Mikäli palvelussuhteen päättymistä on edeltänyt lomautus, katsotaan palvelussuhde tätä asetusta sovellettaessa päättyneeksi viimeisenä palkallisena työssäolopäivänä.

Erorahan myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että edunsaaja välittömästi, viimeistään kuitenkin kuuden viikon kuluttua irtisanomispäätöksestä tiedon saatuaan on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon eikä hänelle viimeistään virkasuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana tai, mikäli irtisanomisaika on lyhyempi kuin kuukausi, viimeistään kahden kuukauden kuluttua työnhakijaksi ilmoittautumisesta, ole voitu osoittaa uutta työtä tai koulutuspaikkaa.

Ensimmäisen kieltäytymisen johdosta erorahaa alennetaan kuitenkin yhdellä kolmasosalla, ellei sen kokonaan epäämiseen ole erityisiä syitä.

Valtiovarainministeriö voi määrätä, että tietyissä tilanteissa eroraha voidaan myöntää 2 ja 3 pykälässä säädetyistä edellytyksistä poiketen, mikäli erorahan epääminen edunsaajan työ- tai virkasuhteessa palveltua kokonaisaikaa ja muita seikkoja tarkastellen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen ja poikkeamista on pidettävä vähäisenä ja asiakokonaisuutta ajatellen perusteltuna.

Mikäli edunsaajalle hänen työvoimatoimistoon ilmoittauduttuaan on osoitettu uusi työ tai koulutuspaikka tai hänet työvoimatoimistoon ilmoittauduttuaan on muutoin ennen 3 §:n 1 momentissa sanottujen määräaikojen täyttymistä nimitetty uuteen virkaan tai hän on tehnyt uuden työsopimuksen, maksetaan hänelle yksi kolmasosa erorahasta hänen aloitettuaan työn tai koulutuksen. Mikäli edunsaajalle ei voida kuukauden kuluessa koulutuksen päättymisestä osoittaa työtä, on hän oikeutettu 2 ja 3 §:n mukaan määräytyvään erorahaan, josta vähennetään tämän pykälän mukaan maksettu osuus.

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että edunsaajan virkasuhde on päättynyt valtion virkamieslain 27 §:n nojalla.

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että edunsaaja työpaikan menettäessään on täyttänyt 30, mutta ei 65 vuotta ja ollut virkasuhteessa valtioon yhdenjaksoisesti vähintään työpaikan menettämistä välittömästi edeltäneen vuoden ajan ja saanut siitä pääasiallisen toimeentulonsa. Lisäksi edellytetään, että koulutus alkaa vuoden kuluessa virkasuhteen päättymisestä ellei valtiokonttori päätä määrättyjen koulutustilaisuuksien alkamisen jaksottumisesta lukuvuodelle johtuen enintään kahden vuoden määräajasta virkasuhteen päättymisestä.

Mikäli 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset täyttävä edunsaaja on lomautettu valtion virkamieslain 36 §:n 1 momentin nojalla toistaiseksi ja hän aloittaa lomautuksen kestäessä 8 §:ssä tarkoitetun koulutuksen, edunsaajalla on oikeus erorahan aikuiskoulutuslisään. Erorahan aikuiskoulutuslisä voidaan kuitenkin maksaa vasta, kun edunsaajan palvelussuhde on päättynyt 6 §:n mukaisesta syystä taikka, kun edunsaaja vähintään 150 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti kestäneen lomautuksen jälkeen on itse irtisanoutunut.

Erorahan aikuiskoulutuslisä myönnetään henkilökohtaisena koulutustukena kokopäiväiseen, vähintään kuukauden kestävään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (763/90) tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen, opetushallituksen valvomaan ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tapahtuvaan koulutukseen tai opetushallituksen hyväksymään kansanopistossa tapahtuvaan ammatilliseen koulutukseen.

Aikuiskoulutuslisää voidaan harkinnan mukaan myöntää myös suomalaisten korkeakoulujen järjestämään sekä muuhun ammatilliseen koulutukseen.

Aikuiskoulutuslisän edellytyksenä on lisäksi, että koulutus ylläpitää tai lisää edunsaajan ammattipätevyyttä sekä parantaa olennaisesti hänen työllistymismahdollisuuksiaan ottaen huomioon eri alojen työvoimatarpeen ja kehityksen.

Erorahan aikuiskoulutuslisänä maksetaan valtioneuvoston vuosittain vahvistama summa jokaista alkavaa koulutuskuukautta kohden.

Aikuiskoulutuslisää voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukaudelta 24 kuukauden aikana. Koulutussuunnitelmaan voi sisältyä useita koulutusjaksoja.

Edunsaaja voi saada erorahan aikuiskoulutuslisää uudelleen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua edellisen maksatuksen päättymisestä.

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen esteenä ei ole, että edunsaaja koulutusaikana saa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/90) mukaista koulutustukea tai opintotukilain (28/72) mukaista opintotukea.

Aikuiskoulutuslisää ei makseta edunsaajalle, joka saa sivu- tai satunnaistuloa, apurahaa tai muuta kuin edellä tarkoitettua koulutuksen johdosta suoritettavaa etuutta yli valtioneuvoston vahvistaman tulorajan, ammattikoulutusrahaa tai eläkettä oman virka- tai työsuhteen perusteella.

Ammattikoulutusrahaa suoritetaan virkamiehelle, jolle on myönnetty virkavapautta omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten.

Ammattikoulutusrahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että edunsaajan virkasuhde jatkuu koulutuksen aikana. Edunsaaja ei menetä oikeutta ammattikoulutusrahaan, jos hänen virkasuhteensa irtisanotaan koulutuksen alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomasta syystä.

Ammattikoulutusrahaa myönnetään omaehtoiseen, ammatilliseen koulutukseen, joka on päätoimista ja kokoaikaista. Omaehtoisella koulutuksella ei tarkoiteta valtion järjestämää henkilöstökoulutusta tai työvoimaviranomaisen järjestämää tai ostamaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tai muun lain perusteella annettavaa koulutusta.

Koulutuksen tulee kestää vähintään kuukauden. Jos koulutus kestää alle kolme kuukautta edunsaajan tulee erikseen osoittaa, että suunniteltu koulutus lisää ja monipuolistaa hänen ammattitaitoaan. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota edunsaajan koulutukseen, ammattitaitoon, työkokemukseen ja työtehtäviin.

Jos koulutus koostuu useammasta jaksosta, edunsaajan on ammattikoulutusrahaa haettaessa esitettävä yksilöity koulutussuunnitelma. Ammattikoulutusrahaan oikeuttavan ammatillisen koulutuksen antajana tulee olla opetushallituksen alainen ammatillinen oppilaitos, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus tai opetushallituksen hyväksymän ammatillisen koulutuksen osalta kansanopisto.

Ammattikoulutusraha voidaan myöntää myös suomalaisten korkeakoulujen järjestämään sekä muuhun ammatilliseen koulutukseen.

Ammattikoulutusrahan suuruus määräytyy valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan. Ammattikoulutusrahaa voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukaudelta 24 kuukauden aikana.

Ammattikoulutusrahan myöntämisen esteenä ei ole, että edunsaaja koulutusaikana saa opintotukilain mukaista opintotukea. Edunsaajalle, joka on oikeutettu ammattikoulutusrahaan, ei voida myöntää erorahan aikuiskoulutuslisää.

Ammattikoulutusrahaa ei makseta edunsaajalle, joka saa sivu- tai satunnaistuloa, apurahaa tai muuta kuin edellä tarkoitettua koulutuksen johdosta suoritettavaa etuutta yli valtioneuvoston vahvistaman tulorajan tai eläkettä oman virka- tai työsuhteen perusteella.

Ammattikoulutusrahaa maksetaan saman koulutuksen perusteella vain kerran. Uuden koulutuksen perusteella ammattikoulutusrahaa voidaan maksaa, kun edunsaaja on edellisen maksatuksen päättymisen jälkeen uudelleen täyttänyt 12 §:n 2-kohdan edellytykset.

Erorahan, sen aikuiskoulutuslisän ja ammattikoulutusrahan myöntää ja suorittaa valtiokonttori.

Jos edunsaaja, jolle virkasuhteen päättyessä olisi muutoin voitu myöntää eroraha, sijoittuu uudelleen työhön ja viiden vuoden kuluessa virkasuhteen päättymisestä menettää uuden työpaikkansa sellaisesta syystä, jonka perusteella asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan voitaisiin myöntää eroraha, hänelle voidaan kyseisen aikaisemman virkasuhteen perusteella myöntää eroraha noudattaen, mitä 2 §:n 4 ja 5 kohdassa sekä 3 §:ssä on säädetty. Tällöin maksettavasta erorahasta vähennetään saman virkasuhteen perusteella aikaisemmin maksettu eroraha. Samoin voidaan menetellä, mikäli edunsaaja on sijoittunut väliaikaiseen työhön, joka on päättynyt viiden vuoden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Edunsaajalle, joka täyttää muut erorahan myöntämisen edellytykset, mutta joka ei ole 3 §:ssä säädetyin tavoin ollut työnhakijana työvoimatoimistossa sen vuoksi, että hän on ollut sairaana tai hänellä on ollut muu pakottava este, voidaan myöntää eroraha, jos hän välittömästi esteen päätyttyä on ollut työnhakijana työvoimatoimistossa 3 §:ssä säädetyin tavoin.

Jos edunsaajan virka on lakkautettu sen takia, että viran tilalle on perustettu työsopimussuhteinen tehtävä ja edunsaajalle olisi muutoin virkasuhteen päättyessä voitu myöntää eroraha, voidaan hänelle myöntää eroraha soveltuvin osin siten kuin 1 momentissa säädetään, jos kyseinen työsuhde on päättynyt sellaisesta syystä, jonka perusteella asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan voitaisiin myöntää eroraha. Erorahaa ei kuitenkaan voida myöntää, mikäli hänellä on työsopimussuhteensa perusteella oikeus saada eroraha koulutus- ja erorahastolta.

Erorahaa ei saa myöntää, ellei sitä koskevaa hakemusta ole toimitettu valtiokonttorille viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin palvelussuhde päättyi. Edellä 16 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa erorahaa ei saa myöntää, ellei hakemusta ole toimitettu valtiokonttorille viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunsaaja on menettänyt 16 §:ssä tarkoitetun uuden työpaikan tai 16 §:ssä tarkoitettu este on päättynyt.

Ammattikoulutusrahaa koskeva hakemus on tehtävä ennen koulutuksen aloittamista.

Erorahaa, sen aikuiskoulutuslisää ja ammattikoulutusrahaa koskeva hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella. Erorahaa koskevaan hakemukseen on liitettävä nimikirjanote tai sitä vastaava selvitys sekä työvoimaviranomaisen antama todistus siitä, että hakija täyttää 3 ja 4 §:ssä säädetyt edellytykset, sekä muu tarpeellinen valtiokonttorin vaatima selvitys.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

Maksettaessa toistuvaa korvausta valtion virkamieslain 76 §:n perusteella, sovelletaan edelleen mitä eroraha-asetuksessa (726/87) säädetään.