteensovittaminen;

15)

yleinen järjestys ja turvallisuus;

16)

poliisihallinto;

17)

Suomen passi, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriölle, ja henkilöllisyystodistus;

18)

rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja Pohjoismaiden välillä;

19)

vartioimisliiketoiminta ja majoitusliikkeiden matkustajakortit;

20)

arpajaislainsäädäntöön perustuvat toiminnot, viihdelaitteet ja rahankeräykset;

21)

ampuma-aseet ja -tarvikkeet sekä teräaseet;

22)

julkiset huvitilaisuudet;

23)

maahantulo ja maastalähtö sekä niiden valvonta;

24)

Suomen kansalaisuus;

25)

ulkomaalaisten oleskelu maassa ja heidän valvontansa;

26)

palo- ja pelastustoimi;

27)

pelastuspalvelu;

28)

väestönsuojelu;

29)

rajojen vartiointi.

Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

lääninhallitukset

väestörekisterikeskus

keskusrikospoliisi

suojelupoliisi

liikkuva poliisi

poliisiopisto

poliisikoulu

poliisin tekniikkakeskus

Pelastusopisto

valtion kokeiluhätäkeskukset

palosuojelurahasto

ulkomaalaisvirasto

rajavartiolaitos.

18 §

Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius;

valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito;

asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus;

sotilasoikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan;

poliisitoiminta puolustusvoimissa;

puolustusvoimien terveydenhuolto ja sosiaalitoiminta;

toimialan metsätalous ja ympäristönsuojelu;

rauhanturvaamistoiminta;

10)

sotilasilmailu ja -merenkulku;

11)

puolustustarvikkeiden maastavienti.

Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

pääesikunta ja puolustusvoimat

suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot

Patruunatehdas Lapua Oy

Vammas Oy

VPU Pukutehdas Oy

puolustushallinnon rakennuslaitos.

19 §

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

talous- ja finanssipolitiikka;

julkinen talous;

valtion toiminta- ja taloussuunnittelun yleinen ohjaus ja yhteensovittaminen, kehysmenettely ja talousarvio;

valtion varallisuuden hallintaa, käyttöä ja luovutusta koskevat yleiset perusteet sekä muut taloushallinnon perusteet;

valtion toimintojen maksullisuus ja perittävien maksujen yleiset perusteet;

valtion maksuliike ja maksuvalmius;

valtion rahastot, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

valtion ja sen virastojen, liikelaitosten ja muiden laitosten sekä rahastojen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun laskentatoimen yleiset järjestelmät sekä tilien ja taloudenhoidon tarkastus;

verotus ja tullit;

10)

verotusta ja tulliyhteistyötä koskevat vieraiden valtioiden kanssa solmittavat sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;

11)

valtion lainanotto ja velka sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset sekä arvopapereilla tapahtuva varainhankinta; 12) raha- ja maksujärjestelmä sekä valuuttalainsäädäntö;

13)

luottolaitostoiminta, arvopaperimarkkinat ja näitä koskevat selvitysjärjestelmät, rahastoyhtiöt, panttilainauslaitokset ja säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat;

14)

pääomanliikkeet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

15)

indeksiehdon käytön rajoittaminen sopimuksissa;

16)

hallinnon kehittämisen toimintalinjat, hallinnon yleinen organisointi sekä hallinnon ohjauksen ja toimintojen yleinen kehittäminen;

17)

valtion komitealaitos;

18)

valtion liikelaitosten yleinen kehittäminen ja liikelaitoksia koskevat yleiset säännökset, määräykset ja ohjeet;

19)

valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittämistoiminnan edistäminen;

20)

valtion tilastotoimi;

21)

valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeiden ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleinen järjestely, valtion työmarkkinapolitiikka sekä keskustason työnantajatoiminta;

22)

valtion virastojen ja laitosten virka- ja työehtosopimustoiminta keskustasolla;

23)

virkasuhteen ehdoista määrääminen niissä tapauksissa, joissa asia ei kuulu viraston toimivaltaan, sekä valtion liikelaitoksen virkasuhteisen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista määrääminen;

24)

valtion henkilöstövoimavarojen käytön yleinen tehostaminen;

25)

viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon ja määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;

26)

valtion talonrakennustoiminta, valtion kiinteistövarallisuus ja virastotilojen hankinta ja hoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, kiinteistöyksiköksi määrääminen sekä valtion virastojen ja laitosten toimitilojen ja valtion rakennusmaan hankinnan ja käytön yleinen ohjaus;

27)

Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki ja Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin;

28)

Suomen Pankki;

29)

valtion vakuusrahasto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.

Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

valtion eläkelautakunta

virkamieslautakunta

valtion eläkerahasto

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

valtiokonttori

valtiontalouden tarkastusvirasto

verohallinto

tullilaitos

tilastokeskus

valtion kiinteistölaitos

Hallinnon kehittämiskeskus

Rahapaja Oy

Oy Edita Ab

Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Postipankki Oy

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.

20 §

Opetusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edellytykset;

evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;

perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus;

ammatillinen koulutus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

aikuiskoulutus;

ammattikorkeakouluopinnot;

yliopistolaitos;

tieteellinen tutkimus;

arkistotoimi;

10)

tutkintojen rinnastaminen ja tunnustaminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

suomen ja ruotsin kielissä suoritettavia tutkintoja varten asetetut tutkintolautakunnat;

12)

virallisia kääntäjiä koskevat asiat;

13)

opintotuki;

14)

taide;

15)

yleinen kirjastotoimi;

16)

museotoimi;

17)

viestintäkulttuuri, kulttuuriperinne sekä muut alaan liittyvät tehtävät;

18)

tekijänoikeus;

19)

liikunta;

20)

nuorisotyö.

Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut

ammattikorkeakoulut

opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset

ylioppilastutkintolautakunta

kansainvälisen henkilövaihdon keskus

FTP International Oy

opintotuen muutoksenhakulautakunta

Suomen Akatemia

kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti

arkistolaitos

Varastokirjasto

taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat

läänien liikuntalautakunnat ja läänien nuorisolautakunnat

näkövammaisten kirjasto

museovirasto

valtion taidemuseo

Suomenlinnan hoitokunta

Suomen elokuva-arkisto

valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta

tuomiokapitulit

ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus

Oy Veikkaus Ab.

21 §

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

maatalous ja erikoismaatalous sivuelinkeinoineen sekä maaseudun kehittäminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

maatalouden ja erikoismaatalouden tutkimus-, kehittämis- ja neuvontatoiminta;

kasvinsuojelu ja maataloudellinen tarkastustoiminta;

metsätalous ja metsäntutkimus;

maanmittaus-, jako-, kartta- ja rekisterilaitos sekä paikkatietojen yhteiskäyttö ja geodeettinen tutkimus;

kala-, riista- ja porotalous;

eläinlääkintä, eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä eläinsuojelu;

eläinlääkärintoimen harjoittaminen;

eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen tarkastus ja valvonta;

10)

valtion maaomaisuus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

maatilatalouden kehittämisrahasto ja maatalouden interventiorahasto;

12)

vedenhankinta ja viemäröinti, tulvasuojelu, maankuivatus ja kastelu, uitto, säännösteltyjen vesistöjen käyttötoiminta, vesioikeudellisen luvan haltijalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, maa- ja vesirakenteiden kunnossapito, patoturvallisuus, tulvaja jääpatovahinkojen torjunta, ojitustoimitukset sekä yleisten vesialueiden hallinta ja hoito tai muu niihin läheisesti liittyvä vesivarojen käyttö ja hoito.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

Karttakeskus Oy

Avena Oy

maanmittauslaitos

Metsähallitus

maatalouden tutkimuskeskus

metsäntutkimuslaitos

maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos

kasvintuotannon tarkastuskeskus

geodeettinen laitos

riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos

maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Kasvinjalostuslaitos

Siemenperunakeskus

maaseutuelinkeinopiirit

maaseutuelinkeinojen valituslautakunta.

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta toimialaansa kuuluvissa asioissa.

22 §

Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

tieliikenne ja tiellä käytettävät ajoneuvot;

rautatiet ja rautatieliikenne;

siviili-ilmailu ja lentopaikat;

merenkulku ja muu vesiliikenne samoin kuin satamat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

liikenneväylät;

vaarallisten aineiden kuljetus;

liikenteen logistiikka, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

liikenteen ympäristöasiat, mikäli asia ei kuulu ympäristöministeriölle;

merentutkimus;

10)

sääpalvelu sekä ilmakehän tutkimus ja siihen liittyvä muu geofysikaalinen tutkimus; 11) teletoiminta ja televiestintä;

12)

yleiset tietoverkot;

13)

yleisradio- ja kaapelilähetystoiminta;

14)

postitoiminta;

15)

lehdistön tukeminen valtion varoin, mikäli asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan.

Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

tielaitos

merenkulkulaitos

merentutkimuslaitos

ilmatieteen laitos

Telehallintokeskus

Ratahallintokeskus

ajoneuvohallintokeskus

Saimaan kanavan hoitokunta

Ilmailulaitos

RASKONE

Suomen Autokatsastus Oy

Suomen PT Oy

Yleisradio Oy

VR-Yhtymä Oy

Finnair Oy

Liikenneturva.

23 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

elinkeinotoiminnan yleiset edellytykset ja kilpailun edistäminen;

kauppa, teollisuus, rakennustuotanto ja palvelualat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

ulkomaankauppa ja yritysten kansainvälistyminen;

pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistäminen;

yritystoiminnan rahoitus ja yritystuet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.

yritystoiminnan alueellinen edistäminen;

teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen;

tekninen turvallisuus ja luotettavuus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

teollisoikeudet:

10)

elinkeinotoiminnan ohjaus ja sääntely, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

kuluttaja- ja elintarvikekysymykset, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

energia;

13)

valtion omistajapolitiikka osakeyhtiöissä sekä niiden omistajaohjaus ja -valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

kuluttajavirasto

kuluttajavalituslautakunta

kilpailuvirasto

elintarvikevirasto

kuluttaja-asiamiehen toimisto

patentti- ja rekisterihallitus

kuluttajatutkimuskeskus

mittatekniikan keskus

Teknillinen tarkastuskeskus

geologian tutkimuskeskus

turvatekniikan keskus

valtion teknillinen tutkimuskeskus

teknologian kehittämiskeskus

Valtiontakuukeskus

matkailun edistämiskeskus

puolustustaloudellinen suunnittelukunta

Huoltovarmuuskeskus

Sähkötarkastuskeskus

sähkömarkkinakeskus

valtion ydinjätehuoltorahasto.

24 §

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

toimeentuloturva;

vakuutustoiminta, vakuutuksen välitystoiminta ja vakuutustarkastus;

sosiaali- ja terveyspalvelut;

lääkehuolto;

kuntoutus;

terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;

alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat;

terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta;

kemikaalien valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

10)

geeniteknologian valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

11)

työterveyshuolto, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoalaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;

13)

naisten ja miesten välinen tasa-arvo;

14)

pakolaiset, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

15)

turvapaikan hakijoiden vastaanotto.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

kansanterveyslaitos

lääkelaitos

sosiaali- ja terveydenhuollontuotevalvontakeskus

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

säteilyturvakeskus

tapaturmavirasto

tarkastuslautakunta

terveydenhuollon oikeusturvakeskus

työterveyslaitos

työttömyysturvalautakunta

tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto

ulkomaalaisvaltuutettu ja ulkomaalaisvaltuutetun toimisto

kansaneläkelaitos

Alko-Yhtymä Oy.

25 §

Työministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

työsuhde, työsuojelu, työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset;

työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteuttaminen ja sen valvonta;

työriitojen sovittelu;

metsäpalkkaus;

merimiesten palvelu- ja opintotoiminta;

ammatinvalinnanohjaus;

työnvälitys;

työvoimapoliittinen aikuiskoulutus;

työvoiman kansainvälinen liikkuvuus;

10)

työllisyys ja työttömyys;

11)

julkisten töiden järjestely työllisyyden edistämiseksi, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;

12)

palkkaturva;

13)

siirtolaisuus;

14)

työlupa, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan;

15)

siviilipalvelus ja työvoiman käytön säännöstely sekä työvelvollisuus;

16)

Kansainvälisessä työjärjestössä tehtävät yleissopimukset.

Työministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

työsuojelun piirihallinto

työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto

työvoimaopisto

merimiespalvelutoimisto

työneuvosto.

26 §

Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:

ilmansuojelu, jäteasiat, meluntorjunta, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;

kemikaalien ja geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;

ympäristövahinkojen torjunta;

ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen;

ympäristötalous;

yleisen ympäristötietoisuuden edistäminen;

fyysisen aluerakenteen ja alueiden käytön suunnittelu;

luonnonsuojelu, maisemanhoito ja luonnon virkistyskäyttö, mikäli asia ei kuulu maa- ja metsauml;talousministeriön toimialaan;

rakennettu ympäristö ja rakennusperinnön hoito;

10)

rakentaminen ja kiinteistönpito;

11)

asunto-olojen kehittäminen sekä valtion tuki asumiseen ja rakentamiseen;

12)

asuntojen tuotanto, korjaus ja ylläpito;

13)

asuntomarkkinat, asuntorahoitus ja asumiskustannukset;

14)

huoneenvuokra- ja asumisoikeussuhteet;

15)

valtion asuntorahasto ja öljynsuojarahasto.

Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:

alueelliset ympäristökeskukset

Suomen ympäristökeskus

valtion asuntorahasto.

Ympäristöministeriö ohjaa luonnonsuojeluasioiden hoitoa metsähallituksessa.

4 luku Valtioneuvoston virkamiehet ja heidän tehtävänsä

27 §

Ministeriössä on, sen mukaan kuin erikseen säädetään, kansliapäällikkö tai valtiosihteeri, alivaltiosihteereitä, osastopäälliköitä, apulaisosastopäälliköitä, toimistopäälliköitä, hallitusneuvoksia, neuvottelevia virkamiehiä, vanhempia ja nuorempia hallitussihteereitä sekä muita virkamiehiä.

28 §

Kansliapäällikön, valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikköä ylemmän muun virkamiehen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin nimittää kuitenkin tasavallan presidentti pääministerin esityksestä enintään tämän toimikaudeksi virkaa haettavaksi julistamatta.

Toimistopäällikön ja toimistopäällikköä vastaavan virkamiehen sekä hallitusneuvoksen, budjettineuvoksen, finanssineuvoksen, rakennusneuvoksen, opetusneuvoksen, korkeakouluneuvoksen, kirjastoasiainneuvoksen, kulttuuriasiainneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, jollei erikseen toisin säädetä.

Sellaisen neuvottelevan virkamiehen, jota ei nimitä tasavallan presidentti, ja lainsäädäntöneuvoksen nimittää valtioneuvosto, jollei erikseen toisin säädetä.

Muut ministeriön virkamiehet nimittää ministeriö.

29 §

Kelpoisuusvaatimuksena on, jollei toisin säädetä:

kansliapäälliköllä, valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

toimistopäälliköllä ja neuvottelevalla virkamiehellä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; sekä

hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.

Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

30 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa ovat esittelijöinä ne ministeriön virkamiehet, jotka tasavallan presidentti nimittää.

Tarvittaessa voi valtioneuvosto määrätä ylimääräiseksi esittelijäkseen korkeakoulututkinnon suorittaneen virkamiehen.

31 §

Ministeriössä esittelevät asioita 30 §:n 1 momentissa mainitut ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se erikseen on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.

Ministeriö voi myös määrätä ministeriön alaisen viraston päällikön tai muun virkamiehen valmistamaan ja ministeriössä esittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Määräys voi koskea ministeriössä käsiteltäviä asioita yleensä tai erityistä asiaa, ja sen tulee pääasiassa koskea sellaisia asioita, joita virkamies on virastossaan käsitellyt.

Viraston päällikkö tai muu virkamies, joka asian on esitellyt, ei ole esteellinen käsittelemään asiaa omassa virastossaan.

32 §

Kansliapäällikön tulee ministerin lähimpänä apuna johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä siinä tarkoituksessa

tehdä ministerille tarpeelliseksi katsomiansa ministeriön toimintaa koskevia esityksiä;

huolehtia siitä, että ministeriön virkamiehet suorittavat tehtävänsä tehokkaasti ja että ministeriön osastojen yhteisten virkamiesten sijoitus ministeriössä on asianmukainen, sekä muutoinkin ministeriön sisäisestä toiminnasta ja järjestyksestä;

huolehtia siitä, että ministeriön virkamiehet saavat tarpeellista täydentävää koulutusta ja ohjausta tehtävissään sekä että heidän käytettävissään ovat valtioneuvoston ja ministeriön toimintaa koskevat ja heidän virkatoimintaansa varten tarpeelliset säännökset, päätökset ja määräykset sekä eduskunnan toivomukset, mietinnöt ja muut niihin verrattavat asiakirjat ja tiedot;

valvoa erityisesti lainsäädäntö-, nimitysja tärkeimpien muiden asioiden valmistelua ja esittelyä;

huolehtia, että ministeriön talousarvioehdotus asianmukaisesti valmistellaan, ja esitellä se ministeriössä;

esitellä ministeriön työjärjestys;

esitellä, jollei toisin ole säädetty, nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti ratkaisee.

Kansliapäällikön ollessa vuosilomalla tai muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta virkaansa, tulee ministerin, jollei muuta ole säädetty, määrätä osastopäällikkö tai muu tasavallan presidentin nimittämä viran haltija hoitamaan kansliapäällikön tehtäviä.

33 §

Kansliapäälliköiden tulee valtioneuvostonkanslian valtiosihteerin puheenjohdolla val-

mistavasti käsitellä asioita, jotka koskevat hallitusohjelman toteutumisen edistämistä ja seurantaa, toiminnan tehostamista valtioneuvostossa, ministeriöiden yhteistoimintaa sekä niiden toiminnan yhdenmukaistamista.

Kansliapäälliköiden kokous laatii toiminnalleen toimintasäännön.

34 §

Ministeriöiden poikkeusoloihin varautumista koskevan toiminnan yhteensovittamista varten toimii valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin johdolla säännöllisesti kokoontuva ministeriöiden valmiuspäälliköiksi määrättyjen virkamiesten muodostama valmiuspäällikkökokous.

Valmiuspäällikkökokous laatii toiminnalleen toimintasäännön. Toimintasäännössä annetaan myös tarpeelliset yhteiset määräykset valmiuspäälliköitä ministeriössä avustavien virkamiesten toiminnasta ja yhteistyöstä.

35 §

Ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Muut kuin periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat voidaan kuitenkin antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi.

Jollei ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistavia asioita säädetä ministeriöstä annetussa asetuksessa, määrää niistä ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai, milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita vahvistetun työnjaon mukaisesti käsittelee useampi kuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin ministeri omalta osaltaan.

Virkamiesten ratkaistavia asioita koskevien määräysten tulee ilmetä ministeriön työjärjestyksistä tai niiden liitteistä. Ministeriön työjärjestysten liitteineen tulee olla saatavissa ministeriöstä.

36 §

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen ratkaistavaksi, ei kuitenkaan ministeriön istunnossa päätettävää asiaa, jollei laissa toisin säädetä.

Jos virkamies katsoo, että hänen päätettäväkseen 35 §:n mukaisesti kuuluva asia on yksittäistapauksessa periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, on asia ennen sen ratkaisemista saatettava ministerin tietoon.

37 §

Ministeriön kansliapäällikkö tai valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista.

38 §

Ministeriön kirjaajan tulee vastaanottaa ja kirjata ministeriöön saapuvat kirjeet ja muut asiakirjat sekä antaa ja todistaa oikeaksi jäljennöksiä ministeriössä säilytettävistä asiakirjoista. Kirjaaja huolehtii myös toimituskirjojen antamisesta ja lähettämisestä sekä hoitaa ministeriön arkistoa, jollei toisin ole määrätty.

39 §

Virkamiestä, joka toimii 30 tai 31 §:n nojalla esittelijänä valtioneuvoston yleisistunnossa tai ministeriössä, syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

5 luku. Asioiden valmistelu

40 §

Lakiehdotukset ja, milloin asia ei ole merkitykseltään vähäinen, asetusehdotukset sekä ehdotukset valtioneuvoston ja ministeriön sellaisiksi päätöksiksi, jotka on julkaistava säädöskokoelmassa, on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättömästi muuta johdu. Jos oikeusministeriön lainvalmisteluosaston päällikkö katsoo, että jostakin säädösehdotuksesta on hankittava laintarkastuskunnan lausunto, on hänen käsityksensä saatettava valtioneuvoston tietoon.

Milloin jossakin muussa kuin valtiovarainministeriössä valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen merkitys, tulee ministeriön, ennen kuin asia ratkaistaan, hankkia siitä valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriölle on annettava tarpeellisia tietoja toisessa ministeriössä ja sen alaisissa viranomaisissa valmisteltavina olevista, kansantalouden tai talouselämän kannalta tärkeistä asioista sekä ministeriön ja viranomaisten toimenpiteistä sellaisissa asioissa, ja on asianomainen esittelijä velvollinen kutsusta osallistumaan asiasta valtiovarainministeriössä pidettävään neuvotteluun.

Jos on pakottavaa tarvetta saattaa talousarviokäsittelystä erillisenä raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi määrärahan talousarvioesitykseen ottamista tahi talousarviossa jo olevan määrärahan käyttöperusteiden muuttamista koskeva asia, tulee ministeriön, ennen kuin asia käsitellään, hankkia siitä valtiovarainministeriön lausunto.

41 §

Jos ministeriössä käsiteltävänä oleva asia aiheuttaa muutoksen sellaiseen lakiin, asetukseen tai valtioneuvoston päätökseen, jonka muuttaminen muutoin kuuluisi toisen ministeriön toimialaan, on siitä ennen asian ratkaisua kuultava viimeksi mainittua ministeriötä.

42 §

Valtioneuvostossa on raha-asiainvaliokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista toisen määrää pääministeri ja toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä enintään kaksi ministeriä lisäjäseniksi valiokuntaan. Milloin valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on kutsuttu ministeri, on hänkin valiokunnan jäsen. Milloin raha-asiainvaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri valiokunnan jäsen.

Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.

43 §

Valtioneuvosto määrää asiat, jotka taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyssä.

44 §

Valtioneuvostossa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja kolme muuta pääministerin määräämää ministeriä. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Milloin ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on kutsuttu ministeri, on hänkin valiokunnan jäsen.

Asian käsittelyyn osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.

Milloin valiokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri valiokunnan jäsen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on valmistavasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä näiden asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.

45 §

Valtioneuvostossa on talouspoliittinen ministerivaliokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri, pääministerin määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, työministeri ja enintään neljä muuta pääministerin määräämää ministeriä. Milloin talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.

Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:

kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;

julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja;

investointien ohjaamista siten kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää; sekä

muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.

Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävistä asioista on säädetty.

46 §

Tarvittaessa voidaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten asettaa muukin valiokunta, jonka jäsenet pääministeri määrää.

47 §

Mikäli käsiteltävänä olevan asian laatu sitä vaatii, tulee esittelijän laatia siitä muistio, joka liitetään asiakirjoihin.

6 luku Euroopan unionin asioiden valmistelu

48 §

Valtioneuvostossa on Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunta (EU-ministerivaliokunta), jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista pääministeri määrää kaksi ja kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu.

Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.

Milloin EU-ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri EU-ministerivaliokunnan jäsen.

EU-ministerivaliokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai jotka se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu, saattaa käsiteltäviksi valiokunnassa taikkajoiden käsittelemistä valiokunnassa EU-asioiden komitea pitää aiheellisena.

Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EUministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.

Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä muissa ministerivaliokunnissa käsiteltävistä asioista on säädetty.

49 §

EU-asioiden valmistelun yhteensovittamista varten on neuvoa-antavana toimielimenä ulkoasiainministeriön yhteydessä EU-asioiden komitea. Valtioneuvosto määrää komitean jäsenet enintään kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.

Komiteassa on enintään 17 jäsentä, jotkaedustavat valtioneuvoston kansliaa ja muita ministeriöitä, oikeuskanslerinvirastoa sekä tasavallan presidentin kansliaa, Ahvenanmaan maakuntaa ja Suomen Pankkia. Kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä komitean puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Komitea voi asettaa jaostoja. Jaostoihin komitea voi kutsua jäseniä komitean ulkopuolelta. Jaoston puheenjohtajaksi komitea kutsuu virkamiehen siitä ministeriöstä, jonka toimialaan jaoston käsiteltävät asiat pääasiallisesti kuuluvat.

Komitealla on oikeus ottaa sihteereitä ja kuulla asiantuntijoita.

Komitean ja sen jaoston jäsenelle, varajäsenelle, asiantuntijalle tai sihteerille ei makseta palkkiota.

7 luku Asioiden käsittely

50 §

Asiat esitellään laatunsa mukaan joko tasavallan presidentille valtioneuvostossa tai valtioneuvostolle yleisistunnossa taikka ministeriössä ministerille tai ministeriön istunnossa, jollei ratkaisuvaltaa ole uskottu esittelijälle.

Myös virkamies tekee ratkaisunsa toisen virkamiehen esittelystä, jollei asetuksessa toisin säädetä tai jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa, ellei erikseen toisin säädetä tai määrätä.

51 §

Tasavallan presidentti määrää, milloin ne asiat on esiteltävä, jotka hän ratkaisee valtioneuvostossa.

Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen esittelypäivät ja esittelyjärjestyksen.

Pääministerin esityksestä valtioneuvosto voi määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä.

52 §

Asian esittelee tasavallan presidentille valtioneuvostossa asianomainen ministeri. Ministerin, joka asian käsittelyssä ei anna lausuntoa, katsotaan yhtyneen esittelevän ministerin mielipiteeseen.

Edellä 1 momentissa mainitussa esittelyssä tulee valtioneuvoston esittelijän olla saapuvilla

53 §

Asiasta, joka ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa, antaa se ministeri jonka toimialaan asia kuuluu, ensin lausunnon. Jos erimielisyyttä ilmenee, päätetään asia äänestämällä nuodattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Erimielisyyden sattuessa valiokunnassa on vastaavasti sovellettava, mitä 1 momentissa säädetään, ja äänestyksestä on tehtävä merkintä päätösluetteloon, milloin sellaista pidetään.

Kun esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on se, jos esittelijä niin vaatii, merkittävä valtioneuvoston yleisistunnossa pöytäkirjaan sekä ministeriössä päätösluetteloon taikka toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen tallekappaleeseen.

Ministeriön istunnossa tapahtuneesta äänestyksestä on tehtävä merkintä istunnon pöytäkirjaan.

54 §

Helsingin yliopistoa koskevia asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä tai valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltäessä on yliopiston kanslerilla oikeus olla saapuvilla ja käyttää puhevaltaa.

55 §

Asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa, pidetään pöytäkirjaa. Eri pöytäkirjaa on pidettävä asioista, jotka esitellään valtioneuvoston yleisistunnossa.

Ministeriön päätöksistä ministerin tai virkamiehen ratkaisemissa asioissa, milloin niistä ei anneta toimituskirjaa tai ilmoiteta kirjallisesti asianomaiselle, pidetään päätösluetteloa.

Pöytäkirjan ja päätösluettelon tarkastaa ja oikeaksi vahvistaa esittelijä, minkä jälkeen se on toimitettava ministerin tarkastettavaksi. Milloin esittelijä on ratkaissut asian omalla vastuullaan, tarkistaa hän päätösluettelon.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ja raha-asiainvaliokunnassa käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa. Valtiovarainministeriön lausunnot, joita tarkoitetaan 43 §:ssä, merkitään esittelylistoihin. Valiokunnan pöytäkirjan vahvistaa oikeaksi valiokunnan sihteeri.

Ministeriön istunnossa käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa siihen määrätty, istunnossa saapuvilla ollut virkamies ja tarkastaa puheenjohtaja.

56 §

Toimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai asiaa koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin allekirjoitettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.

Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan allekirjoitettava ja asianomaisen esittelijän varmennettava, Milloin virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, allekirjoittaa hän yksin toimituskirjan.

Varmentaja vastaa siitä, että toimituskirja tai ilmoitus on päätöksen mukainen.

Hakemuskirjoihin kirjoitetut hylkäävät päätökset sekä lähetteet allekirjoittaa asianomainen esittelijä.

Toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen ministeriön istunnossa päätetystä asiasta allekirjoittaa esittelijä, joka myös vastaa siitä, että toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus on päätöksen mukainen.

57 §

Milloin tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai ministeriön ratkaisusta annetaan toimituskirja tai ilmoitetaan kirjallisesti asianomaisille, on toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen jäljennös, jollei ministeriö toisin määrää, liitettävä ministeriöön jääviin asiakirjoihin.

58 §

Valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjat on jokaiselta kuukaudelta kahden seuraavan kuukauden kuluessa toimitettava oikeuskanslerille tarkastettaviksi.

8 luku Erinäisiä säännöksiä

59 §

Vuosittain saavat pääministeri ja ministerit vuosilomaa 30 arkipäivää sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.

60 §

Valtioneuvoston jäsenen nimittämistä koskeva tasavallan presidentin avoin kirje on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa.

61 §

Muutoksenhausta valtioneuvoston ja ministeriön ratkaisuun on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

62 §

Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Tällä ohjesäännöllä kumotaan 17 päivänä joulukuuta 1943 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (995/43) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen ohjesäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen