Konkurssipesien hallinnon valvontaa varten on oikeusministeriön yhteydessä konkurssiasiamies.

Konkurssiasiamiehen tulee vastaavasti tarpeellisessa laajuudessa seurata myös yrityksen saneerausmenettelyjen toimeenpanoa sekä valvoa, että selvittäjät asianmukaisesti hoitavat tehtävänsä.

Konkurssiasiamiehellä voi olla toimisto. Toimistossa voi olla valtion talousarvion rajoissa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa.

Väliaikaisen pesänhoitajan, uskotun miehen ja toimitsijamiehen (pesänhoitaja) on viipymättä toimitettava konkurssiasiamiehelle hänen pyytämänsä, valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Heidän on muutenkin myötävaikutettava siihen, että konkurssiasiamies voi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä. Pesänhoitajalla on nämä velvollisuudet hänen toimikautensa päätyttyäkin.

Mitä 1 momentissa säädetään pesänhoitajasta, koskee myös konkurssisäännön 52 §:n 2 momentin nojalla määrättyä valvojaa.

Konkurssiasiamiehellä on oikeus tarkastaa tehtävänsä suorittamisen kannalta tarpeellisiksi katsomansa, konkurssipesälle kuuluvat velallista tai konkurssipesää koskevat asiakirjat ja muut tallenteet. Konkurssiasiamies voi ottaa asiakirjat ja tallenteet tarkastuksen ajaksi haltuunsa ja niistä voidaan ottaa jäljennöksiä. Konkurssiasiamiehellä on oikeus päästä konkurssipesän hallinnassa oleviin toimisto-, tuotanto-, säilytys- tai muihin vastaaviin tiloihin sekä tarkastaa pesän kassavarat ja pesään kuuluva muu omaisuus.

Konkurssiasiamiehellä on salassapitosäännösten estämättä samanlainen oikeus kuin velallisella tai konkurssipesällä saada velallisen tai konkurssipesän toimintaa ja taloudellista asemaa koskevat tiedot sekä tiedot velallisen tai konkurssipesän pankkitileistä ja maksuliikenteestä sekä rahoitusta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista. Tiedot on annettava maksutta.

Konkurssiasiamies voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan suorittamaan velallisen tai konkurssipesän hallinnon, tilien ja toiminnan erityistarkastuksen. Tarkastajilla on 4 §:n 1 momentin mukaiset oikeudet.

Erityistarkastus maksetaan valtion varoista. Mikäli tarkastus on ollut konkurssipesän kannalta tarpeellinen, konkurssipesä on velvollinen maksamaan valtiolle siitä aiheutuneet kokonaiskustannukset. Maksuvelvollisuus voidaan myös määrätä alkavaksi vasta siitä, kun konkurssipesään kertyy maksun suorittamista varten riittävästi varoja. Maksujen osalta noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

Konkurssipesä voi saattaa maksuvelvollisuuttaan koskevan asian hakemuksesta konkurssiasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi 30 päivän kuluessa konkurssiasiamiehen päätöksestä tiedon saatuaan. Tuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon toistaiseksi.

Konkurssiasiamiehellä on oikeus osallistua velkojainkokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa sekä saada pöytäkirjaan merkityksi ne huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.

Konkurssiasiamies voi avustaa konkurssivelallista, velkojaa tai pesänhoitajaa konkurssiasiassa tai konkurssiasiaan liittyvässä oikeudenkäynnissä, jos asialla on yleistä merkitystä.

Jos pesänhoitaja laiminlyö hänelle kuuluvan tehtävän tai velvollisuuden, tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen hakemuksesta velvoittaa hänet suorittamaan sen määräajassa ja asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon.

Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen hakemuksesta vapauttaa pesänhoitajan tehtävästään, jos tämä on olennaisesti laiminlyönyt hänelle kuuluvia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka siihen on muu painava syy. Uusi pesänhoitaja määrätään noudattaen, mitä konkurssisäännön 50―52 §:ssä säädetään.

Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen hakemuksesta alentaa velkojien pesänhoitajalle määräämää palkkiota, jos pesänhoitaja on olennaisesti laiminlyönyt hänelle kuuluvia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka jos palkkio selvästi ylittää sen, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Vaatimus on esitettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun velkojat ovat päättäneet pesänhoitajan palkkiosta.

Tuomioistuimen on kuultava 1―3 momentissa tarkoitetussa asiassa pesänhoitajaa ja harkintansa mukaan muita asianosaisia.

Konkurssiasiamiehellä on oikeus saada tarkastettavakseen 4 §:n 1 momentin mukaisesti konkurssipesälle kuuluneet asiakirjat ja tallenteet sekä oikeus saada 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot samoin kuin oikeus määrätä erityistarkastus toimitettavaksi myös silloin, kun konkurssi on rauennut varojen puuttumisen vuoksi.

Jos velallinen tai joku muu, jonka hallussa 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tallenteet ovat, ei pyynnöstä luovuta niitä konkurssiasiamiehelle tai on vaara, että ne hävitetään tai kätketään, tuomioistuin voi määrätä ne tarkastuksen ajaksi takavarikoitaviksi. Tuomioistuin voi määrätä myös muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen tarkastuksen turvaamiseksi. Tällaisesta turvaamistoimenpiteestä on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4, 5, 8 ja 11―14 §:ssä säädetään.

Konkurssiasiamiehellä on oikeus 4 §:n 1 momentin mukaisesti tarkastaa selvittäjille kuuluvat, saneerausmenettelyyn liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet.

Selvittäjän on viipymättä toimitettava konkurssiasiamiehelle tämän pyytämät, valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Selvittäjän on muutenkin myötävaikutettava siihen, että konkurssiasiamies voi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä. Selvittäjällä on nämä velvollisuudet hänen toimikautensa päätyttyäkin.

Konkurssiasiamiehellä on oikeus osallistua velkojatoimikunnan kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa sekä saada pöytäkirjaan merkityksi ne huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.

Konkurssiasiamies voi avustaa velallista, velkojaa tai selvittäjää saneerausasiassa tai saneerausasiaan liittyvässä oikeudenkäynnissä, jos asialla on yleistä merkitystä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vaatimus on pantava vireille ja käsiteltävä noudattaen soveltuvin osin, mitä yrityksen saneerauksesta annetun lain 87 §:n 4 momentissa säädetään.

Tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä pyytää vireillä olevassa asiassa konkurssiasiamieheltä lausuntoa tämän toimialaan liittyvästä kysymyksestä.

Konkurssiasiamiehen määräyksestä hänen alaisensa virkamies voi käyttää hänen puolestaan puhevaltaa tuomioistuimessa tai avustaa oikeudenkäynnissä. Konkurssiasiamies voi antaa määrätyn valvonnan toimeenpanoon liittyvän tehtävän alaisensa virkamiehen tai muun henkilön suoritettavaksi.

Konkurssiasiamies voi käyttää asiantuntijoita.

Konkurssiasiamies sekä hänen toimeksiannostaan erityistarkastusta tai valvonnan toimeenpanoon liittyvää tehtävää suorittava on oikeutettu saamaan poliisilta tai muulta viranomaiselta tehtävänsä hoitamiseksi tarpeellista virka-apua.

Jos konkurssiasiamiehen tai hänen alaisensa virkamiehen avustaman henkilön vastapuoli häviää asian oikeudenkäynnissä, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle avustamisesta aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken säädetään.

Konkurssiasiamies, hänen toimistonsa palveluksessa oleva tai hänen toimeksiannostaan tehtävää suorittava ei saa luvatta paljastaa eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi, mitä hän on tehtävässään saanut tietää jonkun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevasta seikasta.

Edellä 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä konkurssiasiamiehellä on oikeus antaa tietoja tuomioistuimelle, esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle sekä verohallinnolle ja muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle. Konkurssiasiamiehellä on oikeus antaa salassa pidettävä tieto myös sille, joka tarvitsee sitä etujensa tai oikeuksiensa suojelemiseksi tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.

Joka vastoin 1 momentin säännöksiä ilmaisee tai käyttää siinä tarkoitettuja tietoja, on, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan, tuomittava konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää siitä, mitä tietoja pesänhoitajan ja selvittäjän on ilman eri pyyntöä toimitettava konkurssiasiamiehelle.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.