Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat kansleri, valtuusto, hallitus, rehtori ja hallintovirasto.

Tiedekunnan ja opetusjaoston hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja opetusjaostoneuvosto sekä dekaani. Tiedekuntaan kuulumattoman erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Yliopistoon kuuluvasta harjoittelukoulusta on voimassa, mitä opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään.

Kun yliopiston monijäseniseen hallintoelimeen tämän asetuksen tai yliopiston johtosäännön mukaan kuuluu opiskelijoita edustavia jäseniä ja varajäseniä, nämä jäsenet ja varajäsenet valitsee Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Jos opiskelijoita edustava jäsen tai varajäsen jää pois hallintoelimestä kesken toimikautensa, ylioppilaskunta valitsee uuden jäsenen tai varajäsenen.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Kanslerin tulee olla tieteellisesti ansioitunut, korkeakouluopetukseen perehtynyt ja korkeakouluhallintoa tunteva henkilö. Tampereen yliopiston tai muun korkeakoulun virkaan nimitetty henkilö ei voi toimia kanslerina.

Kanslerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan kolmesta valtuuston asettamasta ehdokkaasta.

Jos kanslerin tehtävä tulee avoimeksi aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, uusi kansleri nimitetään toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Kun kansleri on estynyt tai kanslerin tehtävä on avoinna, kanslerin tehtäviä hoitaa rehtori.

Kansleri nimittää itselleen sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kansleri tekee päätöksensä kanslerinsihteerin esittelystä. Kansleri voi lisäksi nimetä jonkun yliopiston virkamiehen esittelemään erikseen määrättyjä asioita.

Valtuustoon kuuluu 30 jäsentä.

Virkaan nimitetyt professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan 10 jäsentä ja kullekin näistä ensimmäisen ja toisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Muu henkilökunta valitsee keskuudestaan niin ikään 10 jäsentä ja kullekin näistä ensimmäisen ja toisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Opiskelijoiden keskuudesta valitaan kymmenen jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jos 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtuuston jäsen ei enää kuulu yliopistoon, ensimmäinen varajäsen tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos ensimmäinen varajäsenkään ei enää kuulu yliopistoon, toinen varajäsen tulee valtuuston jäseneksi.

Jos 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu valtuuston jäsen ei enää kuulu yliopistoon, hänen varajäsenensä tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Valtuuston 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla.

Opiskelijaksi katsotaan yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Hallitus asettaa valtuuston vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanosta.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta annetaan johtosäännössä.

Hallitukseen kuuluvat rehtori, jokaisesta tiedekunnasta ja opetusjaostosta dekaani tai varadekaani tiedekuntaneuvoston tai opetusjaostoneuvoston päätöksen mukaan sekä kahdeksan muuta jäsentä.

Valtuusto määrää neljä jäsentä ja kullekin heistä yhden henkilökohtaisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan muun yliopiston henkilökunnan kuin professorien ja apulaisprofessorien keskuudesta valtuuston tätä henkilökuntaa edustavan ryhmän esityksestä. Kahden jäsenen ja heidän varajäsenensä tulee olla opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia sekä kahden jäsenen ja heidän varajäsenensä muuhun kuin opetus- ja tukimushenkilökuntaan kuuluvia. Johtosäännössä määrätään hallituksen täydentämisestä silloin, kun jäsen tai varajäsen jää pois hallituksesta kesken toimikautensa.

Opiskelijoiden keskuudesta valitaan neljä jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

Dekaanin varajäsenenä hallituksessa toimii varadekaani ja varadekaanin varajäsenenä dekaani.

Vararehtoreilla ja hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa.

Hallitus voi siirtää rehtorin tai hallintoviraston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka ei ole laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Yliopistossa on rehtori ja kaksi vararehtoria.

Rehtorin tulee olla yliopiston professorin virkaan nimitetty henkilö.

Vararehtorin tulee olla opetus- ja tutkimustoimintaan hyvin perehtynyt yliopiston virkaan nimitetty henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Rehtorin ja vararehtorit valitsee valtuusto kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Määräykset vaalin toimittamisesta annetaan johtosäännössä.

Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtori voi vapauttaa vararehtorin hänen virkaansa kuuluvasta opetusvelvollisuudesta osaksi tai kokonaan.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia yliopistolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta ja tuottaa yliopiston toiminnan edellyttämiä tukipalveluja.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Hallintovirastoon kuuluu se hallintohenkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on periaatteellisesti tärkeä.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen asian, joka muutoin kuuluisi hallintovirastolle.

Tiedekuntaneuvoston ja opetusjaostoneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa ja muualla säädetään, käsitellä ja ratkaista asiat, jotka johtosäännössä neuvostolle määrätään.

Tiedekuntaneuvostoon kuuluu vähintään 9 ja enintään 24 jäsentä.Valtuusto päättää jäsenten määrästä kunkin tiedekunnan osalta erikseen. Opetusjaostoneuvostoon kuuluu 9 jäsentä.

Tiedekuntaneuvosto ja opetusjaostoneuvosto valitsee keskuudestaan dekaanin ja varadekaanin. Tiedekunnan dekaanin ja varadekaanin tulee olla professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetty henkilö. Opetusjaoston dekaanin ja varadekaanin tulee olla opetusvirkaan nimitetty henkilö.

Tarkemmat määräykset tiedekuntaneuvostosta ja opetusjaostoneuvostosta sekä dekaanista ja varadekaanista annetaan johtosäännössä.

Yliopistossa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia yksiköitä opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Hallitus päättää yksiköiden muodostamisesta.

Yksiköiden nimistä, tehtävistä ja hallinnosta määrätään johtosäännössä.

Tampereen yliopistosta annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut erilliset laitokset perustetaan ja lakkautetaan hallituksen päätöksellä, jollei laitoksesta säädetä laissa.

Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään yliopiston virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Erillisen laitoksen toiminnasta ja hallinnosta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Yliopistossa asiat ratkaistaan esittelystä, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Esittelijän määrää hallintovirasto, jollei 6 §:n 3 momentista muuta johdu.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä esittää kokoontumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut asiat kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevassa asiassa toimitetaan kuitenkin äänestys noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Kun henkilö valitaan tai määrätään tehtävään, asiaa koskeva vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos ensimmäisellä kerralla kukaan ei saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken.

Jos valittavia tai määrättäviä on useita, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii.

Äänten mennessä tasan vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Rehtorin ja vararehtorien vaaliin ei sovelleta 1―3 momentin säännöksiä.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä vastaavantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa.

Sen estämättä, mitä 29 §:n 2 momentissa säädetään, tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään viisi muuta sellaista jäsentä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei rehtori toisin päätä.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Kun tällainen virka on sijoitettu erilliseen laitokseen, virkaehdotuksen ja esityksen viran täyttämiseksi kutsusta tekee kuitenkin laitoksen johtokunta.

Kansleri nimittää apulaisprofessorin virkaan.

Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Kansleri nimittää Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajan sekä tutkimusjohtajan, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja assistentin virkoihin. Kansleri nimittää myös dosentin.

Muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin kuuluu esittelijän tehtäviä monijäsenisessä hallintoelimessä, nimittää hallitus.

Muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta määrätään johtosäännössä.

Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajan virka sekä tutkimusjohtajan, erikoistutkijan, tutkijan, yliassistentin, assistentin ja apulaisopettajan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Yliassistentin, yliopettajan, apulaisopettajan ja lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Hallintoelin, joka tekee esityksen viran täyttämiseksi, voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Hakemuksesta täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta.

Dosentilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, se hankkii selvityksen hakijan tieteellisistä ansioista. Neuvosto käyttää asiantuntijoita pätevyyden arvioinnissa, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 37 §:ssä säädetään.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee kanslerille esityksen hänen nimittämisestään dosentiksi.

Virkavapauden sekä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Muuhun yliopiston päätökseen asianosainen saa hakea muutosta valittamalla, jollei tässä asetuksessa taikka muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksen hakemisesta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla on hyväksytty johtosääntö tai muut yleiset määräykset, asetettu kansleriehdokkaat, valittu rehtori, vararehtorit, dekaani, varadekaani, erillisen laitoksen ja yksikön johtaja tai varajohtaja taikka määrätty hallintoelimen jäsen tai varajäsen, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentin nimittämistä tai apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut varat pidetään erillään valtion muista varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Jos monijäsenisen hallintoelimen jäsen toimikauden aikana siirtyy siitä ryhmästä, josta hänet on valittu, toiseen ryhmään, hän pysyy kuitenkin ensin mainitun ryhmän edustajana toimikautensa loppuun.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan Tampereen yliopistosta 22 päivänä lokakuuta 1993 annettu asetus (893/93) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt on annettu.

Tämän asetuksen tultua voimaan yliopistolla on edelleen ne erilliset laitokset, jotka on perustettu aikaisempien säännösten mukaan, jollei hallitus toisin päätä.

Kansleri, joka on nimitetty kumotun asetuksen mukaan, jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun, samoin kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtorit.

Valtuusto, tiedekuntaneuvostot ja opetusjaostoneuvosto sekä johtokunnat asetetaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1998. Näiden hallintoelinten jäsenet ja varajäsenet, jotka on valittu tai määrätty aikaisempien säännösten mukaan, jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Yliopiston erillisten laitosten johtokunnat sekä muut hallintoelimet asetetaan tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen johtosääntöjen mukaisesti niiden kulumassa olevan toimikauden päätyttyä, jollei yliopiston hallitus toisin päätä.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, asia siirtyy sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.