Turun kauppakorkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, rehtori, vararehtori ja hallintovirasto, laitoksen hallintoa laitosneuvosto ja johtaja sekä erillisen laitoksen hallintoa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.

Opiskelijaksi katsotaan hallintoelimiä asetettaessa henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtori. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kaksitoista muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä ja korkeakoulun muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Hallituksen 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Hallitus asettaa vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta annetaan johtosäännössä.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakoulun professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetty henkilö.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja opetus- ja tutkimusneuvoston varsinaiset jäsenet sekä hallintojohtaja ja erillisten laitosten johtajat. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtori ja vararehtori valitaan kumpikin erikseen umpilipuin.

Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin tai vararehtorin tehtäviin. Vaalikollegio voi hyväksyä muun syyn kieltäytymiseen.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille vapautusta osaksi tai kokonaan hänen virkaansa kuuluvasta opetusvelvollisuudesta.

Vararehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtori ja 16 §:ssä tarkoitettujen laitosten johtajat. Heidän lisäkseen kukin laitosneuvosto valitsee opetus- ja tutkimusneuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kaksi muuta jäsentä laitoksen opettajien ja tutkijoiden joukosta. Jos laitoksen johtaja ei ole professori tai apulaisprofessori, on toinen näistä jäsenistä valittava professoreiden ja apulaisprofessoreiden joukosta. Jos laitoksessa ei ole professoreita tai apulaisprofessoreita, toinen jäsenistä valitaan muiden opettajien joukosta.

Ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä opetus- ja tutkimusneuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Opetus- ja tutkimusneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Tarkemmat määräykset hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Opetuksen ja tutkimuksen perusyksikkö on yhden tai useamman tutkimusalan ja oppiaineen muodostama laitos. Laitosjaosta päättää hallitus.

Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Laitosneuvostoon kuuluu seitsemän jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Hallitus määrää laitosneuvostoon viisi jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kolme määrätään laitokseen kuuluvista professoreista ja apulaisprofessoreista ja kaksi laitoksen muusta henkilökunnasta. Jos laitoksessa ei ole riittävää määrää professoreita ja apulaisprofessoreita, määrätään täyttämättä jääville paikoille muita opettajia. Ennen jäsenten ja varajäsenten määräämistä on kyseisille ryhmille varattava tilaisuus tehdä esitys asiassa.

Ylioppilaskunta valitsee laitosneuvostoon kaksi jäsentä ja kummallekin varajäsenen laitokseen kuuluvista opiskelijoista.

Laitosneuvosto valitsee toimikaudekseen laitoksen johtajan ja hänen varamiehensä laitosneuvostoon kuuluvien tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavien opinnäytteiden suorittaneiden jäsenten joukosta.

Laitosneuvoston ja laitoksen johtajan tehtävistä määrätään johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen laitokseen määräytyy. Johtosäännössä voidaan määrätä, että kielten laitoksen johtajaksi voidaan valita opettaja, joka ei ole suorittanut tohtorin tutkintoa tai tohtorin arvoon oikeuttavia opinnäytteitä.

Korkeakoulussa voi olla erillisiä laitoksia, jotka korkeakoulun hallitus perustaa.

Enintään puolet erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.

Erillisen laitoksen hallinnosta määrätään muutoin tarkemmin johtosäännössä.

Korkeakoulussa ratkaistaan asiat esittelystä. Esittelijän määrää hallintovirasto.

Esittelymenettelyä ei kuitenkaan käytetä arvosteltaessa opintosuorituksia eikä valittaessa rehtoria, vararehtoria, opetus- ja tutkimusneuvoston varapuheenjohtajaa, laitoksen johtajaa ja hänen varamiestään. Johtosäännössä voidaan määrätä, että esittelymenettelyä ei käytetä vähämerkityksellisissä asioissa.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin 24 §:ssä tarkoitetut asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisissä tuomioistuimissa.

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisellä kerralla kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan lisäksi osallistua vain vähintään samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Hallintoelinten muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei hallitus päätä toisin.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin viran täyttää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

Hallitus täyttää virat, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. Hallitus nimittää myös dosentin.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Yliassistentin, assistentin ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Hallintovirasto julistaa hakemuksesta täytettävät virat haettaviksi.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin ja lehtorin viran hakijan tulee antaa opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Laitosneuvosto tai johtokunta voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan sekä julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista, neuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 30 §:ssä säädetään.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto totea hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee esityksen hänen nimittämisestään dosentiksi.

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun hallintoelimen päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksen hakemisesta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty taikka jolla rehtori, vararehtori, laitoksen johtaja tai hänen varamiehensä on valittu eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentiksi nimittämistä tai apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Korkeakoulun hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen jäsenelle tai varajäsenelle eron tämän omasta pyynnöstä hallintoelimen jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Hallintoelimeen valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy silti hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänelle on myönnetty ero hallintoelimen jäsenyydestä, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, hallintoelin määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi, opiskelijoiden osalta kuitenkin ylioppilaskunta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan Turun kauppakorkeakoulusta 28 päivänä maaliskuuta 1977 annettu asetus (289/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja muut yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut yleiset määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999. Kumotun asetuksen mukaan valitut hallituksen jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Opetus- ja tutkimusneuvosto, laitosneuvostot ja johtokunnat asetetaan tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1996.

Rehtori ja vararehtori valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1997. Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Jos asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.