1995

1448/1995 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/92) 8 §:n 2―4 momentti ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat, 8 §:n 2―4 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa (718/93) ja 22 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, muutetaan 8 §:n 1 ja 7 momentti, 9 §:n 2―5 momentti, 21 §, 28 §:n 1―3 momentti, 39 §:n 3 momentti, 40 §:n 1 ja 3 momentti, 45 §:n 2 momentti ja 50 §:n 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 ja 3 momentti, 39 §:n 3 momentti ja 40 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa, 8 §:n 7 momentti sekä 9 §:n 4 ja 5 momentti 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa laissa (261/95), 21 § osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla (1454/93) ja 50 §:n 4 momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1680/92), sekä lisätään 40 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla lailla ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla (1687/92), uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 ja nykyinen 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
8  § Opetustoimen valtionosuus

Peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lukion, aikuislukion, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksessa järjestettävän muun kuin ammatillisen koulutuksen valtionosuus on 57 prosenttia 7 §:ssä tarkoitetusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta.

Kunnan valtionosuus taiteen perusopetusta varten on 37 prosenttia 7 §:n 10 momentin mukaisesti lasketusta markkamäärästä.
9  § Kotikuntien maksuosuudet

Peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun oppilaan kotikunnan maksuosuus on 43 prosenttia 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta.

Peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuus määräytyy 2 momentista poiketen siten, että asetuksella säädettävällä tavalla oppilasta kohti laskettavista todennäköisistä kustannuksista vähennetään oppilasta kohti määräytyvä valtionosuus.

Lukion, aikuislukion ja lukion aikuislinjan oppilaan kotikunnan maksuosuus on 43 prosenttia 7 §:n 3 ja 9 momentissa tarkoitetusta oppilasta kohti lasketusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta tai 7 §:n 4 ja 9 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta.

Ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten ja musiikkioppilaitoksissa järjestettävän ammatillisen koulutuksen osalta oppilaan kotikunnan maksuosuus on 43 prosenttia ammatillisen koulutuksen oppilaskohtaisten valtionosuuden laskennallisten perusteiden valtakunnallisesta oppilasmäärillä painotetusta keskiarvosta. Ammattikorkeakoulun opiskelijan kotikunnan maksuosuus on 43 prosenttia ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaisten valtionosuuden laskennallisten perusteiden valtakunnallisesta opiskelijamäärillä painotetusta keskiarvosta. Keskiarvoja laskettaessa otetaan huomioon myös valtion ylläpitämille oppilaitoksille lasketut valtionosuuden laskennallisia perusteita vastaavat markkamäärät.
21  § Kulttuuritoimen valtionosuus

Kunnan kirjastotoimen valtionosuus on 57 prosenttia kunnan asukasmäärän ja kirjastolle määrätyn yksikköhinnan tulosta.

Kunnan muu kulttuuritoimen valtionosuus on 37 prosenttia markkamäärästä, joka saadaan, kun lasketaan yhteen:

 1)

kunnan asukasmäärän ja kulttuuritoimintaa varten vahvistetun yksikköhinnan tulo;

 2)

kunnan asukasmäärän sekä liikuntatoimintaa ja nuorisotyötä varten vahvistetun yksikköhinnan tulo;

 3)

museolle valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun henkilötyövuosien määrän ja museotointa varten vahvistetun yksikköhinnan tulo;

 4)

teatterille valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun henkilötyövuosien määrän ja teattereita varten vahvistetun yksikköhinnan tulo; sekä

 5)

orkesterille valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetun henkilötyövuosien määrän ja orkestereita varten vahvistetun yksikköhinnan tulo.

Yksityisen museon, teatterin ja orkesterin valtionosuus on 37 prosenttia 2 momentin 3―5 kohdassa säädetyllä tavalla lasketusta markkamäärästä.
28  § Perustamishankkeen valtionosuusasteikko

Perustamishankkeeseen myönnetään valtionosuutta 25―50 prosenttia 27 §:ssä tarkoitetusta valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Valtionosuus määräytyy kuntien valtionosuuslain 9 §:n mukaisesti kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen verotulon (tasattu verotulo) perusteella. Kunta saa valtionosuutta 50 prosenttia, jos sen tasattu verotulo on tasausrajalla. Jos tasattu verotulo ylittää tasausrajan, valtionosuus määräytyy siten, että kukin tasausrajasta laskettu vähintään yhden prosentin suuruinen tasatun verotulon kasvu vähentää valtionosuutta yhdellä prosenttiyksiköllä siihen saakka, kunnes valtionosuus on 25 prosenttia. Perustamishankkeen valtionosuusprosentti määräytyy valtionosuuden myöntämisvuodelle määritellyn tasatun verotulon perusteella.

Milloin kysymys on kahden tai useamman kunnan yhteisestä taikka kuntayhtymän perustamishankkeesta, valtionosuus myönnetään kunkin kunnan osuuteen tämän kunnan valtionosuusprosentin mukaan.

Valtionosuus yksityisen oppilaitoksen perustamishankkeeseen määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan valtionosuusprosentin mukaan.
39  § Valtionosuuden myöntäminen

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden myöntämisestä on lisäksi voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 20 §:n 2 momentissa säädetään.
40  § Maksaminen

Edellä 39 §:n 1 momentin mukaan myönnetty käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuosuus maksetaan siten kuin 2―4 momentissa sekä kuntien valtionosuuslain 21 §:n 1―3 momentissa säädetään.

Kunnalle maksettavassa markkamäärässä otetaan 2 momentissa säädetyn lisäksi huomioon kuntien valtionosuuslain 21 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tämän lain mukaisten valtionosuuksien maksamiseen vaikuttavat markkamäärät.

Jos 2 ja 3 momentin mukaan kunnan maksettavaksi tuleva markkamäärä on suurempi kuin kunnalle maksettava markkamäärä, kunnan tulee maksaa erotus valtiolle kaksi kertaa vuodessa, ensimmäinen erä maaliskuun ja toinen erä marraskuun loppuun mennessä.
45  § Kuntien valtionosuuslain eräiden säännösten soveltaminen

Muutoksenhausta 31 §:n ja 39 §:n 4 momentissa tarkoitettuun päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 25 §:ssä ja 26 §:n 1 momentissa säädetään. Muutoksenhausta 44 §:ssä tarkoitettuun päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 26 §:n 1 momentissa säädetään. Muutoksenhausta muuhun päätökseen, joka on annettu tämän lain nojalla tai kuntien valtionosuuslain sellaisen säännöksen nojalla, johon tässä laissa viitataan, on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 26 §:ssä säädetään.
50  § Perustamiskustannukset

Sen estämättä, mitä 40 §:n 5 momentissa säädetään, valtionosuus perustamishankkeeseen voidaan vuosina 1993―1997 myöntää ehdolla, että se maksetaan hankkeen valmistumista seuraavan kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä. Kukin vuosierä maksetaan tällöin ennen maaliskuun loppua ja siihen lisätään maksamattoman valtionosuuden osalle laskettu Suomen Pankin peruskorkoa vastaava vuotuinen korko, joka lasketaan ensimmäisen vuosierän maksupäivästä. Valtionosuushakemuksessa on ilmoitettava, suostuuko hakija mainittuun ehtoon.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tämän lain voimaantuloa edeltävien vuosien käyttökustannusten rahoitukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain 9 §:n 5 momentin säännöksiä ammattikorkeakoulun opiskelijan kotikunnan maksuosuudesta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä kotikuntien maksuosuuksia vuodelle 1997.

Perustamishankkeeseen, jolle on myönnetty valtionosuutta ennen tämän lain voimaantuloa, maksetaan valtionosuutta vuonna 1995 sovelletun valtionosuusprosentin mukaisesti.

Valtionosuuteen, joka on myönnetty työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 55 §:n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1992 ja 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetuilla laeilla (1680/92 ja 718/93), sovelletaan vuonna 1995 käytettyä valtionosuusprosenttia.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 110/95

HaVM 8/95

EV 133/95

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouni Backman